Tukholman lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tukholman lääni
Vaakuna
Vaakuna
SverigesLän2007Stockholm.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Maakunta Uplanti ja Södermanland
Maakäräjäkunta Tukholman läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Tukholma
Perustamisvuosi 1714 (1968)
Hallinto
 – Maaherra Chris Heister
Pinta-ala
 – Maa 6 526,24 km²
Väkiluku 2 091 473
 – Tiheys 320,5 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain AB
 – Läänikoodi 01
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]

Tukholman lääni (ruots. Stockholms län) on yksi Ruotsin 21 läänistä. Se sijaitsee Ruotsin itärannikolla Itämeren rannalla. Läänin länsiosan jakaa kahtia Mälarenin vesistö. Läänin pohjoisosa kuuluu Uplannin ja eteläosa Södermanlandin historialliseen maakuntaan. Pohjoisessa Tukholman läänin rajanaapuri on Uppsalan lääni ja lounaassa Södermanlandin lääni. Läänillä on myös hieman maarajaa Suomen kanssa Märketin luodolla Ahvenanmaalla. Läänin pääkaupunki on Tukholma, joka on samalla koko Ruotsin pääkaupunki.

Lääni kuuluu kokonaisuudessaan Tukholman läänin maakäräjäkuntaan. Valtiopäivävaaleissa lääni on jaettu Tukholman kunnan vaalipiiriin ja Tukholman läänin vaalipiiriin.

Vuonna 2007 läänissä oli 844,23 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman läänin ja Uppsalan läänin käsittänyt Uplannin lääni oli olemassa vuosina 1634–1640 ja 1655–1713. Näiden ajankohtien välissä vuosina 1641–1654 alue oli jaettuna kahteen lääniin. Vuonna 1714 tehtiin alueen uusi ja lopulliseksi jäänyt jako kahteen lääniin.

Tukholman kaupunki ei alunperin kuulunut Tukholman lääniin, vaan muodosti oman hallintoalueensa, jonka nimitys oli överståthållarämbetet. Vaikka Tukholma ei ollutkaan osa Tukholman lääniä, niin se oli silti sen pääkaupunki. Kaikkien muiden läänien pääkaupungit ovat kuuluneet lääniin. Vuoden 1968 alussa Tukholma yhdistettiin muun läänin kanssa. Ennen hallintoalueiden yhdistämistä Tukholman kaupungin läänikoodi oli 01 ja läänikirjain A. Tukholman läänin läänikoodi puolestaan oli 02 ja läänikirjain B. Liitoksen jälkeen läänikoodiksi otettiin Tukholman kaupungin läänikoodi 01 ja läänikirjaimeksi AB.

Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut läänin rajoja, mutta 1970-luvun kuntauudistus muutti. Vuonna 1971 Upplands-Bron kunta liitettiin Uppsalan läänistä Tukholman lääniin. Vastaavasti Tukholman läänistä liitettiin Uppsalan lääniin Knivstan kunta sekä osia nykyisistä Uppsalan ja Östhammarin kunnista pohjoisessa. Liitoksen myötä Östhammarin ja Öregrundin kaupungit vaihtoivat lääniä. Lännessä Tukholman lääniin ja Södertäljen kuntaan liitettiin aiemmin Södermanlandin läänissä sijainneet Enhörnan ja Hölön maalaiskunta sekä Taxingen seurakunta jaetusta Mariefredin kaupungista. Tämän jälkeen Tukholman läänin rajoja ei ole muutettu.[5]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Ylöspäin suuntautuvassa kultaisessa kiilassa musta aarnikotkan pää, jonka nokka ja kieli punaiset, vasemmalla sinisessä kentässä kultainen Pyhän Eerikinn pää, oikealla punaisessa kentässä kultainen valtakunnanomena. (Ruotsiksi Sköld, genom en uppåtriktad kil av guld, vari ett avslitet svart griphuvud med näbb och tunga röda, kluven i blått, vari ett S:t Erikshuvud av guld, och i rött, vari ett riksäpple av guld.)

