Maanpetos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maanpetos on erityisesti sotiin tai muutoin levottomiin aikoihin liittyvä rikos, joka kohdistuu valtion turvallisuuteen tai muihin etuihin. Maanpetoksen tunnusmerkistöä on rikoslakia (39A/1889) uudistettaessa kavennettu, minkä takia tässä artikkelissa käsitellään yleisemmin maanpetosrikoksia, joilla tarkoitetaan rikoslain 12. luvussa mainittuja rikoksia.

Maanpetos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikoslaki määrittelee maanpetoksen:

Suomen kansalainen, joka Suomea koskevan sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa

  1. liittyy vihollisen asevoimiin,
  2. osallistuu sotatoimiin tai muihin sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan,
  3. palvelee sellaisissa vihollisen sotilas- tai siviilitehtävissä, jotka välittömästi edistävät sotatoimia Suomea vastaan, taikka
  4. ryhtyy yhteistoimintaan vihollisen kanssa tai muulla vastaavalla tavalla vihollisen eduksi vahingoittaa Suomea,

on tuomittava maanpetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Maanpetoksesta tuomitaan myös ulkomaalainen, joka tekee 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun teon Suomessa oleskellessaan tai ollessaan valtakunnan palveluksessa.

Yritys on rangaistava.

Tämän pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna vihollisen auttamisena ei pidetä sellaista miehityksen aikana suoritettua toimenpidettä, joka on ilmeisen tarpeellinen väestön elinolojen turvaamiseksi.

Maanpetos on teko, johon ei voida syyllistyä kuin poikkeusoloissa. Tämä rajoittaa rikoksen tunnusmerkistöä tuntuvasti. Huomattavaa on, että maanpetoksessa rikoksen muodostaa vihollisen puolella toimiminen. Tämä on tyypillistä kaikille maanpetosrikoksille: Niihin tarvitaan vieras valtio. Sen sijaan valtiopetosrikoksissa rikos kohdistuu yhteiskuntajärjestystä vastaan kotimaisin voimin.

Törkeä maanpetos on maanpetoksen törkeä tekomuoto, josta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta ja enintään elinkautinen vankeusrangaistus. Maanpetoksen tekee törkeäksi se, että siinä

  1. aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi taikka
  2. muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Rikoslain 2. luvun 14a. pykälässä määrätään lisärangaistukseksi maanpetoksesta vankeuteen tuomittavalle henkilölle sotilasarvon menettäminen. Määräys on otettu rikoslakiin jatkosodan aikana vuonna 1944 ja sen tarkoituksena on ollut estää rikoksesta tuomitun henkilön pääsy tärkeisiin sodan ajan tehtäviin.

Maanpetosrikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa aiemmin maanpetoksen nimellä kulkeneista teoista on tarkennettu omiksi rikoksikseen. Näitä ovat

Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen, jossa yritetään väkivaltaa tai ulkomaiden painostusta käyttäen saattaa Suomi tai maan osa vieraan valtion alaisuuteen taikka antaa itsenäisyys osalle valtakuntaa. Ollakseen rangaistava teon on oltava sellainen, että sillä on todellinen onnistumisen mahdollisuus. Rangaistusasteikko on 1–10 vuotta vankeutta, yritys on rangaistava.

Sotaan yllyttäminen on rikos, jossa joku Suomessa tai Suomen kansalainen maan ulkopuolella Suomea koskevan sotilaallisen tai kansainvälisen poliittisen kriisin aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa, tarkoituksenaan saattaa Suomi sotaan tai sotatoimen kohteeksi, pyrkii yllyttämällä, vääriä tietoja levittämällä tai hyökkäysteolla saattamaan Suomen osaksi sotatoimia. Ollakseen rangaistava teon on oltava sellainen, että sillä on todellinen onnistumisen mahdollisuus. Rangaistusasteikko on 1–10 vuotta vankeutta.

Vakoilu on ”rauhanaikainen maanpetos”, jossa Suomen vahingoittamiseksi tai vieraan valtion hyödyttämiseksi välitetään, julkistetaan, ilmaistaan tai hankitaan valtakunnan turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle tärkeä salainen tieto. Vihollissotilas tuomitaan rikoksesta vain, jos hän salaa kuulumisensa vihollissotavoimiin Suomessa tai Suomen puolustusvoimien sotatoimialueella. Rangaistusasteikko on 1–10 vuotta vankeutta, yritys on rangaistava.

Törkeä vakoilu on rikos, jossa vakoilu tehdään poikkeusoloissa taikka se voi aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa tai koskee erityisen arkaluonteista seikkaa. Jotta vakoilu olisi törkeä, rikoksen on oltava myös kokonaisuutena törkeä. Rangaistusasteikko on neljästä vuodesta vankeutta elinkautiseen, yritys on rangaistava.

Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on vakoilun lievä tekomuoto, joka eroaa vakoilusta siten, että siinä vahingoittamis- tai hyödyttämistarkoitus puuttuu, mutta tekijä kuitenkin tietää, että tieto on salassa pidettävä. Rangaistusasteikko on 4 kuukaudesta 4 vuoteen vankeutta, yritys on rangaistava.

Tuottamuksellinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen on tuottamuksellinen tekomuoto, jossa ei vaadita, että tekijä olisi tiennyt tiedon olevan salaista. Sen sijaan vaaditaan, että rikos on aiheutunut törkeästä huolimattomuudesta. Rangaistusasteikko: sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Luvaton tiedustelutoiminta on rikos, jossa tiedustelutoimintaa harjoitetaan kolmatta valtiota vastaan, mutta rikoksesta aiheutuu vaaraa tai vahinkoa Suomen ulkomaansuhteille. Nimi antaa ymmärtää, että asianmukaisella luvalla tiedustelutoimintaa voidaan harjoittaa. Rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta kuuteen vuotta vankeutta, yritys on rangaistava.

Puolueettomuusmääräysten rikkomisessa maan turvallisuus vaarannetaan rikkomalla puolueettomuudesta kahden ulkovallan välisessä kriisissä annettuja määräyksiä. Rangaistuksena on sakkoa tai enintään vuosi vankeutta.

Maanpetoksellinen yhteydenpito on väljästi määritelty rikos, jossa tarkoituksena on harjoittaa tiedustelutoimintaa, mikä ei ehdi edes yrityksen asteelle. Rikokseen syyllistyy se, joka tehdäkseen jonkin edellä mainitun rikoksen ryhtyy yhteydenpitoon vieraan valtion tai sen asiamiehen kanssa. Rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]