Vaasan hovioikeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasan hovioikeus
Vasa hovrätt
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo.
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo.
Perustettu 21. elokuuta 1776
Tehtävä Tuomioistuin
Ministeriö Oikeusministeriö
Päätoimi­paikka Hovioikeudenpuistikko 0
Hovioikeudenpuisto
Vaasa
Valtio Suomi
Presidentti Sakari Laukkanen
Alaisvirastot
Aiheesta muualla
Sivusto
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna

Vaasan hovioikeus (ruots. Vasa hovrätt) on toiseksi vanhin Suomen viidestä hovioikeudesta. Se on perustettu vuonna 1775 Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n päätöksellä. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776. Aluksi sillä oli toimitilat Vanhassa Vaasassa, jonne ne valmistuivat 1786. Vuonna 1862 Vaasan hovioikeus muutti nykyisille sijoilleen Vaasan kaupunkiin, kun C. A. Setterbergin suunnittelema punatiilitalo Hovioikeudenpuistossa valmistui.[1] Vanha hovioikeudentalo muutettiin kirkoksi, ja se toimii edelleen Mustasaaren seurakunnan kirkkona.

Hovioikeuteen perustettiin II osasto keisari Aleksanteri I:n päätöksellä 1818. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 saakka.

Vaasan hovioikeudessa oli vuonna 2020 yhteensä 60 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 1 142.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustasaaren kirkko, entinen hovioikeudentalo

Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus 1776–1808[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan hovioikeus perustettiin vuonna 1776, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III teki esitykset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta. Vaasan hovioikeudenneuvoksiksi Kustaa III nimitti Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silversparren, ylisotatuomari Adolf Tandefeltin ja viisi asessoria. Hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi nimettiin vuonna 1776 tuolloin 41-vuotias kreivi Arvid Fredrik Kurck. Hovioikeus vihittiin käyttöön Tukholman linnassa 28. kesäkuuta 1776 ja hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21. elokuuta 1776.

Suomen sodan käynnistyessä 1808 venäläiset joukot saapuivat myös Vaasaan. Venäjän armeijan ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi hovioikeudelle käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet vannoivat uskollisuudenvalan keisarille lukuun ottamatta kanneviskaali Anders Johan Bergwaldia, joka vangittiin ja tuomittiin kuolemaan mutta sittemmin armahdettiin. Hovioikeus jäi osin kuitenkin sodan jalkoihin, kun venäläiset sotilaat surmasivat vahtimestari Abraham Wilénin. Tuolloinen hovioikeuden presidentti Reuterholm siirtyi tapauksen jälkeen sivuun tehtävästään.[3]

Keisarillinen Vaasan hovioikeus 1808–1917[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan hovioikeus nimettiin Keisarilliseksi Vaasan hovioikeudeksi 25. elokuuta 1808 kreivi Buxhoevdenin käskyn jälkeen. Yhteydet Ruotsiin loppuivat 1809 Haminan rauhan yhteydessä. Hovioikeutta uudistettiin 1818 perustamalla II osasto.

Sortovuodet vaikuttivat osaltaan kuitenkin Vaasan hovioikeuden toimintaan. Enemmistö hovioikeudesta kieltäytyi antamasta vastauksia asevelvollisuuslain perusteella esitettyihin kysymyksiin palveluksesta vapautettavista oikeudenkäyttöpiirissä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov joutuikin erotuttamaan niskoittelevia jäseniä. Vasta 1905 marraskuun manifestin myötä lähes kaikki hovioikeudesta erotetut palasivat virkoihinsa.[3]

Vaasan hovioikeus 1917–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan hovioikeuden toimivallan muuttuminen Suomen itsenäisyyden aikana on muuttunut lähinnä juttumäärän tasaamisesta johtuvista seikoista. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi yhtenä Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 asti. 1970-luvulla hovioikeuteen perustettiin vielä kaksi ylimääräistä jaostoa, jotka vahvistivat henkilökunnan määrää.[3]

Presidentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Vaasan hovioikeuden presidentteinä ovat toimineet:

  1. kreivi Arvid Fredrik Kurck (Kurki) 1776–1781
  2. kreivi Carl Bonde 1781–1788
  3. Carl Johan Gyllenborg 1789–1791
  4. Johan Gustaf von Carlson 1792–1794
  5. Jöran Wilhelm Lode 1795–1796
  6. vapaaherra Axel Christian Reuterholm 1796–1808
  7. Erik Johan Bergenheim 1811–1816
  8. Karl Fredrik Rotkirch 1817–1832
  9. Carl Adam Adlerstjerna 1833–1841
  10. Ernst Fredrik Brander 1841–1856
  11. Johan Wilhelm Forsman 1856–1862
  12. Selim Ekbom 1862–1886
  13. Robert August Montgomery 1886–1887
  14. Gustaf Wilhelm Råbergh 1887–1890
  15. Johan Carl Emil af Frosterus 1890–1900
  16. Nils Isak Fellman 1900–1902
  17. Henrik Gustaf Borenius 1902–1909
  18. Frans Viktor Eriksson 1910–1915
  19. Karl Söderholm 1917–1923
  20. Kaarlo Yrjö Benedictus Ignatius 1923–1927
  21. Axel Johan Alfons Cederberg 1927–1933
  22. Hugo Albert Malmberg 1933–1934
  23. Bror Justus Gräsbeck 1935–1953
  24. Felix Johansson 1953–1957
  25. Karl Eero Harald Corell 1957–1970
  26. Paavo Alkio 1970–1972
  27. Eero Ivar Rewell 1972–1975
  28. Hanni Ritva Soilikki Hyöky (ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä) 1975–1989
  29. Erkki Kustaa Rintala 1989–1998
  30. Rolf Ingvar Krook 1998–2004
  31. Mikko Johannes Könkkölä 2005–2009
  32. Olli Ilmari Varila 2009–2014
  33. Tapani Päiviö Vasama 2014–2023[4]
  34. Sakari Laukkanen 2023–

Hovioikeus on jaettu kahteen osastoon, joita johtavat hovioikeudenlaamannit.

Hovioikeuspiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan hovioikeuden tuomiopiiri käsittää Länsi-Suomen (lukunottamatta Pirkanmaan maakuntaa) ja Satakunnan maakunnan

Hovioikeus käsittelee tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien ratkaisuista tehdyt valitukset ja kantelut.

Käräjäoikeus Tuomiopiiri Pääkanslia
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Karijoen, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Teuvan ja Vimpelin kunnat. Seinäjoki
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat. Kokkola
Keski-Suomen käräjäoikeus Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit sekä Hankasalmen, Joutsan, Kannonkosken, KarstulanKinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Jyväskylä
Pohjanmaan käräjäoikeus Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön, Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kaupungit sekä Korsnäsin, Kruunupyyn, Laihian, Luodon, Maalahden, Mustasaaren, Pedersören ja Vöyrin kunnat. Vaasa
Satakunnan käräjäoikeus Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen, Porin, Rauman ja Ulvilan kaupungit sekä Euran, Eurajoen, Jämijärven, Karvian, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Siikaisten ja Säkylän kunnat. Pori

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vaasan hovioikeuden sivut
  • Yrjö Blomstedt: Vaasan hovioikeus 1776–1976 : 200-vuotishistorian pääpiirteitä. Vaasan hovioikeus, 1976. ISBN 951-53-1014-8.
  • Vaasan hovioikeus: Muistoja Themiksen näyttämöltä, Kustaa III:n hovioikeuden kulttuurihistoriallisia perintöjä. Valtion taidemuseo ja Vaasan hovioikeus, 1996. ISBN 951-53-1014-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]