Kaskinen
Wikipedia
|
Kaskö |
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.kaskinen.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu |
| Perustettu | 1785 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 10,65 km² 347:nneksi suurin 2009 |
| Kokonaispinta-ala | 175,36 km² 324:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 10,49 km² |
| – sisävesi | 0,16 km² |
| – meri | 164,71 km² |
| Väkiluku | 1 473 321:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 140,4 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 11,8 % |
| – 15–64-v. | 67,1 % |
| – yli 64-v. | 21 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 68,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 28,1 % |
| – muut | 3,9 % |
| Kunnallisvero | 18,75 % 334:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Marlene Svens |
| Kaupunginvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2009–2012[6] • SDP • RKP • Vasemmistoliitto • Kokoomus • Vihreä liitto |
7 5 2 2 1 |
Kaskinen (ruots. Kaskö) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kaskisten saarella Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä länsirannikolla. Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki ja myös pinta-alaltaan yksi pienimmistä. 1700-luvulla kaupungille laadittiin ruutukaavaan perustuva asemakaava pitkine, suorine ja leveine katuineen ja kaavassa varauduttiin selvästi suurempaan väestömäärään kuin sinne koskaan myöhemminkään on asettunut. Niinpä kaupungissa on edelleen myös monia rakentamattomia tontteja, eikä kaupunkiasutus juuri ulotu alkuperäisen kaavoitetun alueen ulkopuolelle.
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 67 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29 prosenttia puhuu ruotsia. Ulkomaalaisia kaupungin väestöstä on 3 %.[7]
Kaskinen on metalliyhtye Saran kotikaupunki. Sen nimi esiintyy myös yhtyeen tuotannossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Kaupunki sijaitsee saarella, josta on kaksi siltaa mantereelle. Kaupunki on luonnollinen satamapaikka ja sieltä on laivayhteys Ruotsin Härnösandiin [1]. Kaupungista kulkee myös rautatie, Suupohjan rata, Pohjanmaan radalle Seinäjoelle. Rataa käytetään nykyään kuitenkin ainoastaan tavaraliikenteeseen.
Kaskisilla on vain yksi naapurikunta, Närpiö, joka ympäröi kaupunkia muualta paitsi merellä, jossa Kaskisten vesialue ulottuu kapeana kaistaleena aluevesirajalle saakka. Närpiön lisäksi lähimpiä paikkakuntia ovat Kristiinankaupunki ja Teuva. Noin 100 kilometrin säteellä Kaskisista sijaitsee viisi muuta suurempaa kaupunkia: Vaasa pohjoisessa, Kurikka ja Seinäjoki koillisessa, Kauhajoki idässä ja Pori etelässä.
[muokkaa] Historia
Kustaa III perusti Kaskisen vuonna 1785, mutta se oli paikallisesti merkittävä satama jo aiemmin.
1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot. 1900-luvulla kaupunkiin rakennettiin rautatie ja suurempi satama, sahatoimintaa, suuret lautatarhat sahatavaran laivausta varten, muuta teollisuutta ja kalansuolaamo.
1970-luvulla Metsä-Botnia perusti kaupunkiin sellutehtaan. Se muutti kaupunkia suuresti, sillä sinne muutti paljon suomenkielisiä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi. M-realilla on kaupungissa syksyllä 2005 valmistunut tehdas. Botnia ilmoitti 14. tammikuuta 2009, että se lopettaa Kaskisten tehtaan.
1980-luvulla kaupungista oli KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. 6. lokakuuta 2008 virolainen Baltic Scandinavian Lines aloitti säännöllisen liikennöinnin Kaskisista Ruotsin Härnösandiin ro-ro-rahtialus M/S Gutella.[8]
[muokkaa] Politiikka
Kaskinen päätti vuonna 2003 puolittaa kaikkien tuloluokkien päivähoitomaksut lapsiperheiden houkuttelemiseksi kaupunkiin. Lokakuussa 2008 Kaskisten kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää kaupunginvaltuustolle, että sekä päivähoito- että terveyskeskusmaksuista luovutaan kokonaan.[9]. Botnian sellutehtaan lopettaessa toimintansa, maksuista ei luovuttanekaan.
[muokkaa] Kuvia
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
- ↑ Tilastokeskus
- ↑ Smedberg, Christine: Bilfärja börjar trafikera mellan Kaskö och Härnosand. Vasabladet, 23.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.10.2008. (ruotsiksi)
- ↑ Irina Vähäsarja: Kaskisten kaupunki aikoo luopua päivähoitomaksusta 4. lokakuuta 2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.10.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Oravainen - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vähäkyrö - Vöyri-Maksamaa |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vöyri - Ylimarkku - Ähtävä |

