Ähtävä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ähtävä
Esse
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Pedersören kunta
Ähtävä.vaakuna.svg Ähtävä.sijainti.suomi.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Vaasan lääni
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Perustettu [1] 1865
– emäpitäjä Pietarsaari
Liitetty 1977
– liitoskunnat Pietarsaaren mlk
Purmo
Ähtävä
– syntynyt kunta Pietarsaaren mlk
Pinta-ala  km²  [1]
(1973)
– maa 232,0 km²
Väkiluku 2 227  [1]
(1973)
väestötiheys 9,60 as/km²

Ähtävä (ruots. Esse) oli Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Ähtävän kunta liitettiin 1977 silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan. Ähtävän puukirkko on vuodelta 1770 (M. Honka).

Ähtävän naapurikunnat olivat Evijärvi, Kruunupyy, Pietarsaaren maalaiskunta, Purmo ja Teerijärvi.

Ähtävän kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 97,7 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. [2]

Ähtävän nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen taustasta käydään edelleen keskustelua. Ähtävän nimi perustuu Ähtävänjoen nimeen. Yksi mahdollisuus on että joen nimi liittyy Ähtärinjärveen (alun perin Ätsäjärvi tai Ätsävesi). Aikoinaan Ähtärinjärven vedet laskivat Ähtävänjokea pitkin Pohjanlahteen. Pohjoisempana ns. Vetelin saarekkeelle asettunut ruotsalaisväestö korvasi pohjalaismurteisen ääntöasun Ätsävä muodolla Ässävä, jonka perua on ruotsinkielinen paikannimi Esse. Kun ruotsinkielisille paikannimille haettiin 1800-luvun lopulla suomenkielisiä vastineita, todettiin savolaismurteisen Ähtävä-muodon yleistyneen maakunnan ulkopuolella, vaikka paikkakuntalaiset käyttivätkin yhä asua Ässävä.[3] Toiset tutkijat huomauttavat että muualla Pohjanmaalla asutukset joen rannoille ovat levinneet merestä sisämaahan päin miksi asutukset Ähtävällä ovat aikaisemmat kuin Ätsäjärvellä. Ensiasutus oli jokisuun Jesszeffaan (nyk. Edsevö) saarelle. Asutuksen nimi on sitten annettu joelle, alkulähteelle että myöhäisemmälle asutukselle sekä Ähtävällä. Nimen pohjana on siinä tapauksessa germaaninen miesnimi Edse, Etze. [4]

Ähtävän kirkko, jonka rakentaja on kokkolalainen Matts Johansson Lillhonka eli Matti Honka

Ähtävän kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ähtävän kirkko on tasavartinen ristikirkko vuodelta 1770. Kirkko ei ole Kirkonmäellä. "Kyrkbacka" (käännettynä kirkonmäki) sijaitsee joen varrella kirkosta pari kilometriä sisämaahan päin. Perimätiedon mukaan kirkon paikasta oli erimielisyyksiä. Nykyisen maantien alla on kirkon kohdalla vanha uhrilähde, joka saattaa selittää kappelin ja kirkon sijainnin.[5]

Kirkon sisustus on poikkeuksellisen hieno. Alttari puolipyöreine kaiteineen on säilynyt alkuperäisellä paikallaan etelä- ja itäristin kulmauksessa ja saarnastuoli sitä vastapäätä. Puuleikkauksin koristeltu pyöreäkulmainen alttaripöytä, koristeellinen alttarikaide, korinttilaisin pylväin varustettu alttarilaite sekä saarnastuoli ovat tyyliltään myöhäisbarokin, rokokoon ja uusklassismin yhdistelmiä ja ne ovat paikallisten puuseppien taidokasta käsityötä 1810-luvulta. Kaksiosainen alttaritaulu, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu ja Pyhä ehtoollinen, on Johan Gustaf Hedmanin maalaama. Lukkarinpenkin rokokootyylinen kullattu numerotaulu on lajissaan on Suomen hienoin. Pohjalaistyyppisen kellotapulin rakennusmestaria ei tiedetä, mutta se oletetaan Antti Hakolan johdolla rakennetuksi 1779. Hirsinen lainamakasiini on vuodelta 1857.[6]

Paikalliset puusepät Berklars-snickarn ja Jofs-snickarn valmistivat alttarin seinäkorokkeen ja saarnastuolin, samoin kaksi metriä korkean numerotaulun. Ehtoollisen asettamista esittävä alttaritaulu on kopio Margareta Capsian maalaamasta alttaritaulusta. Lasimaalauksen teki vuonna 1940 Lennart Segerstråle. Vuonna 1779 valmistuneessa kellotapulissa on kolme kelloa. Seurakunnan vanhin kello on vuodelta 1731. Kellotapulin vieressä on noin vuonna 1860 valmistettu vaivaisukko, joka on puettu vuosien suomen sodan ajan ruotsalaiseksi sotilaaksi.[5]

Ähtävän kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-Ähtävä (Ytteresse), Purokylä (Bäckby), Salonkylä (Neder- ja Överlappfors), Yli-Ähtävä (Överesse)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 4. tammikuuta 2008.
  2. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 156. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
  3. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 528-529. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
  4. Huldén Lars: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 402,406. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet, 2001. ISBN 978-951-583-071-0. ruotsi
  5. a b Prosteriportalen 03.05.2005. Församlingarna i Pedersöre prosteri. Viitattu 21.7.2013. suomi
  6. Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2006. Museovirasto. Viitattu 21.7.2013. suomi
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.