Luoto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Luoto
Larsmo
Luoto.vaakuna.svg Luoto.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.larsmo.fi
Sijainti 63°45′10″N, 022°44′50″EKoordinaatit: 63°45′10″N, 022°44′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Perustettu 1867
Pinta-ala ilman merialueita 176,41 km²
278:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 853,40 km²
133:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 142,34 km²
– sisävesi 34,07 km²
– meri 676,99 km²
Väkiluku 5 105
179:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 35,86 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 29,5 %
– 15–64-v. 57,6 %
– yli 64-v. 13,0 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 6,2 %
ruotsinkielisiä 92,2 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 19,50 %
258:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Gun Kapténs
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[5]
 • RKP
 • KD
 • SDP

11
11
5

Luoto (ruots. Larsmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 105 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 853,40 km2, josta 676,99 km² on merialueita ja 34,07 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 35,86 asukasta/km2.

Luoto on saaristo-osakunta, jonka naapurikunnat ovat Kokkola, Kruunupyy, Pedersören kunta ja Pietarsaari.

Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta ja yksikielisesti ruotsinkielinen. Sen asukkaista 92.2 prosenttia on ruotsinkielisiä ja 6.2 prosenttia suomenkielisiä.[3]

Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan lestadiolaisuudesta johtuvasta korkeasta syntyvyydestä. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu lestadiolaiseen liikkeeseen. Kolmanneksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on saanut leipänsä teollisuustyöstä. Tämä taas on johtanut siihen, että poliittinen vasemmisto on ollut vahva verrattuna naapurikuntiin. Luoto oli ensimmäinen ruotsinkielinen kunta Pohjanmaalla, jossa oli vasemmistoenemmistö (vuonna 1964). SDP:n ohella myös SKDL:llä oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Nykyisin Luodon johtavat puolueet ovat RKP ja KD.

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luodossa on 2 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[6]

  • Eugmo
  • Larsmo

Näiden kylien osia eli kulmakuntia ovat Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Risö ja Risöhäll.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Luodon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 110
1985
  
3 324
1990
  
3 664
1995
  
3 915
2000
  
4 111
2005
  
4 393
2010
  
4 816
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Luodon kunnan asukasluvun ennustetaan Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan kasvavan nopeimmiten Pohjanmaan maakunnassa. Vuonna 2011 asukasluku oli 4 921, vuonna 2020 sen ennustetaan olevan 5 682, vuonna 2030 6 401 ja vuonna 2040 6 980. Muutos vuosien 2011-2030 välillä olisi +30,1 % ja vuosien 2011-2040 välillä +41,8 %.[8]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirkko, puurakenteinen 1700-luvun lopulta
  • 7 sillan saaristotie
  • SS John Graftonin muistomerkki (Orrskär) ja aselaiva S/S Equity'n muistolaatta (Tolvmangrundet)
  • Toimiva kotiseutumuseo
  • Köpmanholmin maannousunäyttely ja kahvila/ravintola (jonne osa matkasta veneellä)
  • Öuran kalastajakylä ulkosaaressa, jossa myös luontopolku
  • Luodonjärvi-Öjanjärvi, Suomen suurin makeaveden tekoallas

Tunnettuja luotolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fjalar Finnäs: Fruktsamheten i Larsmo. En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser. Åbo 1989.
  • Gretel Braskén: Larsmo Socialdemokratiska förening 1936-1986. Larsmo 1986.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Yle: Kunnallisvaalit 2012tulospalvelu 06.11.2012. Yleisradio.
  6. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 106. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.