Pohjanmaan rata

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjanmaan rata

Pohjanmaan rata
Perustiedot
Reitti  Seinäjoki–Oulu
Rakennettu  18831886
Avattu  1885, 1886
Omistaja  Suomen valtio
Ylläpitäjä  Ratahallintokeskus
Liikenne
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus  334,8 km
Raiteiden lkm  1
Raideleveys  1524 mm
Sähköistys  25 kV / 50 Hz,
Tuomioja–Hirvineva 2× 25 / 50 Hz
Sallittu nopeus 
 • henkilöliikenteessä  140 km/h
 • tavaraliikenteessä  100 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus  Seinäjoki–Oulu
Ohjauskeskus  Seinäjoki (Seinäjoki–Ylivieska),
Oulu (Ylivieska–Oulu)
Miehitetyt asemat  Seinäjoki, Kokkola, Ylivieska, Oulu
Suojastus  kyllä
Kulunvalvonta  JKV

Pohjanmaan rata (myös Oulun rata) on Suomen rataverkon pääradan osuus Seinäjoelta Ouluun. Pohjanmaan rata on Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta ratkaisevassa asemassa sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Rataosan pituus on 334,8 kilometriä.

Rataosuuteen kuuluvaksi mielletään joissain yhteyksissä myös Parkanon ratana tunnettu oikorata Tampereelta Seinäjoelle. Käsitteenä Pohjanmaan rata on kuitenkin paljon oikorataa vanhempi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ajankohtaista

Ympäristövaikutusten arviointimenettely osuuden SeinäjokiOulu tasonnostoa varten on saatu päätökseen ja tasonnoston vaatimat työt aloitetaan vuonna 2008. Tasonnostossa kaksiraiteista rataosuutta rakennetaan väleille SeinäjokiRuha (15 kilometriä) sekä KokkolaMatkaneva (11 kilometriä). Samana vuonna aloitetaan myös Riijärven, Jäniskorven, Saarelan, Ahonpään ja Tikkaperän liikennepaikkojen alusrakennetyöt. Kaksoisraiteen ja uusien liikennepaikkojen rakentaminen kuuluu tasonnostotyön ensimmäiseen vaiheeseen, joka valmistuu vuonna 2010.[1]

Tasonnostossa rataosan suurimmaksi nopeudeksi henkilöliikenteessä tulisi 200 km/h (nykyisin 140 km/h) ja tavaraliikenteessä 120 km/h (nykyisin 100 km/h). Myös tavaraliikenteen akselipainoja nostettaisiin nykyisestä 22,5 tonnista 25 tonniin. Samalla joitakin kohtia oikaistaisiin ja kaikki rataosuuden tasoylikäytävät korvattaisiin eritasoratkaisuin. Kaksiraiteista rataa on suunniteltu myös Oulun eteläpuolelle, mutta sitä ei aiota toteuttaa ainakaan 20 vuoteen.

[muokkaa] Historia

Pohjanmaalle ehdotettiin rautatien rakentamista ensimmäistä kertaa jo 186364 valtiopäivillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta. Erilaisia linjausvaihtoehtoja Pohjanmaan radalle oli useita. Vuoden 1872 valtiopäivillä oli esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere - Kyröskoski (Hämeenkyrö) – KankaanpääKauhajokiIlmajokiVälimaa (Seinäjoki) – RantsilaTemmes (Tyrnävä) – Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Keskisen Suomen päärata olisi puolestaan kulkenut Taavetista (Luumäki) Mikkelin kautta Jyväskylään ja sieltä Välimaalle. Valtiopäivien päätöksellä rata rakennettiin lopulta kuitenkin sisämaan kautta.

Pohjanmaan rata valmistui useassa osassa:

Rautatie toi tullessaan monessa kunnassa rakennemuutoksen, kun uudet elinkeinot syntyivät radan varrelle ja asemien ympärille.

Oulun asemalta Toppilan satamaan johtavan osuuden rakennustöiden yhteydessä rakennettiin Oulujoen ylittävä Rautasilta, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin teräsristikkosilta.

[muokkaa] Sähköistys

Päärata sähköistettiin 1970- ja 1980-luvuilla kolmessa osassa:

  • 1975: (Toijala) – Tampere – Parkano – Seinäjoki
  • 1981: Seinäjoki – Kokkola
  • 1983: Kokkola – Oulu
  • 2001: Tuomioja – Raahe

[muokkaa] Sivuradat

[muokkaa] Ristonahon rata

Ristonahon rata oli sivurataosuus Vihannin rautatieasemalta Lampinsaaren kylässä sijaitsevalle Ristonahon ratapihalle. Rataosuuden pituus oli 11,5 kilometriä, ja se palveli Outokumpu Oyj:n Vihannin kaivoksen kuljetustarpeita vuosina 19541992. Liikenne rataosalla lakkautettiin kaivoksen lopettamisen myötä 1992 ja rata purettiin tarpeettomana. Nykyisin ratapenger on käytössä ajotienä.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Risteävät rataosat

[muokkaa] Nykyiset

[muokkaa] Puretut

[muokkaa] Suunnitellut rataosat

[muokkaa] Muut liikenneartikkelit

[muokkaa] Lähteet

Kauhajoen kotisivut
Kokkolan kotisivut
Junatoimisto-sivusto

[muokkaa] Lähdeviitteet

  1. Resiina-lehti 2/2007: Tasoristeyspalsta, sivut 48–49.
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä