Nackan kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 59°18′N, 18°14′E

Nackan kunta
Vaakuna
Vaakuna
Nacka Municipality in Stockholm County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Södermanland ja Uplanti
Keskustaajama Nacka
Kuntakoodi 0182
Pinta-ala
 – Maa 95,12 km²
Väkiluku 91 616
 – Tiheys 963,2 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Danvikshem Nackassa.
Danviksklippanin asuinalue.
Alphyddanin asuinalue.
Bergin öljysatama.
Finnbodan telakka.
Nacka Strandin uutta asuinaluetta.
Saltsjökvarn.
Grand Hotel Saltsjöbadenissa.

Nackan kunta on kunta Ruotsissa Tukholman läänissä. Kunta sijaitsee osaksi Södermanlandin ja osaksi Uplannin historiallisten maakuntien alueella. Maakuntaraja kulkee Skurusundetin salmea pitkin rajaten Boon alueen kunnasta osaksi Uplantia. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 91 616 asukasta ja sen pinta-ala oli 95,12 km².[1][2] Kunnan keskustaajama Nacka oli aikaisemmin itsenäinen kaupunki, joka on jo kauan sitten kasvanut yhteen Tukholman taajaman kanssa.

Nackan naapurikuntia ovat Tukholma, Lidingö, Vaxholm, Värmdö, Tyresö ja Huddinge.

Nackan kunta on osa Suur-Tukholman suurkaupunkialuetta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 1,46 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa nykyisen Nackan alueelle muodostettiin Sicklaön ja Boon maalaiskunnat. Erstavikin kappeliseurakunnan ja Nackan kappeliseurakunnan alueet eivät koskaan muodostaneet omia kuntiaan. Vuonna 1888 perustettiin Nackan maalaiskunta, kun Nackan ja Erstavikin muodostamaan maalaiskuntaan liitettiin Sickalön maalaiskunta. Kunnan nimeksi tuli Nacka, vaikka suurin osa väestöstä asui Sicklaölla. Jo vuotta aiemmin alue oli liittynyt kirkollisesti yhteen Nackan seurakunnaksi.

Vuonna 1909 Saltsjöbaden erotettiin omaksi kauppalakseen Nackasta. Hammarbyledenin rakentamisen yhteydessä alueita Nackan länsiosasta (Hammarby ja osa Henriksdalia) liitettiin Tukholmaan. Pieni alue Nackasta liitettiin Tukholmaan myös vuonna 1959, jotta Bagarmossenin kaupunginosa pystyisi laajenemaan pohjoisen suuntaan. Vuonna 1949 Nackan kunta muutettiin kaupungiksi. Tämä oli ainoa kerta, kun nykyaikana muodostettiin kaupunki, joka ei aikaisemmin ollut ollut kauppala tai taajaväkinen yhdyskunta.

Nykyinen Nackan kunta muodostettiin vuonna 1917, jolloin Nackan kaupunkiin yhdistettiin Saltsjöbadenin kauppala ja Boon maalaiskunta.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen lakkauttamistaan Boolla ja Saltsjöbadenilla oli kummallakin oma vaakuna. Kunnan nykyinen vaakuna kuului aiemmin Nackan kaupungille.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nackan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
25 614
1955
  
29 221
1960
  
32 738
1965
  
38 135
1970
  
48 035
1975
  
55 321
1980
  
57 229
1985
  
59 688
1990
  
64 056
1995
  
70 172
2000
  
74 974
2005
  
80 247
2010
  
90 108
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 23,0 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 17,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 590 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 944 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 237 515 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 186 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 25,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 14,7 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,2 0,1
  jalostus 14,0 11,6
  palvelut 85,2 87,7
  tuntematon 0,7 0,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 33 038 44 792
  työpaikkaomavaraisuus 73,8

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,8 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 112 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Tukholma* 32 911[16]
2 Boo 24 052
3 Älta 9 989
4 Saltsjöbaden 9 491
5 Fisksätra 7 475
6 Kummelnäs 3 848
7 Kil 731
8 Hästhagen 499

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan.[16] Boon taajaman nimenä on joskus ollut myös Björknäs.[17]

Nackan kunnan länsiosassa Sicklaön alueella sijaitseva taajama-asutus kuuluu Tukholman taajamaan. Muita entisen Nackan kaupungin alueen taajamia ovat Hästhagen, Älta ja Fisksätra. Aivan Fisksätran itäpuolella sijaitsee Saltsjöbadenin taajama entisen kauppalan alueella. Kunnan itäosassa entisen Boon maalaiskunnan alueella sijaitsevat Boon, Kummelnäsin ja Kilin taajamat.

Fisksätra on koko Ruotsin tiheimmin asuttu taajama; sen väentiheys on 7 227,1 as/km².[15]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Nackan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[19]

  • Nacka Västra (30 valtuutettua)
  • Nacka Östra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Nackan kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[20]
Valittuja
edustajia[21]
  Maltillinen kokoomus 44,20 29
  Keskustapuolue 3,86 2
  Kansanpuolue liberaalit 11,35 7
  Kristillisdemokraatit 3,65 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 16,72 11
  Vasemmistopuolue 3,54 2
  Ympäristöpuolue vihreät 9,09 5
  Ruotsidemokraatit 1,88 0
  Muut 5,71 3
  Yhteensä 61

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[22]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Nacka
  • Saltsjöbaden
  • Boo

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Boo
  • Erstavik*
  • Nacka
  • Saltsjöbaden

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nacka oli vuosina 1997–2006 jaettu hallinnollisesti neljään aluelautakuntaan, jotka olivat Sicklaön, Boo, Ältä ja Fisksätra/Saltsjöbaden. Aluelautakunnat lakkautettiin 1.1.2007. Aluelautakuntiin kuuluivat seuraavat asuinalueet:

Sicklaön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Danviken
  • Henriksdal
  • Finnboda
  • Finnberget
  • Gäddviken
  • Kvarnholmen
  • Alphyddan
  • Sickla Allé
  • Tallbacken
  • Nysätra
  • Sickla Strand
  • Hästhagen
  • Finntorp
  • Järla
  • Järla sjö
  • Järlahöjden
  • Ekudden
  • Talliden
  • Ryssbacken
  • Skvaltan
  • Storängen
  • Lillängen
  • Vikdalen
  • Nacka Strand
  • Jarlaberg
  • Skogalund
  • Ektorp
  • Ekängen
  • Saltängen
  • Saltsjö-Duvnäs
  • Skuru
  • Duvnäs Utskog

Älta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolarängen
  • Älta
  • Stensö
  • Hedvigslund
  • Lovisedal
  • Älta Gård
  • Ältadalen

Boo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lilla Björknäs
  • Sjöängshöjden
  • Björknäsplatån
  • Eknäs
  • Tollare
  • Hjortängen
  • Björknäs
  • Kocktorp
  • Nacka
  • Lännersta
  • Dalkarlsområdet
  • Boo
  • Skogsö
  • Gustavsvik
  • Krokhöjden
  • Orminge
  • Kummelnäs
  • Rensättra
  • Mensättra
  • Källvägsområdet
  • Backeböl
  • Eriksvik
  • Kil
  • Insjön
  • Kungshamn
  • Sågtorp
  • Drevinge

Fisksätra/Saltsjöbaden[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fisksätra
  • Igelboda
  • Neglinge
  • Tattby
  • Solsidan
  • Rösunda
  • Älgö
  • Talludden
  • Erstavik

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nacka.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Nacka kommun