Turun hovioikeus
Turun hovioikeus on Suomen vanhin hovioikeus. Turun hovioikeuden perusti 15. kesäkuuta 1623 antamallaan kuninkaallisella valtakirjalla Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf. Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi ja samalla Suomen maaherraksi nimitettiin Nils Tuurenpoika Bielke.[1] Hovioikeus toimi ensimmäiset vuotensa Turun linnassa ja Billsteenin talossa, josta se muutti Suurtorin laidalle niin sanottuun Kankaisten taloon 1671. Turun palon tuhottua Kankaisten talon hovioikeus muutti Turun akatemialle rakennettuun Akatemiataloon 1830, jossa se toimii edelleen. Hovioikeudella on tiloja käytössään myös Hämeenkadun varrella sijaitsevassa Gripen-rakennuksessa.
Turun hovioikeus toimi koko Suomen valitusasteena vuoteen 1776 asti, jolloin Vaasan hovioikeus perustettiin. Nykyään se on Suomen henkilöstö- ja juttumäärältään toiseksi suurin hovioikeus Helsingin hovioikeuden jälkeen. Turun hovioikeudessa on yhteensä noin 120 virkaa ja se käsittelee vuosittain noin 2800 juttua. Presidenttinä toimii tällä hetkellä Antero Palaja, joka nimitettiin tehtävään korkeimman oikeuden jäsenen tehtävästä.
Turun hovioikeuspiirissä on 1,3 miljoonaa asukasta ja 5 käräjäoikeutta.
[muokkaa] Hovioikeuspiiri
- Ahvenanmaan käräjäoikeus: Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vårdö.
- Kanta-Hämeen käräjäoikeus: Forssa, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Tammela, Ypäjä.
- Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus: Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio, Vihti.
- Pirkanmaan käräjäoikeus: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi.
- Varsinais-Suomen käräjäoikeus: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Turun Hovioikeus - Åbo Hovrätt 1973 31/10 1998, s. 8-11. Turku: Turun hovioikeus, 1998.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Turun hovioikeus | Vaasan hovioikeus | Itä-Suomen hovioikeus | Helsingin hovioikeus | Kouvolan hovioikeus | Rovaniemen hovioikeus
Sivulta puuttuu