Hallandin lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hallandin lääni
Vaakuna
Vaakuna
SverigesLän2007Halland.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Maakunta Halland, Länsi-Götanmaa ja Småland
Maakäräjäkunta Hallandin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Halmstad
Perustamisvuosi 1719
Hallinto
 – Maaherra Lars-Erik Lövdén
Pinta-ala
 – Maa 5 427,44 km²
Väkiluku 301 724
 – Tiheys 55,6 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain N
 – Läänikoodi 13
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Hallandin läänin kunnat.
Hallandin läänin kunnat vuonna 1952. Lääninraja on tämän jälkeen muuttunut. Lindome on liitettiin Göteborgin ja Bohusin lääniin (nykyinen Länsi-Götanmaan lääni). Karupin maalaiskuntaan kuulunut Östra Karupin pitäjä puolestaan liitettiin Kristianstadin lääniin (nykyinen Skånen lääni). Hallandin lääniin on liitettin entisestä Älvsborgin läänistä Hylten maalaiskunta ja Kungsäterin maalaiskunta sekä osia Unnarydin ja Högvadin maalaiskunnista.

Hallandin lääni (ruots. Hallands län) on yksi Ruotsin lääneistä. Se sijaitsee Kattegatin itärannikolla Etelä-Ruotsissa ja kattaa pääosin historiallisen Hallandin maakunnan. Pieni osa Hallandista kuuluu kuitenkin Skånen lääniin etelässä ja Länsi-Götanmaan lääniin pohjoisessa. Lisäksi lääniin kuuluu pieniä osia Länsi-Götanmaan ja Smålandin maakunnista. Hallandin läänin pääkaupunki on Halmstad. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Hallandin läänin vaalipiirin.

Muita läänin alueella sijainneita kaupunkeja ovat etelästä lueteltuna Laholm, Falkenberg, Varberg ja Kungsbacka. Kaikki nämä menettivät kaupungin arvonimen vuoden 1971 kuntauudistuksessa, ja ovat nyt samannimisten kuntien keskustaajamia. Suurin osa väestöstä asuu rannikkoalueella, joka on suurelta osin maatalousaluetta. Läänin sisämaa-alueet ovat metsäseutua. Pohjoisosa läänistä on yhä suuremmassa määrin Göteborgin esikaupunkialuetta. Tämä pätee etenkin Kungsbackan kuntaan, mutta jossain määrin myös osiin Varbergin kuntaa.

Vuonna 2007 läänissä oli 1 114,74 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,4 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallanti mainitaan ensimmäisen kerran 500-luvulla, ja kuului aiemmin Tanskalle. Hallannista käytiin useita kiistoja, kunnes Tanska Brömsebron rauhassa 1645 luovutti sen 30 vuodeksi Ruotsille. Roskilden rauhassa 1658 luovutuksesta tuli lopullinen. Hallannissa puhutaan yhä edelleen ruotsin kirjakielestä erottuvaa murretta, joka on melko lähellä skoonen kieltä.

Vuoden 1634 hallituosmuodossa Ruotsiin luotiin uusi lääniorganisaatio, joten Hallandia ei ole koskaan hallittu samalla tavalla kuin vanhempia ruotsalaisia maakuntia. Aluksi Tanskalta saatua provinssia johti kuvernööri. Ensimmäinen vuoden 1634 hallitusmuodon mukainen maaherra nimitettiin vuonna 1658. Vuosien 1658 ja 1719 välillä aluetta hallinnoi joitakin poikkeusvuosia lukuunottamatta kenraalikuvernööri. Ruotsin lakia Hallannissa alettiin soveltaa vuonna 1683. Vuoden 1719 hallitusmuodossa kuvernementit ja kenraalikuvernementit lakkautettiin varsinaisen Ruotsin hallinnossa. Hallanti sai tuolloin lääninhallituksen ja siitä tuli lääni täydessä merkityksessä.

