Hovioikeus
Sivulta puuttuu Hovioikeus on Suomen ja Ruotsin yleisten tuomioistuinten hierarkiassa toinen oikeusaste, johon asianosainen voi valittaa käräjäoikeuden ratkaisuista. Lisäksi hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena valtio- ja maanpetosasioita sekä eräitä virkarikoksia.
Muiden maiden toisen asteen tuomioistuimia (esim. Yhdysvalloissa Court of Appeal) ei suomeksi nimitetä hovioikeuksiksi, vaan vetoomustuomioistuimiksi tai valitustuomioistuimiksi.
[muokkaa] Ruotsin hovioikeudet
Hovioikeuksia perustettiin 1600-luvulla käyttämään aiemmin kuninkaalle kuulunutta tuomiovaltaa. Ensimmäinen hovioikeus oli Svean hovioikeus, joka perustettiin 1614. Myöhemmin perustettiin Turun hovioikeus (1623), Liivinmaan hovioikeus Tarttoon (1630), Jönköpingin hovioikeus (1634) ja Vaasan hovioikeus (1775). Hovioikeudet toimivat ylimpänä oikeusasteena, kunnes Ruotsin korkein oikeus perustettiin vuonna 1789.
Ruotsissa on nykyään kuusi hovioikeutta: Svean hovioikeus Tukholmassa, Götan hovioikeus Jönköpingissä, Skånen ja Blekingen hovioikeus Malmössä, Länsi-Ruotsin hovioikeus Göteborgissa, Ala-Norlannin hovioikeus Sundsvallissa ja Ylä-Norlannin hovioikeus Uumajassa.
[muokkaa] Suomen hovioikeudet
Suomessa on nykyään kuusi hovioikeutta, jotka ovat perustamisjärjestyksessä Turun hovioikeus (per. 1623), Vaasan hovioikeus (per. 1775), Kuopiossa toimiva Itä-Suomen hovioikeus (entinen Viipurin hovioikeus, per. 1839), Helsingin hovioikeus (per. 1952), Kouvolan hovioikeus (per. 1978) sekä Rovaniemen hovioikeus (per. 1979).
Hovioikeutta johtaa presidentti ja oikeuden jäsentä kutsutaan hovioikeudenneuvokseksi. Hovioikeuden jaosta johtavaa tuomaria kutsutaan hovioikeudenlaamanniksi. Lisäksi esittelijän tehtävissä toimii viskaaleja ja asessoreja.
Pääsäännön mukaan mistä tahansa käräjäoikeuden tekemästä pääasiaratkaisusta voi valittaa hovioikeuteen. Hovioikeus voi kuitenkin lopettaa valituksen enemmän käsittelyn jo alkuvaiheessa niin sanotussa seulontamenettelyssä, jos on ilmeistä, että valituksella ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Menettely hovioikeudessa on useimmissa tapauksissa kirjallista, mutta suullisia käsittelyjä järjestetään pääsäännön mukaan osapuolen niin vaatiessa. Hovioikeuden tekemästä ratkaisusta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, mikäli korkein oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Varsinaisen ratkaisutoiminnan lisäksi hovioikeuden tulee valvoa oman hovioikeuspiirinsä käräjäoikeuksien toimintaa, mitä tehtävää hovioikeudet toteuttavat muun muassa tarkastuskäynneillä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tietoa hovioikeuksien asiakirjojen tutkimisesta (Arkistolaitos)
