Toivo Tarjanne
| Toivo Tarjanne | |
|---|---|
| oikeuskansleri | |
|
1944–1950
|
|
| Edeltäjä | Oiva Huttunen |
| Seuraaja | Carl Gustaf Möller |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. helmikuuta 1893 Helsinki |
| Kuollut | 23. elokuuta 1988 (95 vuotta) |
Toivo Tarjanne (8. helmikuuta 1893 Helsinki – 23. elokuuta 1988) oli suomalainen lakimies, joka toimi oikeuskanslerina ja korkeimman oikeuden presidenttinä.
Tarjanteen vanhemmat olivat arkkitehti Onni Tarjanne ja Margareta Josefiina "Iina" Veijola (8. lokakuuta 1865 Ii – 14. tammikuuta 1942 Helsinki). Tarjanne pääsi ylioppilaaksi 1912 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1914 ja mol. oik. kandidaatiksi 1921. Hän oli esittelijänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1930–1931, kauppa- ja teollisuusministeriön nuorempana hallitussihteerinä 1931–1932 ja vanhempana oikeuskanslerin sihteerinä 1932 sekä hoiti apulaisoikeuskanslerin ja oikeuskanslerin virkoja 1937–1941.
Tarjanne toimi Vaasan läänin maaherrana 1943–1944 ja oli syyttäjänä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1945–1946. Hän oli oikeuskanslerina 1944–1950 ja sen jälkeen korkeimman oikeuden presidenttinä 1950–1963. Tarjanne nimitettiin 22. lokakuuta 1953 hovioikeuksien aluerajoja pohtineen komitean puheenjohtajaksi[1].
Toivo Tarjanteen serkku oli lakimies Päivö Tarjanne.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1955, s. 15. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Reijo Ahtokari: Tarjanne, Toivo (1893–1988) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 15.4.2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Edeltäjä: Oiva Juho Aatami Huttunen |
Oikeuskansleri 1944–1950 |
Seuraaja: Carl Gustaf Möller |
| Edeltäjä: Oskar Möller |
Korkeimman oikeuden presidentti 1950–1963 |
Seuraaja: Matti Piipponen |
| ||||||||||||||||
| ||||||||
| ||||||||||
