Maksamaa
Sivulta puuttuu |
Maxmo |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Vöyri |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Perustettu | |
| Liitetty | 2007 |
| – liitoskunnat | Vöyri Maksamaa |
| – syntynyt kunta | Vöyri-Maksamaa |
| Pinta-ala | 772,06 km² [1] (2006) |
| – maa | 151,71 km² |
| – sisä | 2,05 km² |
| – meri | 618,30 km² |
| Väkiluku | 1 035 |
| – väestötiheys | 7,10 as/km² |
Maksamaa (ruots. Maxmo) oli Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Maksamaan ja Vöyrin kunnat yhdistyivät Vöyri-Maksamaan kunnaksi 1. tammikuuta 2007. Maksamaalla asui kuntaliitoksen toteutuessa runsaat tuhat henkeä. Kuntaliitoksen yhteydessä uuden kunnan vaakunaksi valittiin Maksamaan vaakuna.
Kunta oli kaksikielinen, ja enemmistönä hieman vajaat 90 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja noin 10 prosenttia suomea (31. joulukuuta 2005). Maksamaalta on matkaa Vaasaan on noin 30 kilometriä ja Kokkolaan noin 100 kilometriä.
Maksamaan naapurikunnat olivat Mustasaari, Oravainen, Uusikaarlepyy, Vähäkyrö ja Vöyri.
Maksamaalla on sijainnut Tottesundin kartano, jonka kuningatar Kristiina lahjoitti sotamarsalkka Claes Tottille vuonna 1652. Tottin suvulle kuului useita muitakin kartanoita, mm. Sjundbyn kartano Siuntiossa, Mustion kartano Karjaalla ja Kytäjän kartano Hyvinkäällä. Tott-suvun sammuttua Tottesundin kartanosta muodostettiin vuonna 1734 valtion virkatalo, mistä lähtien sillä oli useita vuokraajia. Kartanossa vihittiin vuonna 1892 avioliittoon Aino Järnefelt ja Jean Sibelius. Vuonna 1947 kartanon maat myytiin asutustarkoituksiin, ja tällöin Maksamaan kunta osti vuonna 1800 rakennetun päärakennuksen, joka kunnostettiin kunnan- ja terveystaloksi.
Maksamaalla sijaitsee tunnetun kirkonrakentajan Heikki Kuorikosken johdolla rakennettu puukirkko vuodelta 1824.
Sisällysluettelo |
Maksamaan nimestä [muokkaa]
Nimi on seudulla liikkuneiden suomenkielisten erämiesten tai varhaisten suomalaisten asukkaiden antama. Sen lopussa on suurta saarta merkitsevä sana maa. Nimi on alkuaan tarkoittanut saarta, jonka eteläkärjessä nykyinen kirkonkylä sijaitsee. Myöhemmät ruotsinkieliset asukkaat ovat paikalle asetuttuaan ottaneet sen oman asutuksensa nimeksi. Nimen alussa lienee varsinkin karjalaisissa lähteissä esiintyvä henkilönnimi Maksima, Maksi. Maksa- ja Maksi-alkuisia paikannimiä on myös Pohjois-Pohjanmaalla, jonka vanhassa paikannimistössä näkyy selvä itäinen vaikutus. Ruotsinkielistä Maxmo-nimeä vastaava suomalaistettu nimiasu on ennen vakiintumistaan etsinyt muotoaan: Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874-80 nimi on muodossa Maksamo, Ralf Saxénilla Maksanmaa (1897) ja Suomenmaa-kirjassa 1925 Maksamaa.[2]
Kylät [muokkaa]
Brudsund, Djupsund, Kärklax, Kvimo, Maksamaan kirkonkylä (Maxmo Kyrkoby), Särkimo, Tottesund, Västerö, Ölis, Österö
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 258. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maksamaa Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vähäkyrö - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
