Pohjanmaan rata

Pohjanmaan rata

Pohjanmaan rata
Perustiedot
Reitti	Seinäjoki–Oulu
Rakennettu	1883–1886
Avattu	1885, 1886
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t)	VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus	334,8 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1524 mm
Sähköistys	25 kV / 50 Hz, Tuomioja–Hirvineva 2 × 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	Lapua - Pännäinen 200 km/h Pännäinen - Oulu 140 km/h
• tavaraliikenteessä	100 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	(Seinäjoki)–(Ylivieska)–(Oulu)
Ohjauskeskus	Seinäjoki (Seinäjoki–Ylivieska), Oulu (Ylivieska–Oulu)
Miehitetyt asemat	Seinäjoki, Ylivieska, Oulu
Suojastus	kyllä
Kulunvalvonta	JKV
( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan
Seinäjoki–Oulu Km       Lyh.   Liikennepaikat  Tornioon 334,8 Ol Oulu asema 333,7 Olt Oulu tavara 332,8 Kkt Kiskotie 332,0 Nok Oulu Nokela 331,1  Kontiomäelle Oulunlahti 323,1 Kml Kempele 317,4 Tps Tupos 314,1 Tmj Temmesjoki 310,5 Lka Liminka 302,6 Tkp Tikkaperä 297,5 Hvn Hirvineva 287,2 Rki Ruukki 280,5 Tja Tuomioja 280,1  Raaheen 273,1 Aho Ahonpää 266,6 Vti Vihanti 266,0 11,5 Ro Ristonaho 250,9 Kua Kilpua 239,9 Ou Oulainen 224,5 Kgs Kangas  Iisalmeen 212,3 Yv Ylivieska 203,5 Khg Karhukangas 195,3 Svi Sievi  Eskolan metsäradalle 185,8 Ela Eskola 179,4 Srl Saarela 173,6 Kns Kannus 167,5 Jnk Jäniskorpi 160,1 Rpa Riippa 150,1 Klv Kälviä Suonperä 144,1 Mtv Matkaneva Rim Rimmi 133,4 Kok Kokkola 132,8  Ykspihlajaan 119,6 Kpy Kruunupyy 107,1 Kpi Kolppi 100,6 Pnä Pännäinen 100,2  Pietarsaareen 90,9 Koi Kovjoki (Museor.) 90,7  Uuteenkaarlepyyhyn 84,5 Rjr Riijärvi 77,8 Jpa Jepua 68,6 Kök Köykkäri 61,4 Vt Voltti 54,9 Hm Härmä 52,8 Markkula  Ylihärmään 46,7 Rio Raunio Lammi 37,7 Kha Kauhava 30,5 Rjp Rajaperkiö 23,1 Lpa Lapua 15,1 Rha Ruha Nur Nurmo 0,5  Vaasaan  Kaskisiin 0,0 Sk Seinäjoki  Haapamäelle  Tampereelle Merkkien selitykset

Pohjanmaan rata (myös Oulun rata) on Suomen rataverkon pääradan osuus Seinäjoelta Ouluun. Pohjanmaan rata on Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta ratkaisevassa asemassa sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Rataosan pituus on 334,8 kilometriä.

Rataosuuteen kuuluvaksi mielletään joissain yhteyksissä myös Parkanon ratana tunnettu oikorata Tampereelta Seinäjoelle. Käsitteenä Pohjanmaan rata on kuitenkin paljon oikorataa vanhempi.

Ajankohtaista

Ympäristövaikutusten arviointimenettely osuuden Seinäjoki–Oulu tasonnostoa varten on saatu päätökseen ja tasonnoston vaatimat työt aloitetaan vuonna 2008. Tasonnostossa kaksiraiteista rataosuutta rakennetaan väleille Seinäjoki–Ruha (15 kilometriä) sekä Kokkola–Matkaneva (11 kilometriä). Samana vuonna aloitetaan myös Riijärven, Jäniskorven, Saarelan, Ahonpään ja Tikkaperän liikennepaikkojen alusrakennetyöt. Kaksoisraiteen ja uusien liikennepaikkojen rakentaminen kuuluu tasonnostotyön ensimmäiseen vaiheeseen, joka valmistuu vuonna 2010.

Tasonnostossa rataosan suurimmaksi nopeudeksi henkilöliikenteessä tulisi 200 km/h (nykyisin 140 km/h) ja tavaraliikenteessä 120 km/h (nykyisin 100 km/h). Myös tavaraliikenteen akselipainoja nostettaisiin nykyisestä 22,5 tonnista 25 tonniin. Samalla joitakin kohtia oikaistaisiin ja kaikki rataosuuden tasoylikäytävät korvattaisiin eritasoratkaisuin. Kaksiraiteista rataa on suunniteltu myös Oulun eteläpuolelle, mutta sitä ei aiota toteuttaa ainakaan 20 vuoteen.

