Kaskinen
|
Kaskö |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.kaskinen.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu |
| Perustettu | 1785 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 10,78 km² 319:nneksi suurin 2013 |
| Kokonaispinta-ala | 175,36 km² 301:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 10,63 km² |
| – sisävesi | 0,15 km² |
| – meri | 164,58 km² |
| Väkiluku | 1 384 300:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 130,2 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 11,0 % |
| – 15–64-v. | 63,0 % |
| – yli 64-v. | 26,0 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 66,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 27,6 % |
| – muut | 6,3 % |
| Kunnallisvero | 21,00 % 20:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kaupunginjohtaja | Marlene Svens |
| Kaupunginvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2009–2012[5] • SDP • RKP • Vasemmistoliitto • Kokoomus • Vihreä liitto |
7 5 2 2 1 |
Kaskinen (ruots. Kaskö) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Kaskisen saarella. Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki [6] ja pinta-alaltaan toiseksi pienin kunta[7].
1700-luvulla kaupungille laadittiin ruutukaavaan perustuva asemakaava pitkine, suorine ja leveine katuineen, ja kaavassa varauduttiin selvästi suurempaan väestömäärään kuin sinne koskaan myöhemminkään on asettunut. Niinpä kaupungissa on edelleen myös monia rakentamattomia tontteja, eikä kaupunkiasutus juuri ulotu alkuperäisen kaavoitetun alueen ulkopuolelle.
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 66,2 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 27,6 prosenttia puhuu ruotsia.[3] Ulkomaalaisia kaupungin väestöstä on 3 %.[8]
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Kaupunki sijaitsee saarella, josta on kaksi siltaa mantereelle. Kaupunki on luonnollinen satamapaikka. Kaupungista kulkee myös rautatie, Suupohjan rata, Pohjanmaan radalle Seinäjoelle. Rataa käytetään nykyään kuitenkin ainoastaan tavaraliikenteeseen.
Kaskisilla on vain yksi naapurikunta, Närpiö, joka ympäröi kaupunkia muualta paitsi merellä, jossa Kaskisten vesialue ulottuu kapeana kaistaleena aluevesirajalle saakka. Närpiön lisäksi lähimpiä paikkakuntia ovat Kristiinankaupunki ja Teuva. Noin 100 kilometrin säteellä Kaskisista sijaitsee viisi muuta suurempaa kaupunkia: Vaasa pohjoisessa, Kurikka ja Seinäjoki koillisessa, Kauhajoki idässä ja Pori etelässä.
Kaskisten nimestä [muokkaa]
Kaupunki on perustettu 1785 alun perin Kaskinen-nimiseen saareen. Asiakirjoista löytyviä saaren vanhempia nimimuotoja ovat Kaskisöyen (1546), Casköö (1553), Kaskisöö (1573) sekä myöhäisempi Kaskin eli Kyperäsaaren kaupunki (1844). Vaikka vanhin tiedossa oleva kirjallinen maininta kaupunkia tarkoittavasta nimestä Kaskinen on vasta vuodelta 1863, suomenkielinen nimi on alkuperäinen. Tähän viittaa sekin, että vanhoissa ruotsinkielisissä saaren nimissä on nimen vartalo Kaskis-, johon on lisätty selittävä loppuosa "ö" = saari. Todennäköisin tulkinta saaren alkuperäisestä nimestä on Kaskisaari. Saaressa on siis harjoitettu varhaisina aikoina kaskiviljelyä.[9]
Historia [muokkaa]
Kustaa III perusti Kaskisen vuonna 1785, mutta se oli paikallisesti merkittävä satama jo aiemmin.
1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot. 1900-luvulla kaupunkiin rakennettiin rautatie ja suurempi satama, sahatoimintaa, suuret lautatarhat sahatavaran laivausta varten, muuta teollisuutta ja kalansuolaamo.
1970-luvulla Metsä-Botnia nyk. Metsä-Fibre perusti kaupunkiin sellutehtaan. Se muutti kaupunkia suuresti, sillä sinne muutti paljon suomenkielisiä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi. M-realilla on kaupungissa syksyllä 2005 valmistunut tehdas. Botnia ilmoitti 14. tammikuuta 2009, että se lopettaa Kaskisten tehtaan.
1980-luvulla kaupungista oli KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. 6. lokakuuta 2008 virolainen Baltic Scandinavian Lines aloitti säännöllisen liikennöinnin Kaskisista Ruotsin Härnösandiin ro-ro-rahtialus M/S Gutella.[10] Lauttayhteys on lopetettu alkuvuodesta 2009.
Kaskisissa heräsi vahva tuulivoimarakentamisen vastustus syksyllä 2012.lähde?
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kuvia [muokkaa]
-
Kirkko
-
Katunäkymä
-
Kaskinen noin vuonna 1900
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
- ↑ Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- ↑ Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- ↑ Tilastokeskus
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 141. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
- ↑ Smedberg, Christine: Bilfärja börjar trafikera mellan Kaskö och Härnosand. Vasabladet, 23.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.10.2008. (ruotsiksi)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaskinen Wikimedia Commonsissa- Kaskisten kaupungin kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vähäkyrö - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
