Teerijärvi
Sivulta puuttuu |
Terjärv |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Kruunupyy |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Perustettu [1] | 1808 |
| – emäpitäjä | Kruunupyy |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat | Kruunupyy Alaveteli Teerijärvi |
| – syntynyt kunta | Kruunupyy |
| Pinta-ala | km² [1] (1963) |
| – maa | 207,8 km² |
| Väkiluku | 2 620 [1] (1963) |
| – väestötiheys | 12,61 as/km² |
Teerijärvi (ruots. Terjärv, alun perin Tervajärvi[2]) oli Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Teerijärvi liitettiin Kruunupyyhyn vuoden 1969 alussa.
Teerijärven naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Evijärvi, Kaustinen, Kruunupyy, Veteli ja Ähtävä.
Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 96,6 prosenttia Teerijärven asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[3]
Sisällysluettelo |
Teerijärven nimestä [muokkaa]
Kyseessä on alkuperäinen järvennimi, joka on tarkoittanut kirkonkylän järveä, jonka nykyinen nimi on Kirkkojärvi (ruotsiksi Hemsjön). Nykyään virallinen ja suomenkielisissä naapurikunnissa käytössä oleva nimi on Teerijärvi, mutta vanhat kirjoitusmuodot paljastavat alkuperäisen nimen olevan Tervajärvi. Nykyinen Teerijärvi on luultavasti takaisinlaina ruotsinkielisestä nimestä Terjärv. Nimi liittyy ilmeisesti tervanpolttoon, jota on ennen harjoitettu Pietarsaaren ja Kokkolan vanhojen suurpitäjien salomailla. Myös järven tumman veden voidaan ajatella olleen nimeämisperusteena.[4]
Elinkeinot [muokkaa]
Teerijärvi on teollistunut Rani-plastin ansiosta ja tarjoaa työtilaisuuksia myös naapurikuntien asukkaille. Rani-plast muodostaa muoviklusteria myös Kaustisen puolelle, muovikääreiden rullia tuottavan FL-Pipen muodossa. Sen sijaan Teerijärven tekstiiliteollisuus on pelkistynyt vaatesuunnitteluksi.
Historia [muokkaa]
Teerijärvi toimi vuodesta 1662 Kruunupyyn alaisena saarnahuonekuntana. Teerijärvi sai oman kirkon vuonna 1667 ja siitä tehtiin kappeliseurakunta vuodesta 1669, joskin ensimmäinen kappalainen astui virkaan vuonna 1671. Teerijärvi erotettiin kirkkoherrakunnaksi vuonna 1868.
Kyliä [muokkaa]
Granöbyn, Hästbacka, Högnabba, Kolam, Kortjärvi (Kortjärv), Teerijärvi (Terjärv), Vähätkylät (Småbönders)[5][6]
Tunnettuja Teerijärveläisiä [muokkaa]
- Johannes Granö (1850–1913), Siperian suomalaisten pappi, syntynyt Teerijärvellä [7]
- Niklas Widjeskog, entinen jalkapalloilija (KPV, Jaro) ja valmentaja
- Robert Åsbacka, kirjailija, Finlandia-palkintoehdokas
- Elin Blom, suomenruotsalainen laulaja
- Uno Fagernäs, jääkärikenraalimajuri
- Henrik Smedjebacka (1925–2012), Suomen lähetysseuran lähetysjohtaja
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 7. tammikuuta 2008.
- ↑ Terjärv Viitattu 17. helmikuuta 2011.
- ↑ Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 152. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 451. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
- ↑ Svenska ortnamn i Finland
- ↑ YSA
- ↑ Kansallisbiografia: Granö, Johannes (1850–1913)
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vähäkyrö - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
