Alaveteli
Sivulta puuttuu |
Nedervetil |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Kruunupyy |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Perustettu [1] | 1896 |
| – emäpitäjä | Kruunupyy |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat | Kruunupyy Teerijärvi Alaveteli |
| – syntynyt kunta | Kruunupyy |
| Pinta-ala | km² [1] (1963) |
| – maa | 171,8 km² |
| Väkiluku | 1 797 (1963) |
| – väestötiheys | 10,46 as/km² |
Alaveteli (ruots. Nedervetil) on entinen Suomen kunta Pohjanmaalla. Alaveteli liitettiin yhdessä Teerijärven kunnan kanssa Kruunupyyhyn vuoden 1969 alussa. Tuolloin Alavetelin asukkaista 65% oli ruotsinkielisiä, 7% suomenkielisiä ja 28 % kaksikielisiä. Alavetelin naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Kaarlela, Kaustinen, Kruunupyy ja Kälviä.
Alueella on noin 1700 asukasta ja keskustana nykyisin Murikan kylä. Alavetelin läpi virtaa Perhonjoki, jossa on lukuisia koskia, joista mainittakoon voimalaitoksestaan tunnettu Kaitforsinkoski sekä Tastin- ja Murikankosket. Alavetelissä on myös useita järviä kuten Seljesjärvi, Emmesjärvi, Isojärvi ja Loulusjärvi. Alueen elinkeinoista maatalous on yhä tärkeällä sijalla.
Alavetelin kirkko on rakennettu 1753. Siihen mahtuu noin 500 henkilöä. Malliltaan se on ristikirkko. Siellä toimii evankelisluterilainen Alavetelin seurakunta[2] .
Kuuluisin alaveteliläinen lienee Anders (Antti) Chydenius, joka ajoi elinkeinovapautta merkantilistista talouspolitiikkaa silloin harjoittaneeseen Ruotsiin. Pohjanmaan rannikkokaupungeille hän onnistui hankkimaan tapuli- eli ulkomaankauppaoikeuksia toimiessaan pappissäädyn edustajana Ruotsin valtiopäivillä.
Seljesjärven rannalla, Seljesharjun päässä, sijaitsee turistikeskus, jossa on leirintäalue, kahvila, uimaranta, veneenvuokrausta ja mahdollisuus urheilukalastukseen. Seljesharju kohoaa muutaman metrin Pohjanmaalle tyypillisen suoalueen yläpuolelle. Seljesjärvi on 60 hehtaarin kokoinen ja siihen istutetaan joka vuosi 2 500-3 000 kg kirjolohta. Vuosittain toukokuussa järjestettävistä "Lohenkalastuskauden avajaisista" on muodostunut suosittu tapahtuma. Toinen vuosittainen perinne on Alaveteliviikko.
Sisällysluettelo |
Kylät [muokkaa]
Alaveteli, (Nedervetil), Brännkärr, Gåsjärv, Haavisto, Murikka (Murik), Norrby, Tast, Ämmänen[3] (Emmes), Överby, Jolkka
Tunnettuja alaveteliläisiä [muokkaa]
- Anders (Antti) Chydenius, pappi ja valtiopäiväedustaja
- Tor Högnäs, toimittaja ja kirjailija
- Charles Plogman, iskelmälaulaja
- Carl Johan Slotte, valtiopäivämies
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 8. tammikuuta 2008.
- ↑ Alavetelin seurakunta Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Svenska ortnamn i Finland
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vähäkyrö - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
