Laihia

Wikipedia

Laihia Laihela
vaakuna	sijainti
www.laihia.fi
Sijainti	62°58′35″N, 22°00′40″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kyrönmaan seutukunta
Perustettu	1576
Kokonaispinta-ala	508,42 km² 229:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	504,32 km²
– sisävesi	4,1 km²
Väkiluku	7 705 135:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	15,28 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	18 %
– 15–64-v.	64,7 %
– yli 64-v.	17,3 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	98,3 %
– ruotsinkielisiä	1 %
– muut	0,6 %
Kunnallisvero	19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Hilkka Annola
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012[6]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • PS  • Vas.  • KD	11 7 4 2 1 1

Laihia (aik. Laihala, Laihiala, ruots. Laihela) on Suomen kunta Pohjanmaan maakunnassa Laihianjoen yläjuoksulla. Asukkaita on noin 7 700 ^[2] ja asukasluku on jatkuvassa kasvussa. Kuntien väkiluvun mukaisessa järjestyksessä Laihia on sijaluvulla 135. Kunnan halki kulkee valtatie 3, joka risteää keskustassa valtatiehen 18. Rautatieasema on Seinäjoen–Vaasan rataosalla 23 kilometriä Vaasasta ja 51 kilometriä Seinäjoelta. Asemalta on kirkolle kaksi kilometriä.

Laihian naapurikunnat ovat Ilmajoki, Isokyrö, Kurikka, Maalahti, Mustasaari ja Vähäkyrö. Vuonna 2007 Laihia sekä Vähäkyrö käynnistivät terveydenhuollon yhteistyön Vaasan kanssa.

Sisällysluettelo 1 Luonto ja ympäristö 2 Kylät 3 Laihialaisuus 3.1 Nuukuus 3.2 Kunnantalous 3.3 Pohjalaiset 4 Historia 4.1 Muinaislöydöt 4.2 Seurakunta 4.3 Isoviha 4.4 Siperiaan karkotukset 4.5 Nuorisoseuraliike 4.6 Muistomerkkejä 4.7 Suojellut rakennukset 5 Tunnettuja henkilöitä 6 Urheiluseurat 7 Lähteet 7.1 Viitteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Luonto ja ympäristö

Pikemminkin kuin nuukuus, paikkakunnalle ovat leimaa-antavia Etelä-Pohjanmaan lakeuksien laajat viljapellot ja vauraat maatilat modernin asutuksen ja kehittyneiden palvelujen seassa.

Verraten vauras asutus on ryhmittynyt Laihianjoen varrelle, mistä talojen palstat ulottuvat pitkinä, kapeina suikaleina latvamaille. Kunnassa on kaikkiaan 469 maatilaa. Suuri osa maa-alasta onkin peltoja (katso ilmakuva (Google)).

Keskeisiä maamerkkejä ovat kirkonkylän ja Yrjäälän halki virtaava joki, vanha vaaleasävyinen puukirkko sekä Vaasaan, Tampereelle ja Jyväskylään johtavat valtatiet.

Länsi- ja eteläosissa levittäytyvät harvaan asutut suot ja kankaat. Levaneva on 3 000 hehtaarin suojeltu suoalue, jolla on runsas linnusto sekä kasviharvinaisuuksia (rauhoitettu punakämmekkä ja kaarlenvaltikka).

[muokkaa] Kylät

Alapää, Alho, Allinen, Aronkylä, Hulmi, Isokylä, Jakkula, Jokikylä, Jokiperä, Jokisalo, Kasinkylä, Keskikylä, Kirkonkylä, Kumaala, Kupparla, Kylänpää, Käyppälä, Lounaala, Lyyskilä, Maunula, Miettylä, Nikkari, Peltomaa, Perälä, Potila, Poola, Pukkala, Päkki, Ratikylä, Ruto, Santaloukko, Suorttila, Torstila, Tyllijoki, Valjoo, Vedenoja, Yrjäälä

