Västerbottenin lääni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Västerbottenin lääni
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Maakunta Västerbotten, Lappi, Ångermanland ja Jämtland
Maakäräjäkunta Västerbottenin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Uumaja
Perustamisvuosi 1638
Hallinto
 – Maaherra Helene Hellmark Knutsson
Pinta-ala
 – Maa 54 672,14 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([1]) 273 192
 – Väestötiheys 5 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain AC
 – Läänikoodi 24
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Maapinta-alan ajankohta 1.1.2012.[2]









Västerbottenin lääni ja Ruotsin Lapinmaat (ruots. lappmarken) vuonna 1796.
Västerbottenin läänin nykyiset kunnat.
Västerbottenin läänin kuntajako vuonna 1952. Läänin rajat eivät ole tämän jälkeen muuttuneet.
Västerbottenin läänin vanhoja rajoja. Arvidsjaur ja Arjeplog (violetilla) kuuluivat lääniin vuoteen 1837 asti. Malå (keltaisella) oli aiemmin osa Arvidsjauria ja liitettiin takaisin lääniin vuonna 1869. Nordmaling ja Bjurholm (vaaleansinisellä) siirrettiin Västernorrlandin läänistä vuonna 1810.
Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako.

Västerbottenin lääni[3] (joskus myös Länsipohjan lääni, ruots. Västerbottens län) on Pohjois-Ruotsissa sijaitseva lääni. Lääniin kuuluu koko Västerbottenin maakunta, Lapin eteläosa sekä pienet osat Koillis-Ångermanlandia ja asumaton alue Pohjois-Jämtlandista. Pohjoisessa rajanaapurina on Norrbottenin lääni, etelässä taas Jämtlandin lääni ja Västernorrlandin lääni. Läänin pääkaupunki on Uumaja. Uumajan lisäksi Skellefteå on suurehko kaupunkitaajama läänin pohjoisrannikolla. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Västerbottenin läänin vaalipiirin.

Pinta-alaltaan Västerbottenin lääni on Ruotsin toiseksi suurin. Läänin luonto vaihtelee karusta rannikkomaisemasta mahtavaan tunturiluontoon lännessä Norjan vastaisella rajalla. Näiden välissä sisämaassa on laajoja metsiä ja suoalueita. Läänissä sijaitsee Björnlandetin kansallispuisto Åselen kunnassa ja 180 luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueet kattavat noin 800 000 hehtaaria eli 13 % läänin pinta-alasta. Vindelfjällenin suojelualue Sorselen ja Storumanin kunnissa on 560 000 hehtaarillaan Pohjois-Euroopan suurin suojeltu alue.

Vuonna 2007 läänissä oli 716,21 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,3 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västerbottenin lääni muodostettiin vuonna 1638 Västernorrlandin läänin pohjoisosasta, koska Nasan hopeakaivoksen vuoksi katsottiin tarvittavan maaherra lähemmäksi. Silloinen läänin pääkaupunki Hudiksvall sijaitsi kaukana Norjan rajalla sijainneesta kaivoksesta. Tämän jälkeen on lähes koko ajan ollut olemassa Västerbotten-niminen lääni. Vuosina 1654–1660 ja 1664–1674 alue kuului Västerbottenin ja Pohjanmaan lääniin ja vuosina 1660–1664 Västernorrlandin lääniin. Läänin pääkaupunkina on koko ajan ollut Uumaja.

Seuraavassa on lueteltu lääniin eri aikoina kuuluneita alueita:

Vaakunaselitys: Jaetun kilven ylemmässä kentässä Västerbottenin vaakuna, alempi kenttä jaettu kahtia, Lapin vaakuna oikealla ja Ångermanlandin vaakuna vasemmalla. (Ruotsiksi Delad sköld, i övre fältet Västerbottens vapen, undre fältet kluvet, med Lapplands vapen till höger och Ångermanlands vapen till vänster.)

Västerbottenin lääni koostuu kokonaan Västerbottenin sekä osittain Lapin ja Ångermanlandin maakunnista, ja nämä vaakunat muodostavat yhdessä läänin vaakunan.

Maantiedettä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 västerbottenin läänissä sijaitsi 71 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[7]
1 Uumaja &&&&&&&&&&079594.&&&&0079 594
2 Skellefteå &&&&&&&&&&032775.&&&&0032 775
3 Lycksele &&&&&&&&&&&08513.&&&&008 513
4 Holmsund &&&&&&&&&&&05489.&&&&005 489
5 Vännäs &&&&&&&&&&&04118.&&&&004 118
6 Ursviken &&&&&&&&&&&03977.&&&&003 977
7 Vilhelmina &&&&&&&&&&&03657.&&&&003 657
8 Skelleftehamn &&&&&&&&&&&03184.&&&&003 184
9 Sävar &&&&&&&&&&&02670.&&&&002 670
10 Nordmaling &&&&&&&&&&&02546.&&&&002 546

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,7 2,7
  jalostus 21,8 21,7
  palvelut 74,4 74,5
  tuntematon 1,1 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 119 924 122 113
  työpaikkaomavaraisuus 98,2

Valtiopäivävaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västerbottenin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västerbottenin läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 9 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]

Vuonna 2018 vaalipiiristä valittiin yhteensä 9 edustajaa, jotka jakautuivat puolueiden kesken seuraavasti:

