Kristianstadin kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 56°2′N, 14°11′E

Kristianstadin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Kristianstad Municipality in Scania County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Maakunta Skåne
Keskustaajama Kristianstad
Kuntakoodi 1290
Pinta-ala
 – Maa 1 246,25 km²
Väkiluku 79 930
 – Tiheys 64,1 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Kristianstadin alueella sijainneet entiset pitäjät.
Ivösjön-niminen järvi kunnan koillisosassa.
Pyhän Ursulan lähde Ivön saarella.
Fjälkingen taajama.
Mariankirkko Åhusissa.
Piispanlinnan rauniot Åhusissa.
Kumlanin luonnonsuojelualue kunnan etelälaidalla lähellä Itämeren rantaa.
Forsakarin kahdesta vesiputouksesta ylempi. Ne ovat Skånen korkeimmat vesiputoukset.

Kristianstadin kunta sijaitsee Etelä-Ruotsissa Skånen läänissä ja Skånen historiallisessa maakunnassa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 79 930 asukasta ja sen maapinta-ala oli 1 246,25 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on Kristianstad, joka oli ennen Kristianstadin läänin pääkaupunki.

Kunta on maapinta-alaltaan Skånen toiseksi suurin Hässleholmin kunnan jälkeen.[2] Vuonna 2007 kunnassa oli 433,06 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 34,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kunnassa sijaitsee Vittskövlen linna.

Sisällysluettelo

Kuntajaon kehitys [muokkaa]

Vuoden 1862 kunnallislait astuivat voimaan 1.1.1863, jolloin nykyisen kunnan alueella oli Kristianstadin kaupungin lisäksi 34 maalaiskuntaa. Maalaiskunnat luotiin ikivanhan pitäjäjaon perusteella ja Kristianstadilla oli kaupunginoikeudet vuodelta 1622. Vuonna 1887 entisen Åhusin kaupungin alue samannimisessä Åhusin maalaiskunnassa muutettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Samana vuonna perustettiin vielä Hvilan-niminen taajaväkinen yhdyskunta Norra Åsumin maalaiskuntaan. Åhusin kauppala perustettiin vuonna 1905 erottamalla se maalaiskunnasta. Osa maalaiskuntaa oli kuitenkin Åhusin taajaväkisenä yhdyskuntana vielä vuoteen 1928 asti. Lisäksi perustettiin kaksi muuta taajaväkistä yhdyskuntaa: Tollarp Västra Vramin maalaiskuntaan vuosiksi 1913–1957 ja Önnestad Önnestadin maalaiskuntaan vuosiksi 1931–1966. Vuonna 1941 Norra Åsumin maalaiskunta liitettiin Kristianstadin kaupunkiin, jolloin Vilanin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle perustettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Araslöv (Färlöv, Norra Strö ja Önnestad)
  • Degeberga (Degeberga, Huaröd, Hörröd, Maglehems ja Vittskövle)
  • Everöd (Everöd, Lyngsjö ja Östra Sönnarslöv)
  • Fjälkinge (Fjälkinge, Gustav Adolf, Ivö, Kiaby, Nymö, Rinkaby ja Trolle-Ljungby)
  • Nosaby (Nosaby, Fjälkestad ja Österslöv)
  • Oppmanna och Vånga (aiemmat Oppmanna ja Vånga)
  • Tollarp (Linderöd, Västra Vram ja Östra Vram)
  • Träne (Träne, Djurröd ja Äsphult)
  • Vä (Vä, Köpinge ja Skepparslöv)

Lisäksi Åhusin kauppalaan liitettiin loput Åhusin maalaiskunnasta, mutta Kristianstadin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut.

Seuraavat kuntauudistus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Vuonna 1967 Kristianstadin kaupunkiin liitettiin Araslövin, Nosabyn, Tränen ja Vän maalaiskunnat. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Tuona vuonna muodostettiin Kristianstadin kunta, johon tulivat kuulumaan vuoden 1967 rajojen mukainen kaupunki, Åhusin kauppala sekä Everödin ja Fjälkingen maalaiskunnat. Nykyiset rajansa Kristianstadin kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä Degeberga, Tollarp ja Oppmanna och Vånga.

Vaakuna [muokkaa]

Nykyinen vaakuna on entisen Kristianstadin kaupungin vaakuna. Myös Åhusin kauppalalla ja kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys [muokkaa]

Kristianstadin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 64 620
1955
  
 63 744
1960
  
 62 476
1965
  
 63 168
1970
  
 65 255
1975
  
 67 499
1980
  
 68 883
1985
  
 69 752
1990
  
 71 750
1995
  
 73 786
2000
  
 74 161
2005
  
 75 915
2010
  
 79 543
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 18,3 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 14,1 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 358 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 386 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 658 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 20,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,3 %

Elinkeinot [muokkaa]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,6 3,5
  jalostus 21,2 22,1
  palvelut 74,3 73,6
  tuntematon 0,8 0,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 36 331 35 418
  työpaikkaomavaraisuus 102,6

Taajamat [muokkaa]

