Maakäräjäkunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maakäräjäkunta (ruots. landsting) on poliittinen toimielin, joka toimii Ruotsin lääneissä. Maakäräjäkunnalla on kunnallinen verotusoikeus ja se vastaa tietyistä yhteiskunnallisista tehtävistä, joista tärkein on terveydenhuolto. Maakäräjäkunnat huolehtivat myös kulttuurista, paikallisliikenteestä ja aluesuunnittelusta. Ne ovat eräänlaisia alueellisen tason toissijaisia kuntia, niin sanottuja sekundäärikuntia. Maakäräjäkuntaa johtaa suorilla kansanvaaleilla valittu maakäräjäkunnan valtuusto. Nykyään Ruotsissa on 20 maakäräjäkuntaa.

Maakäräjäkunta on olemassa kaikissa lääneissä Gotlantia lukuun ottamatta. Gotlannissa on vain yksi kunta, joka huolehtii myös niistä tehtävistä, jotka muutoin kuuluisivat maakäräjäkunnalle. Länsi-Götanmaan ja Skånen läänien maakäräjäkunnilla on laajennetut toimintavaltuudet ja niitä kutsutaan tavallisesti alueiksi (ruots. region), vaikka ne ovat edelleen muodollisesti maakäräjäkuntia. Ruotsin hallitus päättää maakäräjäkuntajaotuksesta.

Maakäräjäkunnat ja lääninhallitukset ovat täysin eri toimijoita, joilla on eri tehtävät.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakäräjät tai maakuntakäräjät olivat Ruotsissa käytössä ensimmäisen kerran keskiajalla. Tuolloin maakunnan asioista päätettiin käräjillä. Käräjiä on käyty Ruotsin lisäksi myös Tanskassa ja Suomessa, joka keskiajalla oli osa Ruotsia. 1300-luvulta olevan Maunu Eerikinpojan maanlain mukaan maakäräjät tuli pitää neljä kertaa vuodessa ja niiden johtajana toimi laamanni. Myöhemmin maakäräjien merkitys pieneni. Myöhäiskeskiajalla maakäräjät kehittyivät kuninkaallisiksi ylituomioistuimiksi. Keskiaikaisten maakäräjien toiminta tuomioistuimina lakkasi, kun Tukholman hovioikeus perustettiin vuonna 1614.[1]

Nykyaikaiset maakäräjäkunnat perustettiin vuonna 1862 annetuilla määräyksillä, jotka tulivat voimaan seuraavana vuonna. Niin jokainen lääni sai oman maakäräjäkuntansa. Aluksi nimitystä landsting käytettiin maakäräjäkunnan valtuustosta ja itse maakäräjäkuntaa kutsuttiin nimellä landstingskommun. Jälkimmäinen sana on edelleen mukana Ruotsin hallitusmuodossa.

Uudistuksen toteutumisen aikoihin oli vielä toiminnassa keskiajalle juurensa ulottava Jämtlandin maakäräjäkunta. Jämtlandin maakäräjäkunta teki tuolloin päätöksiä budjetista ja lopettamisensa aikoihin vastasi muun muassa liikenneasioista ja sairaanhoidosta. Uuteen maakäräjäkuntaan tulivat lisäksi Härjedalen ja Jämtlandin lääniin kuuluneet Hälsinglandin osat.

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kunnallislaissa (1991:900) säädetään maakäräjäkuntien toiminnasta. Terveys- ja sairaanhoitolaissa säädetään maakäräjäkuntien ja kuntien vastuusta terveyden- ja sairaanhoidossa. Maakäräjäkuntien toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi maakäräjäkuntaveroilla. Lisäksi maakäräjäkunta saa tuloja potilasmaksuista ja palveluiden myynnistä. Valtio avustaa toimintaa yleisillä ja suunnatuilla valtionavustuksilla. Suurin osa maakäräjäkuntien budjetista menee terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hammashuoltoon.

Poliittinen johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo maakäräjäkunnista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakäräjäkuntien rajat vastaavat Ruotsien läänien rajoja. Läänien tunnuskirjaimet on merkitty maakäräjäkunnan nimen perään sulkuihin.

Historialliset maakäräjäkunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakäräjäkuntiin kuulumattomat kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 25 000 asukkaan kaupungit eivät saaneet osallistua maakäräjäkuntien toimintaan, kun ne perustettiin vuonna 1864. Alusta alkaen Tukholma ja Göteborg joutuivat jättäytymään ulkopuolelle. Malmö ylitti asukaslukurajan vuonna 1871 ja myöhemmin niin tekivät myös Gävle, Norrköping ja Helsingborg. Tämä rajoitus poistettiin myöhemmin taajamien kasvaessa yhä suuremmiksi. Göteborgia ja Malmötä lukuunottamatta kaikki kaupungit päättivät hakea hallitukselta lupaa liittyä uudelleen maakäräjäkuntaan, kun liittyminen tuli mahdolliseksi 1950- ja 1960-luvuilla.

Malmö ja Göteborg pysyivät maakäräjäkuntien ulkopuolelle vuoteen 1998 asti. Tukholma oli niiden ulkopuolella vuoteen 1968, Helsingborg vuosina 1948−1963, Gävle vuoteen 1953 ja Norrköpingin vastaava vuosiluku ei ole tiedossa. Maakäräjäkuntien ulkopuolella olleissa kunnissa vastaavia asioita hoitivat kunnan- tai kaupunginvaltuustot. Nykyään vain Gotlandin läänissä ei ole maakäräjäkuntaa; siellä Gotlannin kunta huolehtii maakäräjäkunnan tehtävistä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nationalencyklopedin (1993). "Landsting", nide 12, sivut 103–105.
  2. a b c d e SCBFotnoter

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Landsting