Vähäkyrö
Tätä sivua ei ole |
Lillkyro |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.vahakyro.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Kyrönmaan seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| Kuntaliitokset | Vaasa (2013) |
| Kokonaispinta-ala | 177,66 km² 314:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 175,67 km² |
| – sisävesi | 1,99 km² |
| Väkiluku | 4 778 199:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 27,20 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 20,6 % |
| – 15–64-v. | 61,8 % |
| – yli 64-v. | 17,6 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 1,7 % |
| – muut | 0,9 % |
| Kunnallisvero | 21 % 11:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Jouni Haapaniemi |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • muut • Kokoomus • SDP |
9 7 6 5 |
Vähäkyrö (ruots. Lillkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 778 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 177,66 km2, josta 1,99 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 27,2 asukasta/km2. Vähäkyrö on perustettu vuonna 1868.
Vähäkyrön valtuusto hyväksyi 27.6.2011 yhdistymissopimuksen Vaasan kaupungin kanssa. Yhdistyminen toteutuu aikaisintaan 1.1.2013.
Vähänkyrön naapurikunnat ovat Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vöyri.
Rautakaudella Kyrönjoen suu sijaitsi Vähässäkyrössä. Alue oli suojainen sisäsaaristo, joka oli otollinen sen ajan asutukselle. Rautakautista Vähääkyröä voi myös luonnehtia Pohjanmaan kaupalliseksi keskukseksi. Merkittäviä muinaisjäännösalueita on kunnan monessa osassa. Vanhin tunnettu rautakautinen esine on Pääkköönmäeltä löydetty, 100-luvulla jaa. valmistettu roomalainen viinikauha.[7] Merkittävimmät hautaröykkiökeskittymät ovat Perkiön ja Tervajoen kylissä. Erikoisimpiin muinaisjäännöksiin kuuluu niin kutsuttu Jättiläisen tie. Pohjanmaan ainoa viikinkiaikainen aarre- tai kätkölöytö on Vähänkyrön Housulanmäen rahalöytö.
Keskiajalla Vähäkyrö oli osa tärkeää Kyrönjokivarren asutuskeskusta, niin sanottua "Taroa". Vähänkyrön nimi oli 1600-luvulle asti Alastaro.
Vähänkyrön läpi virtaa Kyrönjoki, jossa on hyviä kalastuspaikkoja, muun muassa Perkiönkoski ja Hiirikoski.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyliä
Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Järvenkylä, Kalsila, Krekilä (Greggilä), Kuuttila, Merikaarto, Mullonkylä, Ojaniemi, Perkiö, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola
[muokkaa] Lähteet
- Luukko, Armas. Etelä-Pohjanmaan keskiaika. Etelä-Pohjanmaan historia I.
- Meinander Carl Fredrik. Esihistoria. Etelä-Pohjanmaan historia I.
- Taittonen Reijo. Vähäkyrö, Muinainen Kyrönjokisuisto.
- Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Nimen taivutus
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
- ↑ Taittonen, R: "Vähäkyrö. Muinainen Kyrönjokisuisto"
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vähäkyrö - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
