Kaskinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kaskinen
Kaskö
Kaskinen.vaakuna.svg Kaskinen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kaskinen.fi
Sijainti 62°23′05″N, 21°13′20″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Perustettu 1785
Pinta-ala ilman merialueita 10,78 km²
319:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 175,36 km²
301:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 10,63 km²
– sisävesi 0,15 km²
– meri 164,58 km²
Väkiluku 1 345
300:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 126,5 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 11,3 %
– 15–64-v. 60,6 %
– yli 64-v. 28,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 65,9 %
ruotsinkielisiä 27,8 %
– muut 6,3 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Marlene Svens
Kaupunginvaltuusto 17 paikkaa
  2012-2016[5]
 • SDP
 • RKP
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.

5
5
3
2
1
1

Kaskinen (ruots. Kaskö) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Kaskisen saarella. Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki[6] ja pinta-alaltaan toiseksi pienin kunta[7].

1700-luvulla kaupungille laadittiin ruutukaavaan perustuva asemakaava pitkine, suorine ja leveine katuineen, ja kaavassa varauduttiin selvästi suurempaan väestömäärään kuin sinne koskaan myöhemminkään on asettunut. Niinpä kaupungissa on edelleen myös monia rakentamattomia tontteja, eikä kaupunkiasutus juuri ulotu alkuperäisen kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Kaskisissa on myös suosittu puutalorakentamista.

Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 65,9 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 27,8 prosenttia puhuu ruotsia.[3] Ulkomaalaisia kaupungin väestöstä on 5,4 % (2013).[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskisen kaupungintalo

Kaupunki sijaitsee saarella, josta on kaksi siltaa mantereelle. Kaupunki on luonnollinen satamapaikka. Kaupungista kulkee myös rautatie, Suupohjan rata, Pohjanmaan radalle Seinäjoelle. Rataa käytetään nykyään kuitenkin ainoastaan tavaraliikenteeseen.

Kaskisilla on vain yksi naapurikunta, Närpiö, joka ympäröi kaupunkia muualta paitsi merellä, jossa Kaskisten vesialue ulottuu kapeana kaistaleena aluevesirajalle saakka. Närpiön lisäksi lähimpiä paikkakuntia ovat Kristiinankaupunki ja Teuva. Noin 100 kilometrin säteellä Kaskisista sijaitsee viisi muuta suurempaa kaupunkia: Vaasa pohjoisessa, Kurikka ja Seinäjoki koillisessa, Kauhajoki idässä ja Pori etelässä.

Kaskisten nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki on perustettu 1785 alun perin Kaskinen-nimiseen saareen. Asiakirjoista löytyviä saaren vanhempia nimimuotoja ovat Kaskisöyen (1546), Casköö (1553), Kaskisöö (1573) sekä myöhäisempi Kaskin eli Kyperäsaaren kaupunki (1844). Vaikka vanhin tiedossa oleva kirjallinen maininta kaupunkia tarkoittavasta nimestä Kaskinen on vasta vuodelta 1863, suomenkielinen nimi on alkuperäinen. Tähän viittaa sekin, että vanhoissa ruotsinkielisissä saaren nimissä on nimen vartalo Kaskis-, johon on lisätty selittävä loppuosa "ö" = saari. Todennäköisin tulkinta saaren alkuperäisestä nimestä on Kaskisaari. Saaressa on siis harjoitettu varhaisina aikoina kaskiviljelyä.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa III perusti Kaskisen vuonna 1785, mutta se oli paikallisesti merkittävä satama jo aiemmin.

1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot. 1900-luvulla kaupunkiin rakennettiin rautatie ja suurempi satama, sahatoimintaa, suuret lautatarhat sahatavaran laivausta varten, muuta teollisuutta ja kalansuolaamo. Puolustusvoimat toimi kaupungissa sotien jälkeen kun Optinen Laitos sijaitsi paikkakunnalla.

1970-luvulla Metsä-Botnia nyk. Metsä-Fibre perusti kaupunkiin sellutehtaan. Se muutti kaupunkia suuresti, sillä sinne muutti paljon suomenkielisiä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi. M-realilla on kaupungissa syksyllä 2005 valmistunut tehdas. Botnia ilmoitti 14. tammikuuta 2009, että se lopettaa Kaskisten tehtaan. Elokuussa 2013 Metsä Group -yhtymään kuuluva Metsä Wood päätti lopettaa jalostustoimintansa Kaskisissa ja irtisanoa 60 työntekijää.lähde?

1980-luvulla kaupungista oli KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. 6. lokakuuta 2008 virolainen Baltic Scandinavian Lines aloitti säännöllisen liikennöinnin Kaskisista Ruotsin Härnösandiin ro-ro-rahtialus M/S Gutella.[10] Lauttayhteys on lopetettu alkuvuodesta 2009.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskisten kaksi suurpuoluetta ovat suomenruotsalaisten kuntien tapaan RKP ja SDP, jotka muodostavat enemmistön vaaleissa ja valtuustossa. Alla eduskuntavaalien kannatusprosentit Kaskisissa.[11]

Kaskisissa heräsi vahva tuulivoimarakentamisen vastustus syksyllä 2012, josta on kerätty adressi.lähde?

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kaskisten väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 914
1985
  
1 864
1990
  
1 780
1995
  
1 596
2000
  
1 564
2005
  
1 482
2010
  
1 429
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Yle: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
  6. Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
  7. Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
  8. Tilastokeskus
  9. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 141. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
  10. Smedberg, Christine: Bilfärja börjar trafikera mellan Kaskö och Härnosand. Vasabladet, 23.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.10.2008. (ruotsiksi)
  11. Yle: Eduskuntavaalit 2011 tulospalvelu Yleisradio.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]