Kunnassa on 26 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,5 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 13 914 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Kristianstad 35 711
2 Åhus 9 423
3 Tollarp 3 284
4 Hammar 2 057
5 Fjälkinge 1 690
6 Önnestad 1 378
7 Degeberga 1 291
8 Norra Åsum 1 264
9 Färlöv 1 026
10 Viby 991
11 Gärds Köpinge 936
12 Everöd 885
13 Arkelstorp 768
14 Rinkaby 745
15 Vinnö 536
16 Hammarslund 461
17 Balsby 430
18 Österslöv 414
19 Linderöd 404
20 Yngsjö 302
21 Övesholm 299
22 Östra Sönnarslöv 294
23 Bäckaskog 293
24 Torsebro 270
25 Huaröd 242
26 Vittskövle 235

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Hammarin taajaman nimi oli aiemmin Palestina ja Vibyn nimi Håslöv.[16]

Entiset taajamat [muokkaa]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Luettelossa mainituista taajamista Vä ja Öllsjö ovat sittemmin kasvaneet yhteen Kristianstadin taajaman kanssa.[16]

Pientaajamat [muokkaa]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat [muokkaa]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Kunnanvaltuusto [muokkaa]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kristianstadin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[19]

  • Kristianstad Centrum (22 valtuutettua)
  • Kristianstad Norra-Östra (27 valtuutettua)
  • Kristianstad Södra (22 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Kristianstadin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[20]		 Valittuja
edustajia[21]
  Maltillinen kokoomus 23,30 17
  Keskustapuolue 5,51 4
  Kansanpuolue liberaalit 12,61 10
  Kristillisdemokraatit 2,75 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 30,49 21
  Vasemmistopuolue 3,21 2
  Ympäristöpuolue vihreät 5,21 4
  Ruotsidemokraatit 12,25 9
  Muut 4,68 2
  Yhteensä 71

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[22]

Seurakunnat [muokkaa]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Kristianstads Heliga Trefaldighet
  • Norra Åsum
  • Äsphult
  • Träne-Djurröd
  • Vä-Skepparslöv
  • Köpinge
  • Nosaby
  • Araslöv
  • Åhus
  • Bäckaskog
  • Fjälkinge-Nymö
  • Gustav Adolf-Rinkaby
  • Degeberga
  • Västra och Östra Vram
  • Linderöd
  • Vånga
  • Oppmanna
  • Everödsbygden

Historialliset seurakunnat [muokkaa]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Araslöv*
  • Bäckaskog*
  • Degeberga
  • Djurröd
  • Everöd
  • Fjälkestad (Fjälkestad med Råbelöv)
  • Fjälkinge
  • Färlöv
  • Gustav Adolf (Viby)
  • Huaröd
  • Hörröd
  • lvö
  • Kiaby
  • Kristianstads garnisonsförsamling* (Vendes artilleriregemente)
  • Kristianstads Heliga Trefaldighet (Kristianstad)
  • Kristianstads slottsförsamling* (Fästningsfängelset)
  • Köpinge
  • Linderöd
  • Lyngsjö
  • Maglehem
  • Norra Strö (Strö)
  • Norra Åsum (Åsum)
  • Nosaby
  • Nymö
  • Nöbbelöv*
  • Oppmanna
  • Rinkaby
  • Råbelöv*
  • Skepparslöv
  • Trolle-Ljungby (Ljungby, Västra Ljungby)
  • Träne
  • Vittskövle
  • Vånga
  • Vä
  • Yästra Vram
  • Åhus
  • Åraslöv*
  • Älleköpinge*
  • Äsphult
  • Önnestad
  • Österslöv
  • Östra Sönnarslöv (Sönnarslöv)
  • Östra Vram

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristianstadin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai tietoja siihen on haettu vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kristianstads kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Skåne län vapen.svg
Skånen läänin kunnat
Bjuv • Bromölla • Burlöv • Båstad • Eslöv • Helsingborg • Hässleholm • Höganäs • Hörby • Höör • Klippan • Kristianstad • Kävlinge • Landskrona • Lomma • Lund • Malmö • Osby • Perstorp • Simrishamn • Sjöbo • Skurup • Staffanstorp • Svalöv • Svedala • Tomelilla • Trelleborg • Vellinge • Ystad • Åstorp • Ängelholm • Örkelljunga • Östra Göinge
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Ruotsin lippu Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011)
1. Tukholma 864 324   7. Örebro 137 121 13. Borås 104 106 19. Nacka 91 616 25. Haninge 78 326 Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB)
2. Göteborg 520 374   8. Helsingborg 130 626 14. Huddinge 99 049 20. Södertälje 87 685 26. Kungsbacka 75 954
3. Malmö 302 835   9. Norrköping 130 623 15. Eskilstuna 97 596 21. Karlstad 86 409 27. Luulaja 74 426
4. Uppsala 200 001 10. Jönköping 128 305 16. Sundsvall 96 113 22. Botkyrka 84 677 28. Skellefteå 71 580
5. Linköping 147 334 11. Uumaja 116 465 17. Gävle 95 428 23. Växjö 83 710 29. Solna 69 946
6. Västerås 138 709 12. Lund 111 666 18. Halmstad 92 294 24. Kristianstad 79 930 30. Järfälla 67 320
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kristianstadin_kunta&oldid=13038564