Nynäshamnin kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 58°56′N, 17°53′E

Nynäshamnin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Nynäshamn Municipality in Stockholm County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Nynäshamn
Kuntakoodi 0192
Pinta-ala
 – Maa 358,76 km²
Väkiluku 26 248
 – Tiheys 73,2 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Näkymä Nynäshamnin kaupunkiin.
Nynäshamnin kirkko.
Nynäshamnin satama ja rautatieasema.
Dragetin kanava.
Sorundan kirkko.
Landsortin majakka.

Nynäshamn on kunta Ruotsissa Tukholman läänissä ja historiallisessa Södermanlandin maakunnassa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 26 248 asukasta ja sen maapinta-ala oli 358,76 km².[1][2] Kunnan keskustaajama Nynäshamn on entinen kaupunki. Nynäshamnin naapurikuntia ovat Haninge, Botkyrka, Södertälje ja Trosa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 54,05 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Sisällysluettelo

Kuntajaon kehitys [muokkaa]

Nykyisen Nynäshamnin alueella on sijainnut kolme pitäjää, joista sittemmin muodostettiin Sorundan, Torön ja Ösmon maalaiskunnat. Kaikki kuuluivat Sotholmin kihlakuntaan. Vuonna 1913 Ösmon maalaiskunnasta erotettiin Nynäshamnin kauppala, josta tuli kaupunki vuonna 1946. Vuoden 1952 kuntauudistukseen Torö liitettiin Ösmohon, mutta Sorunda ja Nynäshamnin kaupunki jäivät ennalleen. Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon kaupungista tuli Nynäshamnin kunta. Nykyinen kunta muodostettiin 1974, jolloin Nynäshamniin liitettiin Sorunda ja Ösmo.

Vaakuna [muokkaa]

Nynäshamnin vaakuna valittiin kilpailun perusteella, ja se viittaa merenkulkuun ja teollisuuteen. Vaakuna valittiin Nynäshamnin kaupungille vuonna 1946, ja se vahvistettiin nykyiselle Nynäshamnin kunnalle vuonna 1977. Myös Sorundalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys [muokkaa]

Nynäshamnin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 13 255
1955
  
 13 760
1960
  
 14 383
1965
  
 15 882
1970
  
 18 227
1975
  
 19 100
1980
  
 20 333
1985
  
 20 857
1990
  
 21 992
1995
  
 22 786
2000
  
 23 965
2005
  
 24 648
2010
  
 26 032
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 16,9 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 13,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 737 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 668 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 195 889 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 46 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 20,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,9 %

Elinkeinot [muokkaa]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,5 1,1
  jalostus 23,9 24,5
  palvelut 73,5 73,6
  tuntematon 1,1 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 7 117 12 110
  työpaikkaomavaraisuus 58,8

Taajamat [muokkaa]

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,3 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 124 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Nynäshamn 13 510
2 Ösmo 3 911
3 Sorunda 1 307
4 Stora Vika 651
5 Segersäng 608
6 Grödby 340
7 Lidatorp och Klövsta 340
8 Landfjärden 241

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Grödbyn taajaman nimi oli aiemmin Trollsta.[16]

Pientaajamat [muokkaa]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat [muokkaa]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Kunnanvaltuusto [muokkaa]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Nynäshamnin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[19]		 Valittuja
edustajia[20]
  Maltillinen kokoomus 30,02 12
  Keskustapuolue 3,31 1
  Kansanpuolue liberaalit 6,25 3
  Kristillisdemokraatit 3,47 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 36,56 15
  Vasemmistopuolue 5,06 2
  Ympäristöpuolue vihreät 5,24 2
  Ruotsidemokraatit 4,01 2
  Muut 6,06 3
  Yhteensä 41

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[21]

Nähtävyydet [muokkaa]

Kunnan alueella sijaitseva Landsortin kivimajakka on rakennettu vuonna 1689 ja nykyisen muotonsa se sai 1869–1870.[22] Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi rautatiemuseo ja kotiseutumuseot.[23] Kunnassa on useita kirkkoja, joista vanhimmat ovat 1100-luvulta ja uusimmat on rakennettu 1930-luvulla.[24]

Liikenne [muokkaa]

Matkaa Nynäshamnista Tukholmaan on noin 50 kilometriä ja Södertäljeen 45 km. Nynäshamnin taajamassa on Tukholman lähijunalinjan 35 pääteasema. Kunnassa sijaitsee Nynäshamnin satama, josta pääsee muun muassa Gotlantiin.

Seurakunnat [muokkaa]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Nynäshamn
  • Sorunda
  • Ösmo-Torö

Historialliset seurakunnat [muokkaa]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Nynäshamn
  • Sorunda
  • Torö
  • Ösmo

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Byggnadsminnen Nynäshamns kommun. Viitattu 18.2.2008. (ruotsiksi)
  23. ↑ Museum Nynäshamns kommun. Viitattu 18.2.2008. (ruotsiksi)
  24. ↑ Kyrkor Nynäshamns kommun. Viitattu 18.2.2008. (ruotsiksi)
  25. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nynäshamnin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai tietoja siihen on haettu vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Nynäshamns kommun  –  Kuntajaon kehitys ja vaakuna käännöstä.
Stockholm län vapen b ram.svg
Tukholman läänin kunnat
Botkyrka • Danderyd • Ekerö • Haninge • Huddinge • Järfälla • Lidingö • Nacka • Norrtälje • Nykvarn • Nynäshamn • Salem • Sigtuna • Sollentuna • Solna • Sundbyberg • Södertälje • Tukholma • Tyresö • Täby • Upplands Väsby • Upplands-Bro • Vallentuna • Vaxholm • Värmdö • Österåker
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nynäshamnin_kunta&oldid=12596218