Nykyinen lääninvaakuna on yhdistelmä Tukholman kaupungin sekä Södermanlandin ja Uplannin maakuntavaakunoista. Södermanlandin vaakunasta mukaan ei ole otettu koko aarnikotkaa, vaan ainoastaan sen pää. Vaakuna on vuodelta 1968, jolloin överståthållarämbetet ja Tukholman lääni yhdistettiin. Överståthållarämbetetin vanhemmat vaakunat olivat muunnelmia Tukholman kaupungin vaakunasta. Aiempi Tukholman läänin vaakuna vuodelta 1947 oli yhdistelmä Södermanlandin ja Uplannin maakuntien vaakunoista.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Läänin suurimmat taajamat

Tukholman lääni on asukasluvultaan Ruotsin suurin ja tiheimmin asuttu. Ruotsin väestöstä noin 22 % asuu Tukholman läänin alueella.

Tukholman läänissä harjoitetaan mittavaa maataloutta, vaikka alkutuotannossa työskenteleekin vain pieni osa väestöstä. Norrtäljen kunnassa maatalouden osuus on kuitenkin huomattava, ja siellä sijaitsee 40 % läänin maatalousyrityksistä.

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Tukholman läänissä sijaitsi 134 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[7]
1 Tukholma* &&&&&&&&01372565.&&&&001 372 565
2 Södertälje &&&&&&&&&&064619.&&&&0064 619
3 Täby* &&&&&&&&&&061272.&&&&0061 272
4 Tumba* &&&&&&&&&&037852.&&&&0037 852
5 Upplands Väsby &&&&&&&&&&037594.&&&&0037 594
6 Lidingö &&&&&&&&&&031561.&&&&0031 561
7 Vallentuna* &&&&&&&&&&029519.&&&&0029 519
8 Åkersberga &&&&&&&&&&028033.&&&&0028 033
9 Märsta &&&&&&&&&&024068.&&&&0024 068
10 Boo &&&&&&&&&&024052.&&&&0024 052

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat sijaitsevat useammassa kuin yhdessä kunnassa.[6]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,3 0,3
  jalostus 13,7 13,5
  palvelut 85,3 85,5
  tuntematon 0,7 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 1 077 416 1 017 070
  työpaikkaomavaraisuus 105,9

Valtiopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman lääni on jaettu kahteen vaalipiiriin.[10] Seuraavassa on lueteltu vaalipiirien nimet ja suluissa on ilmoitettu kunkin vaalipiirin kiinteät paikat (ruots. fasta mandat)[11] vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]

Tukholman kunnan vaalipiiriin kuuluu vain Tukholman kunta. Tukholman läänin vaalipiiriin puolestaan kuuluvat kaikki muut Tukholman läänin kunnat.[10]

Viimeisimmät vuoden 2010 valtiopäivävaalien tulokset on seuraavassa esitetty vaalipiireittäin.

Tukholman kunnan vaalipiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[13]
Valittuja
edustajia[14]
  Maltillinen kokoomus 34,29 10
  Keskustapuolue 6,34 2
  Kansanpuolue liberaalit 8,59 3
  Kristillisdemokraatit 5,28 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20,88 6
  Vasemmistopuolue 7,40 2
  Ympäristöpuolue vihreät 12,22 3
  Ruotsidemokraatit 3,17 1
  Muut 1,84 0
  Yhteensä 29

Tukholman läänin vaalipiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[15]
Valittuja
edustajia[16]
  Maltillinen kokoomus 39,96 15
  Keskustapuolue 5,77 2
  Kansanpuolue liberaalit 8,30 3
  Kristillisdemokraatit 6,27 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 22,23 8
  Vasemmistopuolue 4,41 2
  Ympäristöpuolue vihreät 7,51 3
  Ruotsidemokraatit 4,17 2
  Muut 1,38 0
  Yhteensä 38

Läänin kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa sekä 1970-luvun kuntauudistuksessa Tukholman läänissä tehtiin paljon kuntaliitoksia, ja lääniin jäi 23 kuntaa. Kaikkien kuntaliitosten jälkeen uusissa kunnissa ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä, joten vuonna 1983 Salemin kunta erotettiin Botkyrkan kunnasta ja Vaxholmin kunta jaettiin kahtia, jolloin muodostui uudelleen Österåkerin kunta. Nykvarnin kunta erotettiin omaksi kunnakseen Södertäljen kunnasta vielä vuonna 1998. Näiden jakamisten jälkeen Tukholman läänissä on nykyisin 26 kuntaa. Monet läänin kunnista ovat Ruotsin mittapuulla pinta-alaltaan pieniä, mutta asukkaita niissä on paljon. Norrtäljen kunta on pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin ja kattaa melkein kolmanneksen läänistä.

