Laamanni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Laamanni on käräjäoikeudessa viraston päälliköstä käytetty nimitys. Laamannin on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on tehtävän hoitamiseen tarvittava taito ja kokemusta tuomarin tehtävän hoitamisesta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikoinaan laamanni-nimitystä on käytetty suurvalta-ajan Ruotsissa toimineesta korkeasta virkamiehestä, joka toimi maakunnan luottamusmiehenä. Sana laamanni tulee muinaisruotsin sanasta laghman, joka tarkoitti kirjaimellisesti lakimiestä. Laamannin tehtävänä oli esittää, selittää ja kehittää lakia sekä toimia maakuntakäräjien puheenjohtajana. Myöhemmin laamanni oli vain virkapiirinsä tuomari.

Suomessa laamannin toiminnasta ensimmäinen merkintä on vuodelta 1324. Vuonna 1435 Suomen laamannikunta jaettiin kahteen pienempään laamannikuntaan, Etelä- ja Pohja-Suomeen. Laamannikuntien raja kulki Aurajokea pitkin. Laamanninvirkoja hoitivat usein käytännössä alilaamannit.[1]

Laamannien toimet ja laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1868. Tämän jälkeen nimitys oli käytössä ainoastaan ansioituneelle lakimiehelle anomuksesta myönnettynä laamannin arvonimenä.

Vuoden 1993 alioikeusuudistuksessa laamanni tuli jälleen käyttöön myös virkanimikkeenä. Laamanni korvasi alioikeuden päällikkötuomarin virkanimekkeenä vanhojen kihlakunnanoikeuksien kihlakunnantuomarit sekä raastuvanoikeuksien pormestarit.

Hovioikeudenlaamanni on hovioikeuden osaston päällikkö.

Karjalan laamanni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka maa jaettiin 1435 kahteen laamannikuntaan, Karjalaan syntyi lisäksi oma, ja laamannikunnan laamannin asetti todennäköisesti Viipurin linnanpäällikkö. Laamannin valta ei ollut rinnastettavissa kahteen muuhun laamanniin, sillä hänellä ei ollut tuomiovaltaa Turun maanoikeudessa. Ensimmäinen Karjalan laamannin tuomio on vuodelta 1447. Ensimmäinen laamanni Viipurissa oli linnanvouti Martti Djekn, toinen Pietari Djekn. Myöhemmin mainitaan Dufva-sukuinen Niilo Pentinpoika ja Mikael Pentinpoika, joka on saattanut olla tehtävässä tilapäisesti tai olla sama kuin Niilo. Vuodelta 1508 on maininta Klaus Åkenpojasta laamannina. Keskiajan viimeiset laamannit Viipurissa olivat Arvid Eerikinpoika Stålarm (vanhempi) ja Olavi Eerikinpoika Stålarm.[2]

Karjalan laamannien virkakaudet 1500-luvulta vuoteen 1680:[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]