Nynäshamnin kunta

Nynäshamnin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Tukholman lääni
Maakunta	Södermanland
Keskustaajama	Nynäshamn
Kuntakoodi	0192
Pinta-ala  ()
– Maa	358,75 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ()	29 495
– Väestötiheys	82,2 as./km²
www.nynashamn.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Näkymä Nynäshamnin kaupunkiin.

Nynäshamnin satama ja rautatieasema.

Dragetin kanava.

Landsortin majakka.

Nynäshamnin kunta (ruots. Nynäshamns kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Nynäshamn.

Kunnan maapinta-ala on 358,75 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 29 495 henkeä (31.12.2021).

Nynäshamnin naapurikuntia ovat Haninge, Botkyrka, Södertälje ja Trosa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 54,05 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyisen Nynäshamnin alueella on sijainnut kolme pitäjää, joista sittemmin muodostettiin Sorundan, Torön ja Ösmon maalaiskunnat. Kaikki kuuluivat Sotholmin kihlakuntaan. Vuonna 1913 Ösmon maalaiskunnasta erotettiin Nynäshamnin kauppala, josta tuli kaupunki vuonna 1946. Vuoden 1952 kuntauudistukseen Torö liitettiin Ösmohon, mutta Sorunda ja Nynäshamnin kaupunki jäivät ennalleen. Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon kaupungista tuli Nynäshamnin kunta. Nykyinen kunta muodostettiin 1974, jolloin Nynäshamniin liitettiin Sorunda ja Ösmo.

Vaakuna

Nynäshamnin vaakuna valittiin kilpailun perusteella, ja se viittaa merenkulkuun ja teollisuuteen. Vaakuna valittiin Nynäshamnin kaupungille vuonna 1946, ja se vahvistettiin nykyiselle Nynäshamnin kunnalle vuonna 1977. Myös Sorundalla oli oma vaakuna.

• 
  Sorundan maalaiskunta
  (1953–1970)
  Sorundan kunta
  (1971–1973)

Väestönkehitys

Nynäshamnin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			13 255
1955			13 760
1960			14 383
1965			15 882
1970			18 227
1975			19 100
1980			20 333
1985			20 857
1990			21 992
1995			22 786
2000			23 965
2005			24 648
2010			26 032
2015			27 500
2020			28 811
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	4 303	15,6
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	1 098	4,0
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	2 308	8,4
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	19 791	72,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 737 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 668 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 195 889 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 46 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 20,6 %
• 18–64-vuotiaat: 59,4 %
• 65 vuotta täyttäneet: 19,9 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	1,5	1,1
	jalostus	23,9	24,5
	palvelut	73,5	73,6
	tuntematon	1,1	0,8
	Työpaikkoja ja työllisiä	7 117	12 110
	työpaikkaomavaraisuus	58,8

Taajamat

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,3 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 124 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Nynäshamn	13 510
2	Ösmo	3 911
3	Sorunda	1 307
4	Stora Vika	651
5	Segersäng	608
6	Grödby	340
7	Lidatorp och Klövsta	340
8	Landfjärden	241

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Grödbyn taajaman nimi oli aiemmin Trollsta.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Ekeby
• Fagersjö
• Fors
• Gabrielstorp
• Grimsta
• Lundby
• Norsbol
• Norudden
• Oxnö
• Ristomta och Svalsta
• Rosendal + Högelund
• Rydsberg
• Sandvik
• Stora Sundby
• Storbygården
• Svalsta
• Svärdsö
• Valsta norra
• Österby + Söderby kvarn

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Landfjärden + Vreta
• Lidatorp
• Segersäng

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nynäshamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	4	4	6	8	8	7	11	10	12	8	10	12	10	10	{{{m2022}}}
	Keskustapuolue	11	10	8	5	3	4	3	3	3	2	2	1	2	2	{{{c2022}}}
	Liberaalit	4	5	4	2	4	4	3	2	2	5	2	3	3	2	{{{fp2022}}}
	Kristillisdemokraatit	0	0	0	0	0	1	1	1	3	3	2	1	1	2	{{{kd2022}}}
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	2	6	6	3	4	3	2	2	2	3	2	{{{mp2022}}}
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	23	23	22	25	20	19	17	21	16	18	17	15	11	10	{{{s2022}}}
	Vasemmistopuolue	3	3	4	3	4	4	3	3	5	4	2	2	3	2	{{{v2022}}}
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	1	1	2	4	6	{{{sd2022}}}
	Muut	0	0	1	0	0	0	4	1	1	2	3	3	4	5	{{{övr2022}}}
	Yhteensä	45	45	45	45	45	45	45	45	45	45	41	41	41	41

Nähtävyydet

Kunnan alueella sijaitseva Landsortin kivimajakka on rakennettu vuonna 1689 ja nykyisen muotonsa se sai 1869–1870. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi rautatiemuseo ja kotiseutumuseot. Kunnassa on useita kirkkoja, joista vanhimmat ovat 1100-luvulta ja uusimmat on rakennettu 1930-luvulla.

Liikenne

Matkaa Nynäshamnista Tukholmaan on noin 50 kilometriä ja Södertäljeen 45 km. Nynäshamnin taajamassa on Tukholman lähijunalinjan 35 pääteasema. Kunnassa sijaitsee Nynäshamnin satama, josta pääsee muun muassa Gotlantiin.

Piirit

Kartta Nynäshamnin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Nynäshamnin piiri
• Sorundan piiri
• Torön piiri
• Ösmon piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Nynäshamn
• Sorunda
• Ösmo-Torö

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Nynäshamn
• Sorunda
• Torö
• Ösmo

Kirkot

• 
  Landsortin kappeli
• 
  Nynäshamnin kirkko
• 
  Sorundan kirkko
• 
  Torön kirkko
• 
  Ösmon kirkko

Aiheesta muualla

• Nynäshamnin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
• Visit Nynäshamn (ruotsiksi)
• Nynäshamnin seurakunta (ruotsiksi)
• Paikalliset yrittäjät (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)

Tukholman läänin kunnat