Vöyri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen nykyistä kuntaa. Vuonna 2007 lakkautetusta kunnasta kertoo Vöyri (entinen kunta).
Vöyri
Vörå
Vöyri-Maksamaa.vaakuna.svg Vöyri.sijainti.suomi.2011.svg

vaakuna

sijainti

www.vora.fi
Sijainti 63°07′55″N, 022°15′10″EKoordinaatit: 63°07′55″N, 022°15′10″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Perustettu 2011
Kuntaliitokset Vöyri-Maksamaa (2011)
Oravainen (2011)
Pinta-ala ilman merialueita 791,33 km²
120:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 1 499,91 km²
71:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 781,98 km²
– sisävesi 9,35 km²
– meri 708,58 km²
Väkiluku 6 699
149:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 8,57 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,4 %
– 15–64-v. 60,4 %
– yli 64-v. 23,2 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 12,5 %
ruotsinkielisiä 82,5 %
– muut 4,9 %
Kunnallisvero 19,00 %
276:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Christina Öling
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[5]
 • RKP
 • SDP

26
1

Vöyri (ruots. Vörå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 699 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 499,91 km², josta 9,35 km² on sisävesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,57 asukasta/km². Vöyrin naapurikunnat ovat Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa.

Kunta on kaksikielinen, 82,5 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia ja 12,5 prosenttia suomea. Vöyrillä on oma suomenruotsin murteensa.

Nykyinen Vöyrin kunta perustettiin vuonna 2011 Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten kuntaliitoksessa. Vöyri-Maksamaan kunta oli syntynyt vuonna 2007, kun siihenastiset Vöyri ja Maksamaa liittyivät yhteen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vöyrillä on tunnettuja arkeologisia kohteita pronssi- ja rautakaudelta. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400-550 jaa.) rikkaimpia. Ensimmäisen kerran Vöyri on mainittu asiakirjoissa vuonna 1367 ja ensimmäisen kerran Vöyrin pitäjä on mainittu 1443.

Nykyisen kunnan alueella käytiin eräs Ruotsin tappioon Suomen sodassa johtaneista taisteluista, Oravaisten taistelu, 14. syyskuuta 1808. Vöyri yhdistyi Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007. Vöyri palasi kunnan nimeksi 2011, kun Oravainen liittyi siihen.

Vöyrin nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäjännimi Vöyri-Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734. On pohdittu onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste? Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru. Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.[6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Vöyrin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 652
1985
  
7 700
1990
  
7 427
1995
  
7 298
2000
  
6 935
2005
  
6 749
2010
  
6 689
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vöyri on rukiin valtakuntaa eli sen pinta-alasta lähes kaikki alava maa-ala on peltoa. Kunnassa on paljon mäkiä, jotka ovat pääasiassa havupuiden peitossa.

Geologisesti Vöyri on hyvin alavaa. Monesta seikasta on pääteltävissä, että Vöyri on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maksamaan kylät

Brudsund, Djupsund, Kärklax, Kvimo, Maksamaan kirkonkylä (Maxmo Kyrkoby), Särkimo, Tottesund, Västerö, Ölis, Österö

Oravaisten kylät

Kimo, Oravainen (Oravais), Karvat, Komossa, Oxkangar, Paljakka (Paljak), Österby

Vöyrin kylät

Antiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovik, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemoinen[8] [9] (Miemois), Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Petterinmäki (Pettersbacka), Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Tukkor (Tuckor)

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko
  • Ehrsin puisto
  • Verner Rasmuksen posliinimuseo
  • Erik Hägglundin valokuvamuseo
  • Fädernegården (talonpoikaismuseo)
  • Myrbergsgården, jossa on laaja tekstiilikokoelma.
  • Vitmossen, pronssikauden asuinpaikka
  • Mikkelinsaaret

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Yle: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 06.11.2012. Yleisradio.
  6. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 521. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Obotnia.fi, s.32, Viitattu 4.8.2011
  9. Kulttuuriympäristö.nba.fi Viitattu 4.8.2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]