Uppsalan lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uppsalan lääni
Vaakuna
Vaakuna
SverigesLän2007Uppsala.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Maakunta Uplanti ja Gästrikland
Maakäräjäkunta Uppsalan läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Uppsala
Perustamisvuosi 1634
Hallinto
 – Maaherra Peter Egardt
Pinta-ala
 – Maa 8 192,07 km²
Väkiluku 338 630
 – Tiheys 41,3 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain C
 – Läänikoodi 03
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Uppsalan läänin kunnat.

Uppsalan lääni (joskus myös Upsalan lääni, ruots. Uppsala län) on lääni Tukholman pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Lääni sijaitsee Uplannin maakunnan länsi- ja pohjoisosassa. Muut osat Uplannista kuuluvat pääasiassa Tukholman lääniin. Läänin pääkaupunki on Uppsala. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Uppsalan läänin vaalipiirin.

Uppsalan läänillä on lyhyt maaraja myös Suomea vastaan, sillä osa Märketin majakkasaaresta Ahvenanmerellä kuuluu Östhammarin kuntaan ja Uppsalan lääniin.

Vuonna 2007 läänissä oli 1 682,03 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,5 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhempaa historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarin unionin aikaan ja myöhäiskeskiajalla nykyisen Uppsalan läänin alueella oli jonkin aikaa Stäkesin lääni, joka käsitti lännessä Bron kihlakunnan ja Håbon kihlakunnan sekä idässä Närdinghundran kihlakunnan. Ne sijaitsivat vanhan Mälarenilta Sigtunan kaupunkiin johtavan reitin (Gorveln-Skarven-Sigtunafjärden) varrella.

Uppsalan linnalääniin kuuluivat Uppsalan kaupungin lähellä sijainneet Ulleråkerin kihlakunta ja Vaksalan kihlakunta sekä pohjoisempana sijainneet Norundan kihlakunta ja Olandin kihlakunta, kuten myös vanhat Vendelin kihlakunta, Tierpin kihlakunta ja Vålan kihlakunta.[5] Muilta osin Tiundaland ja Attundaland kuuluivat Tukholman voutikuntaan. 1400-luvun alusta lähtien Ulleråkerin ja Vaksalan kihlakunnat kuuluivat vastaperustettuun Uppsalan kartanon voutikuntaan. Ulleråkerin ja Vaksalan kihlakunnat oli 1400-luvulla useaan otteeseen läänitetty aatelismiehille; läänitysten välisenä aikana ne kuuluivat kruunulle.[6] 1520-luvulta lähtien Tierpin, Vålan ja Norundan kihlakunnat kuuluivat samaan voutikuntaan. 1530-luvun lopussa muodostettiin Örbyhusin lääni Tierpin, Vendelin ja Vålan kihlakunnista, Älvkarlebyn, Västlandin, Österlövstan, Hållnäsin ja Valön pitäjistä Norra Rodenissa sekä Dannemoran ja Filmin pitäjistä. Vuonna 1549 Vålan kihlakunta liitettiin kuitenkin Salbergin lääniin kuuluneeseen Väsbyn kartanon voutikuntaan.[7]

Lisäksi oli olemassa Östhammarin lääni, joka oli kooltaan pieni ja siihen kuului todennäköisesti vain nykyinen Frösåkerin kihlakunta. Östhammarin linna sijaitsi kaupungista pohjoiseen ja mainitaan jo Bo Jonsson Gripin aikana. Linna kuului kuningatar Filippan elatuslääniin ja poltettiin kuningas Erikin voudin toimesta Roslagenin talonpoikien kapinoidessa vuonna 1434. Myöhemmin linna jälleen rakennettiin.

Uudempaa historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman läänin ja Uppsalan läänin käsittänyt Upplandin lääni oli olemassa vuosina 1634–1640 ja 1655–1713. Näiden ajankohtien välissä vuosina 1641–1654 alue oli jaettuna kahteen lääniin. Vuonna 1714 tehtiin alueen uusi ja lopulliseksi jäänyt jako kahteen lääniin.

Uppsalan läänin ja Södermanlandin läänin välinen raja muuttui hieman 1940-luvulla nykyisten Enköpingin ja Strängnäsin kuntien välillä tehdyn rajansiirron vuoksi. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut Uppsalan läänin rajoja. Sen sijaan vuonna 1971 nykyinen Knivstan kunta ja osia nykyisestä Östhammarin ja Uppsalan kunnista liitettiin Tukholman läänistä Uppsalan lääniin. Samalla Upplands-Bron kunta liitettiin Uppsalan läänistä Tukholman lääniin. Lisäksi Västmanlandin läänistä liitettiin Uppsalan lääniin entinen Fjärdhundran maalaiskunta, joka tuli kuulumaan Enköpingin kuntaan.

Vuoonna 2005 Ruotsin valtiopäivät päätti vielä, että Hebyn kunta liitetään Västmanlandin läänistä Uppsalan lääniin vuoden 2007 alusta lähtien. Hebyn kunta kuuluu kokonaan Uplannin maakuntaan, joten lännessä Uplannin maakunnan ja Uppsalan läänin rajat ovat lähes samat. Salan kuntaan kuuluva Tärnan pitäjä kuuluu tosin vielä Västmanlandin lääniin.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä kultainen valtakunnanomena. (ruots. I rött fält ett riksäpple av guld.)