Kunnista Södermanlandissa sijaitsevat kokonaan Nykvarn, Södertälje, Salem, Botkyrka, Huddinge, Haninge ja Nynäshamn. Uplannissa sijaitsevat kokonaan Ekerö, Järfälla, Sollentuna, Solna, Sundbyberg, Lidingö, Danderyd, Täby, Vallentuna, Österåker, Norrtälje, Upplands Väsby, Sigtuna ja Upplands-Bro. Nackan kunta sijaitsee muutoin Södermanlandissa, mutta entinen Boon pitäjän alue sijaitsee Uplannissa. Värmdön kunta taas sijaitsee muutoin Uplannissa, mutta Nämdön pitäjän alue sijaitsee Södermanlandissa.

Tukholman kaupungin eteläosa sijaitsee Södermanlandissa ja pohjoisosa Uplannissa. Tukholman Söderort (pääosin entinen Brännkyrkan pitäjä) sijaitsee kokonaan Södermanlandissa. Vastaavasti Tukholman Västerort (entiset Bromman ja Spångan pitäjät sekä Hässelby villastadin kauppala) sijaitsee kokonaan Uplannissa. Keskikaupungilla Södermalm kuuluu Södermanlandiin, Gamla stan, Vasastaden, Östermalm ja Kungsholmen puolestaan Uplantiin. Maakuntien raja kulkee Slussenilla.[17]

Lidingön, Sundbybergin, Solnan, Tukholman ja Vaxholmin kunnat ovat päättäneet ottaa uudelleen käyttöön kaupunkinimityksen.

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[1]
0114 Upplands Väsby vapen.svg Upplands Väsbyn kunta Upplands Väsby &&&&&&&&&&040194.&&&&0040 194
0115 Vallentuna vapen.svg Vallentunan kunta Vallentuna &&&&&&&&&&030715.&&&&0030 715
0117 Österåker vapen.svg Österåkerin kunta Åkersberga &&&&&&&&&&039792.&&&&0039 792
0120 Värmdö vapen.svg Värmdön kunta Gustavsberg &&&&&&&&&&038894.&&&&0038 894
0123 Järfälla vapen.svg Järfällan kunta Jakobsberg &&&&&&&&&&067320.&&&&0067 320
0125 Ekerö vapen.svg Ekerön kunta Ekerö &&&&&&&&&&025767.&&&&0025 767
0126 Huddinge vapen.svg Huddingen kunta Huddinge &&&&&&&&&&099049.&&&&0099 049
0127 Botkyrka vapen.svg Botkyrkan kunta Tumba &&&&&&&&&&084677.&&&&0084 677
0128 Salem vapen.svg Salemin kunta Rönninge &&&&&&&&&&015694.&&&&0015 694
0136 Haninge vapen.svg Haningen kunta Handen &&&&&&&&&&078326.&&&&0078 326
0138 Tyresö vapen.svg Tyresön kunta Bollmora &&&&&&&&&&043328.&&&&0043 328
0139 Upplands-Bro City Arms.svg Upplands-Bron kunta Kungsängen &&&&&&&&&&023984.&&&&0023 984
0140 Nykvarn vapen.svg Nykvarnin kunta Nykvarn &&&&&&&&&&&09331.&&&&009 331
0160 Täby municipal arms.svg Täbyn kunta Täby &&&&&&&&&&064558.&&&&0064 558
0162 Danderyd vapen.svg Danderydin kunta Djursholm &&&&&&&&&&031799.&&&&0031 799
0163 Sollentuna vapen.svg Sollentunan kunta Sollentuna &&&&&&&&&&065891.&&&&0065 891
0180 Stockholm vapen bra.svg Tukholman kunta (ruots. Stockholm) Tukholma &&&&&&&&&0864324.&&&&00864 324
0181 Södertälje vapen.svg Södertäljen kunta Södertälje &&&&&&&&&&087685.&&&&0087 685
0182 Nacka vapen.svg Nackan kunta Nacka &&&&&&&&&&091616.&&&&0091 616
0183 Sundbyberg vapen.svg Sundbybergin kunta Sundbyberg &&&&&&&&&&039539.&&&&0039 539
0184 Solna vapen.svg Solnan kunta Solna &&&&&&&&&&069946.&&&&0069 946
0186 Lidingö vapen.svg Lidingön kunta Lidingö &&&&&&&&&&044081.&&&&0044 081
0187 Vaxholm vapen.svg Vaxholmin kunta Vaxholm &&&&&&&&&&011141.&&&&0011 141
0188 Norrtäljes vapen.svg Norrtäljen kunta Norrtälje &&&&&&&&&&056245.&&&&0056 245
0191 Sigtuna vapen.svg Sigtunan kunta Märsta &&&&&&&&&&041329.&&&&0041 329
0192 Nynäshamn vapen.svg Nynäshamnin kunta Nynäshamn &&&&&&&&&&026248.&&&&0026 248