[muokkaa] Laihialaisuus

[muokkaa] Nuukuus

Laihia on koko maassa tunnettu nuukuudestaan, josta kertovat jo vuosikymmeniä vanhat ja uudemmatkin laihialaisvitsit. Tämän vuoksi Laihiaa kutsutaan myös Suomen Skotlanniksi. Samoin perustein Laihiaa voidaan kutsua myös Suomen Smoolanniksi tai Schwabeniksi. Laihialaisvitsien taso vaihtelee kovasti, mutta itse laihialaiset suhtautuvat niihin joko välinpitämättömyydellä tai humoristisella ymmärtämyksellä. Laihialla nuukuudesta on tehty hyve, jota harjoitetaan omasta tahdosta – muualla pakosta. Laihialaisuutta on käytetty myös positiivisessa mielessä jopa eräiden yritysten säästötoimenpiteiden projektinimenä.

[muokkaa] Kunnantalous

Käytännössä laihialaisuus ilmenee kunnantalouden hoidossa: Kunnalla on velkaa 837 euroa asukasta kohden (TA 2006), mutta se on viime vuosina kasvanut jyrkästi kuten monissa muissakin kunnissa. Vuoden 2004 tilinpäätöksessä velkaa oli vain 484 €/asukas. Kuntavertailussa Laihiaa velkaisempia kuntia on 381 ja vähemmän velkaisia vain 69 (tilasto 1997). Veroprosentti (19,5 %) on maan keskiarvoa. Vuoden 2006 budjetissa sosiaalimenoja on reippaasti pienennetty, mutta samalla lisätty sivistystoimivaroja.

[muokkaa] Pohjalaiset

Jotakuinkin kaikki puhuvat eteläpohjalaista murretta ja ovat siitä ylpeitä: Laihialla ei hienostella ääntämällä konsonanttia "d", vaan se täräytetään aina äänteenä "ree". Niinpä 1950-luvulta höyryvetureiden aikakaudelta on peräisin tapa kutsua Vedenojan seisaketta Verenojan verenottopaikaksi.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Muinaislöydöt

Laihialta on löydetty satoja muinaishautoja ja kunta on Suomen muinaisjäännöstiheimpiä alueita. Laihia muodosti suojaisan sisäsaariston pronssikaudella 1500–500 eaa. ja alueelle syntyi kiinteä maata viljejelevä asutusyhteisö. Varsinkin Peltomaan röykkiöt, asuinpaikat ja keittokuopat on merkittävä pronssikautinen muinaisjäännöskokonaisuus. Keskirautakaudella 400–800 jaa. Laihian asutus oli sen sijaan keskittynyt jokilaaksoon.

[muokkaa] Seurakunta

Laihia erotettiin kappeliksi 1508 Mustasaaren ja Isonkyrön osista ja tuli itsenäiseksi seurakunnaksi 1576. Laihiasta on myöhemmin erotettu Jurva vuonna 1859. Nykyinen puukirkko on vuodelta 1805. Laihialla vaikutti 1700-luvun puolivälissä Jaakko Kärimäen johtama separatistinen lahko. Laihian seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan.

[muokkaa] Isoviha

Isovihan aikana kappalaispappilaa ryöstettiin Napuen taistelun 19. helmikuuta 1714 jälkeen. Kirkon omaisuus, muun muassa molemmat kellot vietiin.^[7][8]

[muokkaa] Siperiaan karkotukset

Autonomian aikana myös moni laihialainen tuomittiin (useimmiten henkirikoksesta) karkottamalla pakkotyöhön Siperiaan. Toisinaan kuolemantuomio tai elinkautinen muutettiin anomuksesta Siperiaan karkotukseksi. Naisten kohdalla syyksi riitti myös irtolaisuus.^[9]

[muokkaa] Nuorisoseuraliike

Laihialla syntyi nuorisoseuraliikkeen perustaja Juho Hietanen ja Suomen maalaisväestön herättäjä Santeri Alkio. Nuorisoseuratoiminta samoin kuin muu yhdistystoiminta oli Laihialla vilkasta jo 1880-luvulta lähtien.