Valtiopäivävaalien tulos 2018
Puolue
Osuus
äänistä, %[13]
Valittuja
edustajia[14]
  Maltillinen kokoomus 13,50 2
  Keskustapuolue 10,11 1
  Liberaalit 3,94 0
  Kristillisdemokraatit 5,24 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 38,13 4
  Vasemmistopuolue 12,69 1
  Ympäristöpuolue vihreät 3,87 0
  Ruotsidemokraatit 10,94 1
  Muut 1,58 0
  Yhteensä 9

Västerbottenin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västerbottenin alueeseen. Ruotsissa alueet vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi alue huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Alueita edelsivät maakäräjäkunnat, jotka perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Aluevaltuusto (ruots. regionfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Västerbottenin lääni on jaettu seuraaviin 3 vaalipiiriin:[15]

  • Västerbottens läns västra (10 kiinteää paikkaa)
  • Västerbottens läns norra (18 kiinteää paikkaa)
  • Västerbottens läns södra (35 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[16] Aluevaltuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2018
Puolue
Osuus
äänistä, %[17]
Valittuja
edustajia[18]
  Maltillinen kokoomus 13,75 10
  Keskustapuolue 11,31 8
  Liberaalit 7,96 6
  Kristillisdemokraatit 5,99 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 35,50 26
  Vasemmistopuolue 13,52 10
  Ympäristöpuolue vihreät 3,33 2
  Ruotsidemokraatit 6,74 5
  Muut 1,91 0
  Yhteensä 71

Läänin kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västerbottenin läänin kuntajakoa ei muutettu lainkaan vuoden 1952 kuntauudistuksessa. 1970-luvun kuntauudistuksen jälkeen lääniin jäi vain 12 kuntaa. Kuitenkin jo vuonna 1980 Dorotean kunta sekä vuonna 1983 Bjurholmin kunta ja Malån kunta erotettiin jälleen omiksi kunnikseen. Nykyisin Västerbottenin lääniin kuuluu 15 kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2020)[1]
2401 Nordmalingin kunta Nordmaling &&&&&&&&&&&07108.&&&&007 108
2403 Bjurholmin kunta Bjurholm &&&&&&&&&&&02387.&&&&002 387
2404 Vindelnin kunta Vindeln &&&&&&&&&&&05485.&&&&005 485
2409 Robertsforsin kunta Robertsfors &&&&&&&&&&&06748.&&&&006 748
2417 Norsjön kunta Norsjö &&&&&&&&&&&03945.&&&&003 945
2418 Malån kunta Malå &&&&&&&&&&&03024.&&&&003 024
2421 Storumanin kunta Storuman &&&&&&&&&&&05826.&&&&005 826
2422 Sorselen kunta Sorsele &&&&&&&&&&&02442.&&&&002 442
2425 Dorotean kunta Dorotea &&&&&&&&&&&02498.&&&&002 498
2460 Vännäsin kunta Vännäs &&&&&&&&&&&08997.&&&&008 997
2462 Vilhelminan kunta Vilhelmina &&&&&&&&&&&06539.&&&&006 539
2463 Åselen kunta Åsele &&&&&&&&&&&02805.&&&&002 805
2480 Uumajan kunta (ruots. Umeå) Uumaja &&&&&&&&&0130224.&&&&00130 224
2481 Lyckselen kunta Lycksele &&&&&&&&&&012324.&&&&0012 324
2482 Skellefteån kunta Skellefteå &&&&&&&&&&072840.&&&&0072 840

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Västerbottenin läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
33 733
1820
  
40 364
1830
  
49 994
1840
  
54 603
1850
  
67 674
1860
  
81 478
1870
  
91 759
1880
  
106 435
1890
  
122 784
1900
  
143 735
1910
  
161 366
1920
  
182 246
1930
  
204 031
1940
  
219 939
1950
  
231 750
1960
  
239 619
1970
  
233 134
1980
  
243 856
1990
  
251 968
2000
  
255 640
2010
  
259 286
2015
  
263 378
2020
  
273 192
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[1] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 9,2 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 7,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[19]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 3 427 Suomessa syntynyttä,[20] mikä vastasi 1,3 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,1 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 4 005 Suomessa syntynyttä,[21] mikä vastasi 1,6 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 183 133 kruunua.[22]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[23]

  • 0–17-vuotiaat: 19,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 61,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,5 %

Väestö maakunnittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västerbottenin läänissä oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 273 192 asukasta,[1] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti[24]:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2020)
%
Västerbotten 228 239 83,5
Lappi 35 458 13,0
Ångermanland 9 495 3,5

Västerbottenin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta muut maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

  1. a b c d Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.12.2021. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  9. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  10. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Val till riksdagen - Röster - riksdagsvalkrets Västerbottens län Valmyndigheten. 14.9.2018. Ruotsin vaaliviranomainen. Arkistoitu 3.2.2021. Viitattu 19.12.2021. (ruotsiksi)
  14. Riksdagsval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Ruotsin tilastokeskus SCB. Viitattu 19.12.2021. (ruotsiksi)
  15. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  16. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Val till landstingsfullmäktige i Västerbottens län - Röster Valmyndigheten. 21.9.2018. Ruotsin vaaliviranomainen. Arkistoitu 18.6.2021. Viitattu 19.12.2021. (ruotsiksi)
  18. Regionfullmäktigval - erhållna mandat efter regioner och parti. Valår 1973 - 2018 Ruotsin tilastokeskus SCB. Viitattu 19.12.2021. (ruotsiksi)
  19. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  22. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  23. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. Folkmängd i landskapen den 31 december 2020 Ruotsin tilastokeskus SCB. Viitattu 19.12.2021. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Västerbottens län