Historia

Pohjanmaalle ehdotettiin rautatien rakentamista ensimmäistä kertaa jo 1863–64 valtiopäivillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta. Erilaisia linjausvaihtoehtoja Pohjanmaan radalle oli useita. Vuoden 1872 valtiopäivillä oli esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere – Kyröskoski (Hämeenkyrö) – Kankaanpää – Kauhajoki – Ilmajoki – Välimaa (Seinäjoki) – Rantsila – Temmes (Tyrnävä) – Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Keskisen Suomen päärata olisi puolestaan kulkenut Taavetista (Luumäki) Mikkelin kautta Jyväskylään ja sieltä Välimaalle. Valtiopäivien päätöksellä rata rakennettiin lopulta kuitenkin sisämaan kautta.

Pohjanmaan rata valmistui useassa osassa:

• 1882: Haapamäki–Seinäjoki
• 1883: Seinäjoki–Vaasa
• 1885: Seinäjoki–Kokkola
• 1886: Kokkola–Oulu–Toppila

Rautatie toi tullessaan monessa kunnassa rakennemuutoksen, kun uudet elinkeinot syntyivät radan varrelle ja asemien ympärille.

Oulun asemalta Toppilan satamaan johtavan osuuden rakennustöiden yhteydessä rakennettiin Oulujoen ylittävä Rautasilta, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin teräsristikkosilta.

Sähköistys

Päärata sähköistettiin 1970- ja 1980-luvuilla kolmessa osassa:

• 1975: (Toijala)–Tampere–Parkano–Seinäjoki
• 1981: Seinäjoki–Kokkola
• 1983: Kokkola–Oulu
• 2001: Tuomioja–Raahe
• 2011: Seinäjoki-Vaasa

Sivuradat

Eskolan metsärata

Eskolan metsärata, eli Pikkurata, oli Metsähallituksen omistama 750 mm:n raideleveydelle rakennettu kapearaiteinen puutavaran kuljetukseen tarkoitettu metsärautatie. Sievin, Kannuksen, Toholammin, Reisjärven ja Lestijärven kuntien alueilla sijainnut rata alkoi Eskolan rautatieasemalta valtion radan vierestä ja jatkui valtion metsissä pisimmillään 68 kilometrin matkan. Kaksihaaraisen pääradan lisäksi radalla oli useita väliaikaisia pistoja, jotka rakennettiin talveksi jäätyneiden soiden päälle. Tämä Suomen pisin ja pitkäaikaisin metsärata oli käytössä 1920–1961 ja sitä pitkin kuljetettiin yli kaksi miljoonaa kuutiometriä puutavaraa.

Ristonahon rata

Ristonahon rata oli sivurataosuus Vihannin rautatieasemalta Lampinsaaren kylässä sijaitsevalle Ristonahon ratapihalle. Rataosuuden pituus oli 11,5 kilometriä, ja se palveli Outokumpu Oyj:n Vihannin kaivoksen kuljetustarpeita vuosina 1954–1992. Liikenne rataosalla lakkautettiin kaivoksen lopettamisen myötä 1992 ja rata purettiin tarpeettomana. Nykyisin ratapenger on käytössä ajotienä.

Katso myös

Risteävät rataosat

Nykyiset

• Tampere–Seinäjoki
• Haapamäki–Seinäjoki
• Seinäjoki–Kaskinen
• Seinäjoki–Vaasa–Vaskiluoto
• Alholma–Pännäinen
• Ykspihlaja–Kokkola
• Iisalmi–Ylivieska
• Rautaruukki–Raahe–Tuomioja
• Oulu–Kontiomäki
• Oulu–Tornio

Puretut

• Eskolan metsärata (kapearaiteinen)
• Uudenkaarlepyyn rautatie (Kovjoki–Uusikaarlepyy, kapearaiteinen)
• Kovjoki–Uusikaarlepyy (Kovjoki–Uusikaarlepyy, leveäraiteinen)
• Härmä–Ylihärmä

Suunnitellut rataosat

• Rahjan satamarata -hanke
• Kairanmaan ratahanke

Muut liikenneartikkelit

• Lapuan junaturma tammikuussa 1986
• Lapuan junaturma joulukuussa 1986
• Kempeleen junaturma toukokuussa 1977

Lähteet

• Kauhajoen kotisivut
• Kokkolan kotisivut
• Junatoimisto-sivusto

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjanmaan rata Wikimedia Commonsissa