Kalmarin lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalmarin lääni
Vaakuna
Vaakuna
SverigesLän2007Kalmar.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Maakunta Småland ja Öölanti
Maakäräjäkunta Kalmarin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Kalmar
Perustamisvuosi 1634
Hallinto
 – Maaherra Stefan Carlsson
Pinta-ala
 – Maa 11 165,51 km²
Väkiluku 233 090
 – Tiheys 20,9 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain H
 – Läänikoodi 08
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Kalmarin läänin kunnat.
Kalmarin läänin kunnat vuonna 1952. Tämän ajankohdan jälkeen lääninraja on muuttunut. Osia Tjust-Edin ja Uknadalenin maalaiskunnista liitettiin Itä-Götanmaan lääniin 1970-luvulla. Samaan aikaan Kronobergin läänistä liitettiin Kalmarin lääniin Hällebergan ja Algutsbodan maalaiskunnat sekä osa Älmebodan maalaiskuntaa.

Kalmarin lääni (ruots. Kalmar län) on lääni Itämeren rannikolla Etelä-Ruotsissa. Se kattaa Smålandin maakunnan rannikkoalueen ja koko Öölannin maakunnan. Läänin pääkaupunkina toimii Kalmar. Valtiopäivävaaleissa alue muodostaa Kalmarin läänin vaalipiirin.

Vuonna 2007 läänissä oli 1 239,11 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 11,0 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarin lääni luotiin vuonna 1634, mutta sai nykyiset rajansa vasta 1700-luvulla.

Kalmarin läänin aiemmat kaksi maakäräjäkuntaa. Pohjoinen maakäräjäkunta ja sen vaalipiirit on esitetty vihreän eri sävyillä. Eteläinen maakäräjäkunta ja sen vaalipiirit puolestaan on esitetty vihreän eri sävyillä. Vaalipiirit olivat voimassa valittaessa maakäräjäkunnan valtuustoa.

Monien mielestä lääni on "keinotekoinen" alue, jossa ainoita yhdistäviä tekijöitä ovat vain harva asutus ja läänin suuri koko. Osoituksena epäyhtenäisyydestä läänissä ei ollut yhtä maakäräjäkuntaa, vaan kaksi: Kalmarin läänin pohjoinen maakäräjäkunta ja Kalmarin läänin eteläinen maakäräjäkunta, jotka yhdistettiin vasta vuonna 1971. Maakäräjäkuntien pääpaikat olivat Västervik ja Kalmar, joista Kalmarissa oli myös lääninhallitus ja maaherra. Syynä tähän jakoon oli läänin suuruus ja alhainen väentiheys, sekä Kalmarin ja Västervikin välillä vallinnut kilpailu siitä kumpi saisi olla johtava Smålandin satamakaupunki. Västervik olisi halunnut muodostaa oman läänin, mihin Kalmar ei suostunut. Ratkaisuna lääniin perustettiin vuonna 1864 kaksi maakäräjäkuntaa, mikä oli poikkeuksellista Ruotsissa. Pohjoinen maakäräjäkunta kärsi kuitenkin väestön vähenemisestä, joten yli sadan vuoden olemassaolon jälkeen maakäräjäkunnat yhdistettiin nykyiseksi Kalmarin läänin maakäräjäkunnaksi.

Läänin pohjoisosassa oli perinteenä hakea yhteyksiä Itä-Götanmaan suuntaa, koska alue sijaitsi myös Linköpingin hiippakunnassa. Läänin eteläosa puolestaan kuului Växjön hiippakuntaan ja suuntautui enemmän etelään. Nykyäänkin läänin kahtiajako näkyy murteissa, sillä pohjoisosassa puhutussa kielessä on piirteitä Itä-Götanmaan murteesta ja eteläosassa taas puhutaan Kalmarin seudun murteella.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Smålandin ja Öölannin vaakunoiden jakama kilpi. (Ruotsiksi Sköld kvadrerad av Smålands och Ölands vapen.)

Lääninhallitus käytti aiemmin molempien läänien vaakunoita rinnakkain tai jaetussa kilvessä. Nykyinen lääninvaakuna vahvistettiin vuonna 1944.

Kulttuurimaantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarin lääni oli pitkään köyhä ja jälkeenjäänyt jopa Smålandiin verrattuna. Se teollistui myöhään ja teollistuminen jäi heikoksi. Vuonna 1880 läänissä asui 245 000 asukasta, minkä jälkeen väkiluku kääntyi laskuun. Vielä nykyäänkin läänin väkiluku on pysytellyt tuon lukeman alapuolella. Etenkin pohjoinen lääni ja metsäseudut ovat kärsineet väestön vähenemisestä, mutta Kalmarslättenin tasankoalueella ja Keski-Öölannissa on mennyt paremmin. Kalmar oli tärkeä rajakaupunki siihen asti kunnes Ruotsi liitti Skånen, Blekingen ja Hallandin itseensä vuonna 1658 Roskilden rauhasa. Tuolloin Kalmar menetti strategisen merkityksensä. Öölanti oli 1800-luvulle asti kruununpuistoa, jota leimasivat kannattamaton maatalous, maastamuutto ja köyhyys. Öölannin väestö väheni koko 1900-luvun alun aina Ölansbronin sillan vihkimiseen asti vuonna 1972. Sen jälkeen saaren taajamista on tullut eräänlaisia Kalmarin esikaupunkeja, joista mainittakoon Färjestaden.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarin läänistä voidaan erottaa tiettyjä maisema-alueita:

Rannikot läänin pohjois- ja eteläosassa eroavat toisistaan. Pohjoisen graniittikalliot ovat hyvin vanhoja, mutta etelässä viimeisin jääkausi on luonut moreenisaaristoa kivistä ja sorasta sekä upeita hiekkarantoja.

Kalmarin läänin pohjoisosassa on murrosvyöhyke, jossa on paljon järviä ja pittoreskejä kyliä, kuten Djursdala ja Hjorted. Alueelta löytyy esimerkkejä myös kuylistä, joissa isojakoa ei ole tehty. Tällaisia säilyneitä kyliä ovat esimerkiksi Stensjö ja Lund Oskarshamnin ja Västervikin välisen tien varressa.

Kalmarin läänissä on kaksi kansallispuistoa, 14 luonnonhoitoalueta ja noin 100 luonnonsuojelualueta.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Kalmarin läänissä sijaitsi 90 taajamaa.[5] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[6]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[6]
1 Kalmar &&&&&&&&&&036392.&&&&0036 392
2 Västervik &&&&&&&&&&021140.&&&&0021 140
3 Oskarshamn &&&&&&&&&&017258.&&&&0017 258
4 Nybro &&&&&&&&&&012810.&&&&0012 810
5 Vimmerby &&&&&&&&&&&07934.&&&&007 934
6 Lindsdal &&&&&&&&&&&05510.&&&&005 510
7 Hultsfred &&&&&&&&&&&05143.&&&&005 143
8 Färjestaden &&&&&&&&&&&05018.&&&&005 018
9 Emmaboda &&&&&&&&&&&04824.&&&&004 824
10 Mönsterås &&&&&&&&&&&04731.&&&&004 731

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Kalmar, Västervik, Oskarshamn, Nybro ja Vimmerby ovat entisiä kaupunkeja; Hultsfred, Emmaboda ja Mönsterås puolestaan entisiä kauppaloita. Lindsdalia ja Färjestadenia lukuunottamatta luettelon taajamat ovat kaikki samannimisten kuntien keskustaajamia. Taajamat sijaitsevat mantereella lukuunottamatta Öölannin saarella sijaitsevaa Färjestadenia. Öölannissa sijaitsee myös entinen Borgholmin kaupunki.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[7][8] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,1 4,0
  jalostus 28,3 27,7
  palvelut 65,9 66,7
  tuntematon 1,7 1,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 105 555 108 112
  työpaikkaomavaraisuus 97,6

Valtiopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Kalmarin läänin vaalipiiriin.[9] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 8 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[10] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[11]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 9 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[12]
Valittuja
edustajia[13]
  Maltillinen kokoomus 26,90 3
  Keskustapuolue 8,94 1
  Kansanpuolue liberaalit 5,07 0
  Kristillisdemokraatit 6,04 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 35,62 4
  Vasemmistopuolue 4,96 0
  Ympäristöpuolue vihreät 5,63 0
  Ruotsidemokraatit 5,79 0
  Muut 1,04 0
  Yhteensä 9

Maakäräjäkunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Kalmarin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Kalmarin lääni on jaettu seuraaviin 6 vaalipiiriin:[14]

  • Kalmar 1 Västervik (9 kiinteää paikkaa)
  • Kalmar 2 Hultsfred Vimmerby (8 kiinteää paikkaa)
  • Kalmar 3 Högsby Mönsterås Oskarshamn (12 kiinteää paikkaa)
  • Kalmar 4 Emmaboda Nybro Torsås (9 kiinteää paikkaa)
  • Kalmar 5 Kalmar (16 kiinteää paikkaa)
  • Kalmar 6 Borgholm Mörbylånga (6 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[15] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 67 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[16]
Valittuja
edustajia[17]
  Maltillinen kokoomus 21,17 13
  Keskustapuolue 10,14 7
  Kansanpuolue liberaalit 5,05 3
  Kristillisdemokraatit 8,16 5
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 40,90 30
  Vasemmistopuolue 5,02 3
  Ympäristöpuolue vihreät 4,64 3
  Ruotsidemokraatit 4,26 3
  Muut 0,67 0
  Yhteensä 67

Läänin kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääniin kuuluu nykyään 12 kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[1]
0821 Högsby vapen.svg Högsbyn kunta Högsby &&&&&&&&&&&05768.&&&&005 768
0834 Torsås vapen.svg Torsåsin kunta Torsås &&&&&&&&&&&06886.&&&&006 886
0840 Mörbylånga vapen.svg Mörbylångan kunta Mörbylånga &&&&&&&&&&014138.&&&&0014 138
0860 Hultsfred vapen.svg Hultsfredin kunta Hultsfred &&&&&&&&&&013515.&&&&0013 515
0861 Mönsterås vapen.svg Mönsteråsin kunta Mönsterås &&&&&&&&&&012853.&&&&0012 853
0862 Emmaboda vapen.svg Emmabodan kunta Emmaboda &&&&&&&&&&&09039.&&&&009 039
0880 Kalmar vapen.svg Kalmarin kunta Kalmar &&&&&&&&&&063055.&&&&0063 055
0881 Nybro vapen.svg Nybron kunta Nybro &&&&&&&&&&019636.&&&&0019 636
0882 Oskarshamn vapen.svg Oskarshamnin kunta Oskarshamn &&&&&&&&&&026166.&&&&0026 166
0883 Västervik vapen.svg Västervikin kunta Västervik &&&&&&&&&&036015.&&&&0036 015
0884 Vimmerby vapen.svg Vimmerbyn kunta Vimmerby &&&&&&&&&&015397.&&&&0015 397
0885 Borgholm vapen.svg Borgholmin kunta Borgholm &&&&&&&&&&010622.&&&&0010 622

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarin läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
138 421
1820
  
149 901
1830
  
165 743
1840
  
184 557
1850
  
202 178
1860
  
221 029
1870
  
233 110
1880
  
245 105
1890
  
232 847
1900
  
227 625
1910
  
228 129
1920
  
231 077
1930
  
231 410
1940
  
228 260
1950
  
236 774
1960
  
235 612
1970
  
241 026
1980
  
241 581
1990
  
241 102
2000
  
235 391
2010
  
233 536
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[18] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 11,1 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,1 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[19]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 1 863 Suomessa syntynyttä,[20] mikä vastasi 0,8 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,5 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 2 142 Suomessa syntynyttä,[21] mikä vastasi 0,9 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 179 751 kruunua.[22]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[23]

  • 0–17-vuotiaat: 18,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,0 %

Väestö maakunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 233 090 asukasta,[24] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[24]
 %
Småland 208 330 89,4
Öölanti 24 760 10,6

Öölannin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta Småland vain osittain.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  6. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  9. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  15. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  16. Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  17. Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  18. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  19. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  22. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  23. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalmarin lääni.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kalmar län