Vuoteen 1970 asti Hallandin läänin ja Hallandin maakunnat rajat olivat identtiset, mutta vieläkin lääni koostuu pääosin Hallandin maakunnasta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa läänin rajoja ei muutettu. Sen sijaan 1970-luvun kuntauudistuksessa niitä muutettiin. Vuonna 1971 Grimmaredin, Gunnarsjön, Karl Gustavin ja Kungsäterin seurakunnat liitettiin Älvsborgin läänistä (ja Länsi-Götanmaan maakunnasta) osaksi Varbergin kuntaa. Samalla kyseisestä läänistä liitettiin Älvseredin seurakunta osaksi Falkenbergin kuntaa. Samana vuonna Lindomen seurakunta liitettiin Göteborgin ja Bohusin lääniin osaksi Mölndalin kuntaa ja Östra Karupin seurakunta Kristianstadin lääniin osaksi Båstadin kuntaa.

Vuonna 1974 lääniin liitettiin vielä Femsjön, Färgarydin, Jälluntoftan, Långarydin ja Södra Unnarydin seurakunnat Jönköpingin läänistä (ja Smålandin maakunnasta). Yhdessä Drängseredin, Kinnaredin ja Torupin seurakuntien kanssa ne muodostavat nykyisen Hylten kunnan, joka on läänin ainoa kokonaan sisämaassa sijaitseva kunta.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä pystyyn noussut hopeinen leijona punaisilla varustuksilla, joita leijona aikoo todennäköisesti pian käyttää. (Ruotsiksi I blått fält ett upprest lejon av silver med röd beväring, därest dylik skall komma till användning.)

Hallannin läänin vaakuna on sama kuin Hallandin maakunnan. Vaakuna vahvistettiin lääninhallituksen käyttöön vuonna 1941. Vaikka 1970-luvulta lähtien osa Länsi-Götanmaan ja Smålandin maakunnista on kuulunut lääniin, niin vaakunaa ei ole muutettu. Sivuhuomautuksena voidaan mainita, että Länsi-Götanmaan vaakuna koristaa edelleen Grimmaredin kirkontornia muistutuksena siitä, että alueen asukkaat ovat länsigötanmaalaisia läänivaihdoksesta huolimatta.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Hallandin läänissä sijaitsi 98 taajamaa.[5] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[6]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[6]
1 Halmstad &&&&&&&&&&058577.&&&&0058 577
2 Varberg &&&&&&&&&&027602.&&&&0027 602
3 Falkenberg &&&&&&&&&&020035.&&&&0020 035
4 Kungsbacka &&&&&&&&&&019057.&&&&0019 057
5 Onsala &&&&&&&&&&011951.&&&&0011 951
6 Billdal** &&&&&&&&&&&06482.&&&&006 482
7 Laholm &&&&&&&&&&&06150.&&&&006 150
8 Oskarström &&&&&&&&&&&04071.&&&&004 071
9 Hyltebruk &&&&&&&&&&&03716.&&&&003 716
10 Åsa &&&&&&&&&&&03369.&&&&003 369

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat sijaitsevat useammassa kuin yhdessä kunnassa. Kahdella asteriskilla (**) merkityt taajamat sijaitsevat osittain toisen läänin alueella. Taulukossa on siinä tapauksessa ilmoitettu taajaman tässä läänissä asuvan väestön määrä.[5]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[7][8] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,9 2,5
  jalostus 23,8 24,2
  palvelut 71,7 71,9
  tuntematon 1,6 1,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 126 806 144 307
  työpaikkaomavaraisuus 87,9

Valtiopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Hallandin läänin vaalipiiriin.[9] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 10 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[10] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[11]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 12 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[12]
Valittuja
edustajia[13]
  Maltillinen kokoomus 34,71 4
  Keskustapuolue 8,78 1
  Kansanpuolue liberaalit 7,82 1
  Kristillisdemokraatit 5,62 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 26,75 3
  Vasemmistopuolue 3,53 0
  Ympäristöpuolue vihreät 5,92 1
  Ruotsidemokraatit 5,37 1
  Muut 1,50 0
  Yhteensä 12

Maakäräjäkunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Hallandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Hallandin lääni on jaettu seuraaviin 4 vaalipiiriin:[14]

  • Halmstads - Laholms valkrets (25 kiinteää paikkaa)
  • Falkenbergs - Hylte valkrets (11 kiinteää paikkaa)
  • Varbergs valkrets (12 kiinteää paikkaa)
  • Kungsbacka valkrets (15 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[15] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[16]
Valittuja
edustajia[17]
  Maltillinen kokoomus 32,10 24
  Keskustapuolue 9,78 7
  Kansanpuolue liberaalit 8,05 6
  Kristillisdemokraatit 4,39 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 29,07 21
  Vasemmistopuolue 3,66 3
  Ympäristöpuolue vihreät 5,55 4
  Ruotsidemokraatit 4,31 3
  Muut 3,10 0
  Yhteensä 71

Läänin kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallandin lääniin kuuluu nykyisin kuusi kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[1]
1315 Hylte vapen.svg Hylten kunta Hyltebruk &&&&&&&&&&010126.&&&&0010 126
1380 Halmstad vapen.svg Halmstadin kunta Halmstad &&&&&&&&&&092294.&&&&0092 294
1381 Laholm vapen.svg Laholmin kunta Laholm &&&&&&&&&&023470.&&&&0023 470
1382 Falkenberg vapen.svg Falkenbergin kunta Falkenberg &&&&&&&&&&041304.&&&&0041 304
1383 Varberg vapen.svg Varbergin kunta Varberg &&&&&&&&&&058576.&&&&0058 576
1384 Kungsbacka vapen.svg Kungsbackan kunta Kungsbacka &&&&&&&&&&075954.&&&&0075 954

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallandin läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
73 686
1820
  
80 093
1830
  
88 975
1840
  
94 934
1850
  
105 726
1860
  
119 578
1870
  
127 221
1880
  
135 299
1890
  
136 106
1900
  
141 688
1910
  
147 224
1920
  
148 712
1930
  
150 285
1940
  
151 634
1950
  
163 455
1960
  
169 995
1970
  
193 108
1980
  
230 924
1990
  
254 725
2000
  
275 004
2010
  
299 484
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[18] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 13,5 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 10,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[19]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 2 158 Suomessa syntynyttä,[20] mikä vastasi 0,7 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,4 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 2 213 Suomessa syntynyttä,[21] mikä vastasi 0,9 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 196 647 kruunua.[22]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[23]

  • 0–17-vuotiaat: 21,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %

Väestö maakunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 301 724 asukasta,[24] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[24]
 %
Halland 292 677 97,0
Småland 6 990 2,3
Länsi-Götanmaa 2 057 0,7

Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

Läänin tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen nimittämä kaikkien valtiopäiväpuolueiden jäsenistä koostunut selvityskomitea (ruots. Anvarskommittén) sai tehtäväksi selvittää läänien lukumäärää, rajoja, tehtäviä ja rakennettava tulevaisuudessa. Komitea ehdotti läänien määrän huomattavaa vähentämistä. Hallannin lääniä komitea ehdotti jaettavaksi kahteen suureen osaa ja yhteen pienempään, jotka kaikki liitettäisiin naapurilääneihin. Komitea antoi mietintönsä 28.2.2007. Selvityksen esityksestä poiketen Hallannin maakäräjäkunta ja kuusi siihen kuuluvaa kuntaa pyysivät saada muodostaa oman aluekunnan, joka aloittaisi toimintansa vuonna 2011.[25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  6. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  9. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  15. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  16. Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  17. Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  18. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  19. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  22. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  23. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
  25. Halland ansöker om att få bilda regionkommun 2008-06-23

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Frisk, Michael ja Larsson, Krister: Agrarhistorisk landskapsanalys över Hallands län. Riksantikvarieämbetet, 1999. ISSN 1403-1493. Julkaisun verkkoversio (PDF). (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hallandin lääni.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Hallands län