Korsnäs
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.korsnas.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Vaasan seutukunta |
| Perustettu | 1887 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 239,59 km² 268:nneksi suurin 2011 |
| Kokonaispinta-ala | 1 424,71 km² 73:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 235,65 km² |
| – sisävesi | 3,94 km² |
| – meri | 1 185,12 km² |
| Väkiluku | 2 250 280:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 9,55 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 14,4 % |
| – 15–64-v. | 61,9 % |
| – yli 64-v. | 23,7 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 3,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 88,7 % |
| – muut | 7,7 % |
| Kunnallisvero | 19,75 % 168:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Anita Ismark |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009–2012[6] • RKP |
21 |
Korsnäs (suomeksi aikaisemmin myös Ristitaipale ja Korsnääsi[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 250 ihmistä.[2] Sen pinta-ala on 1 424,71 km2, josta 3,94 km2 on sisävesistöjä ja 1 185,12 km2 merialueita.[1] Väestötiheys on 9,55 asukasta/km2. Korsnäsin naapurikunnat ovat Maalahti ja Närpiö.
Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen. Sen asukkaista 88,7 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä.[4] Korsnäs on Manner-Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta. Vuoden 2008 kuntavaaleissa Ruotsalainen kansanpuolue sai Korsnäsissä 96,3 prosenttia äänistä[1].
Korsnäsissä toimi vuosina 1958-1972 Korsnäsin kaivos, josta saatiin lyijyä sekä jonkin verran lantanideja.[8]
Korsnäsin vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1968. [9]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät
Edsvik, Harrström (Harrijoki), Korsbäck, Korsnäs, Moikipää (Molpe), Taklax (Takalahti)[10], Träskböle, Töjby (Toikylä), Överträsk
[muokkaa] Suomalaisten nimien alkuperä
Vaikka Korsnäsin on joskus mainittu olleen maailman ruotsinkielisin kunta, sillä on myös suomenkielinen historia. Rannikolla sijaitsee kalastuksestaan tunnettu Moikipään kylä, joka tunnettiin tällä nimellä (muodossa Moikipe) keskiajalta lähtien, josta ruotsinnos Molpe on muokkautunut. Suomenkielistä alkuperää on myös Taklax -nimi, joka on aikoinaan ollut muodossa Takalaksi.[11] Laksi on vanhassa suomen kielessä tarkoittanut lahtea. Myös seurakunnasta on käytetty aikaisemmin suomenkielistä nimeä Ristitaipale. Ruotsinkielisestä Korsnäs-nimestä on väännetty suomalainen nimimuoto Korsnääsi ja vanhempi Korsneesi.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
- ↑ http://www.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=228&TYPE=HTML&LANG=FI
- ↑ Perusmetallikaivokset Suomen Kaivosteollisuus. Viitattu 8.11.2010.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 162. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ http://books.google.com/books?hl=fi&q=Tokolahdesta&btnG=Hae+teoksia
- ↑ Svenska ortnamn i Finland / red. av Kurt Zilliacus och Ulla Ådahl-Sundgren, 1984
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korsnäs Wikimedia Commonsissa- Korsnäsin kunnan kotisivut
- Viittaus Ristitaipale-nimeen
| Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vähäkyrö - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
Tätä sivua ei ole