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman läänin väestönkehitys 1810–1960
Vuosi Asukkaita
1810
  
96 688
1820
  
97 704
1830
  
104 090
1840
  
110 279
1850
  
114 643
1860
  
121 737
1870
  
131 244
1880
  
147 021
1890
  
152 715
1900
  
172 852
1910
  
229 181
1920
  
243 194
1930
  
265 079
1940
  
287 660
1950
  
356 874
1960
  
462 720
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[18] Tukholman kaupunki liitettiin Tukholman lääniin vasta vuonna 1968. Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.
Tukholman kaupungin väestönkehitys 1810–1960
Vuosi Asukkaita
1810
  
65 474
1820
  
75 569
1830
  
80 621
1840
  
84 161
1850
  
93 070
1860
  
112 391
1870
  
136 016
1880
  
168 775
1890
  
246 454
1900
  
300 624
1910
  
342 323
1920
  
419 440
1930
  
502 213
1940
  
590 503
1950
  
744 143
1960
  
808 294
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[18] Tukholman kaupunki ei kuulunut Tukholman lääniin ennen vuotta 1968. Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.
Tukholman läänin (mukaan lukien Tukholman kaupunki) väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810*
  
162 162
1820*
  
173 273
1830*
  
184 711
1840*
  
194 440
1850*
  
207 713
1860*
  
234 128
1870*
  
267 260
1880*
  
315 796
1890*
  
399 169
1900*
  
473 476
1910*
  
571 504
1920*
  
662 634
1930*
  
767 292
1940*
  
878 163
1950*
  
1 101 017
1960*
  
1 271 014
1970
  
1 478 012
1980
  
1 528 200
1990
  
1 641 669
2000
  
1 823 210
2010
  
2 054 343
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB) vuosien 1970–2010 osalta.[18] Vuosien 1810–1960 tiedot on laskettu yhdistämällä samassa lähteessä ilmoitetut Tukholman läänin ja Tukholman kaupungin tiedot, koska Tukholman kaupunki on kuulunut Tukholman lääniin vasta vuodesta 1968 lähtien. Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 28,9 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 21,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[19]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 57 577 Suomessa syntynyttä,[20] mikä vastasi 2,9 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,8 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 82 562 Suomessa syntynyttä,[21] mikä vastasi 5,3 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 215 075 kruunua.[22]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[23]

  • 0–17-vuotiaat: 21,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 63,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 15,2 %

Väestö maakunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 2 091 473 asukasta,[24] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[24]
 %
Uplanti 1 139 585 54,5
Södermanland 951 888 45,5

Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Focus, Almqvist & Wiksells förlag (1970)
  6. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  9. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  10. a b 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  16. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  17. Gränsen mellan Uppland och Södermanland Stockholmskällan. Viitattu 23.7.2012. (ruotsiksi)
  18. a b c Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  19. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  22. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  23. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tukholman lääni.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Stockholms län