[muokkaa] Muistomerkkejä

• Alkion hautapatsas
• Alkion muistopatsas nuorisoseuramuseon edustalla
• Napuen taistelussa kaatuneiden laihialaisten muistomerkki
• Raivaajapatsas
• Vapaussodan aloituksen muistopatsas Hulmilla

[muokkaa] Suojellut rakennukset

• Alkionmäen rakennuksia
• Kapteenin talo
• Pukkalan tilan rakennukset
• Ylipotin luhti^[10][11]

[muokkaa] Tunnettuja henkilöitä

• Santeri Alkio
• Toivo Kärki
• rovasti Frans Kärki, Toivo Kärjen isä
• Johan Laibecchius, syntynyt Laihialla 19.3.1658, kirkkoherra
• Kristian Chyraeus, kuollut Laihialla 1687, kirkkoherra
• Samuel Backman, kuollut Laihialla 3.4.1712, kirkkoherra
• Jonas Lagus, kuollut Laihialla 22.4.1798, kirkkoherra ja rovasti
• Juho Hietanen
• Juho Hollo
• Tauno Krossi, mestaripelimanni
• Jani Nikko, jääkiekkoilija
• Vappu Nalbantoglu, näyttelijä http://www.imdb.com/name/nm1280567/
• Tero Taipale, jalkapalloilija
• Keijo Suila, Finnairin ent. pääjohtaja
• Matti Vanhala, Suomen Pankin ent. pääjohtaja
• Sisko Istanmäki, kirjailija
• Paavo Alkio, Hovioikeudenpresidentti, sotatuomari
• Jöns Budde, Suomen ensimmäinen kirjailija
• Elvi Sinervo, kirjailija, asui lapsuudessaan Hulmin kylässä josta romaani Palavankylän seppä, Gummerus 1939 http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=223&a=1484

[muokkaa] Urheiluseurat

Laihialla toimii urheiluseura Laihian Luja.

Laihian monitoimihalli valmistui 2007 kesän alussa. Hallin avajaiset olivat 30. elokuuta kun Suomen lentopallomaajoukkue pelasi harjoitusmaaottelun Moskovan EM-kisoja varten Espanjaa vastaan. Laihialle saadun maaottelun ansiosta halli pursusi heti avajaisissa liitoksistaan. Suomi–Espanja-maaottelu oli merkittävin ja suurin koskaan järjestetty urheilutapahtuma Laihialla. Hallissa on tilaa vähän yli tuhannen hengen yleisömäärälle.

Laihialla on mahdollista harrastaa eri urheilulajeja kuten paini, jalkapallo, sähly, taekwondo, uinti, ja lentopallo.

[muokkaa] Lähteet

• Mirja Miettinen: Laihian historia ISBN 951-97971-0-6
• Jouko Lehtinen: Persoonia ja elämänsä sankareita ISBN 978-952-92-3660-2
• Elvi Sinervo: Palavankylän seppä, Gummerus 1939
• Paavo Alkio : Sotatuomarin päiväkirjat, ISBN 951-20-6449-9
• Tapio Oksanen: Laihian energiansäästökylä ISBN 951-720-814-6
• Marjatta Jauhiainen: Justhin piisas kun kesken loppuu ISBN 951-717-669-4
• Ilpo Lehtinen: 365 vitsiä laihialaisista ISBN 951-9374-10-8
• Lions Club Laihia: Ei makiaa mahan täyreltä
• Benjam Pöntinen: Kyrönmaa ISBN 951-96382-8-8
• Vaasan Jaakkoo

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Laihian kunnan kotisivut
• Yleistiedot Facta.Fennica.Net
• Matkailupalvelujen kartta
• MTV3 Matkailu 11.04.2005 Kannattaa käyrä Laihialla
• Tiekartta (MapQuest)
• Ilmakuva (Google Local)
• Suomen kunnat: Laihia
• Napuen puisto ja vanhan kirkon historia
• Laihian asutushistoriasta
• Pohjaveden korkeus Länsi-Suomen kunnissa