Vaakuna on sama kuin Uplannin maakunnan vaakunta. Se vahvistettiin läänin vaakunaksi vuonna 1939. Lääninhallitus oli jo pitkään käyttänyt vaakunaa, vaikka Uppsalan lääni käsittää vain osan Uplannin maakunnasta. Kun lääninhallitus käyttää vaakunaa tunnuksenaan, niin sen päällä on kuninkaankruunu.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Uppsalan läänissä sijaitsi 68 taajamaa.[8] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[9]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[9]
1 Uppsala &&&&&&&&&0140454.&&&&00140 454
2 Enköping &&&&&&&&&&021121.&&&&0021 121
3 Bålsta &&&&&&&&&&014147.&&&&0014 147
4 Sävja &&&&&&&&&&&09684.&&&&009 684
5 Knivsta &&&&&&&&&&&07081.&&&&007 081
6 Storvreta &&&&&&&&&&&06347.&&&&006 347
7 Skutskär** &&&&&&&&&&&05767.&&&&005 767
8 Tierp &&&&&&&&&&&05587.&&&&005 587
9 Östhammar &&&&&&&&&&&04534.&&&&004 534
10 Björklinge &&&&&&&&&&&03269.&&&&003 269

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Kahdella asteriskilla (**) merkityt taajamat sijaitsevat osittain toisen läänin alueella. Taulukossa on siinä tapauksessa ilmoitettu taajaman tässä läänissä asuvan väestön määrä.[8]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[10][11] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,0 1,8
  jalostus 18,6 18,4
  palvelut 78,5 79,1
  tuntematon 0,9 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 137 918 160 964
  työpaikkaomavaraisuus 85,7

Valtiopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsalan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Uppsalan läänin vaalipiiriin.[12] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 11 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[13] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[14]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 13 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[15]
Valittuja
edustajia[16]
  Maltillinen kokoomus 30,11 4
  Keskustapuolue 8,30 1
  Kansanpuolue liberaalit 7,85 1
  Kristillisdemokraatit 5,70 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 27,37 3
  Vasemmistopuolue 5,51 1
  Ympäristöpuolue vihreät 8,83 1
  Ruotsidemokraatit 4,65 1
  Muut 1,67 0
  Yhteensä 13

Maakäräjäkunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsalan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Uppsalan läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Uppsalan lääni on jaettu seuraaviin 3 vaalipiiriin:[17]

  • Uppsala läns södra (11 kiinteää paikkaa)
  • Uppsala läns mellersta (40 kiinteää paikkaa)
  • Uppsala läns norra (12 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[18] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[19]
Valittuja
edustajia[20]
  Maltillinen kokoomus 27,41 20
  Keskustapuolue 7,95 6
  Kansanpuolue liberaalit 8,44 6
  Kristillisdemokraatit 5,28 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 31,13 22
  Vasemmistopuolue 6,26 4
  Ympäristöpuolue vihreät 8,72 6
  Ruotsidemokraatit 3,62 3
  Muut 1,19 0
  Yhteensä 71

Läänin kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsalan läänissä on nykyään kahdeksan kuntaa. Ennen vuotta 2007 kuntia oli seitsemän, sillä Hebyn kunta kuului aikaisemmin Västmanlandin lääniin. Vuonna 2003 perustettiin uudelleen Knivstan kunta. Tätä ennen läänissä oli vain kuusi kuntaa. Uppsalan kunta on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan ylivoimaisesti suurin kunta.

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[1]
0305 Håbo vapen.svg Håbon kunta Bålsta &&&&&&&&&&019715.&&&&0019 715
0319 Älvkarleby vapen.svg Älvkarlebyn kunta Skutskär &&&&&&&&&&&09089.&&&&009 089
0330 Knivsta vapen.svg Knivstan kunta Knivsta &&&&&&&&&&014965.&&&&0014 965
0331 Heby vapen.svg Hebyn kunta Heby &&&&&&&&&&013381.&&&&0013 381
0360 Tierp vapen.svg Tierpin kunta Tierp &&&&&&&&&&020077.&&&&0020 077
0380 Uppsala vapen.svg Uppsalan kunta Uppsala &&&&&&&&&0200001.&&&&00200 001
0381 Enköping vapen.svg Enköpingin kunta Enköping &&&&&&&&&&040015.&&&&0040 015
0382 Östhammar vapen.svg Östhammarin kunta Östhammar &&&&&&&&&&021387.&&&&0021 387

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsalan läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
80 577
1820
  
80 216
1830
  
81 742
1840
  
85 294
1850
  
89 323
1860
  
92 536
1870
  
100 519
1880
  
111 019
1890
  
121 091
1900
  
123 863
1910
  
128 171
1920
  
136 718
1930
  
138 201
1940
  
138 098
1950
  
154 660
1960
  
167 722
1970
  
217 730
1980
  
243 585
1990
  
268 835
2000
  
294 196
2010
  
322 500
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[21] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 17,8 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 13,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[22]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 7 303 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 2,2 prosenttia läänin väestöstä.

Seuraavista vuoden 1984 lopun mukaisista tiedoista puuttuu tuolloin Västmanlandin lääniin kuulunut Hebyn kunta. Kyseisten tietojen mukaan 7,9 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 7 724 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 3,1 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 194 768 kruunua.[25]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[26]

  • 0–17-vuotiaat: 20,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 17,0 %

Väestö maakunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsalan läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 338 630 asukasta,[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[27]
 %
Uplanti 337 350 99,6
Gästrikland 1 280 0,4

Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Skandinavien under unionstiden, Carl Gustaf Styffe. 1878
  6. Det medeltida Sverige 1:2 Tiundaland
  7. Det medeltida Sverige 1:4 Tiundaland
  8. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  12. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  16. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  17. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  22. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  25. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  26. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  27. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uppsalan lääni.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Uppsala län