Metsärautatie

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metsärautatie Comandăussa, Romaniassa 1996

Metsärautatie on metsäteollisuuden tarpeisiin rakennettu, useimmiten kevytrakenteinen ja kapearaiteinen rautatie. Metsärautateiden tarkoituksena on helpottaa puutavaran kuljettamista laajoilta ja vaikeakulkuisilta metsäalueilta teollisuuslaitoksille, erityisesti sahoille, joko suoraan taikka tuomalla puutavara satamiin tai pääratojen varteen.

Varhaiset metsäradat olivat hevosvetoisia, mutta myöhemmin vetokalustona toimivat yleensä pienet höyry- tai moottoriveturit. Toisen maailmansodan jälkeen autoistuminen teki lopun useimmista länsimaiden metsäradoista kuljetusten siirtyessä lisääntyvässä määrin joustavammille kumipyörille. Varsinkin itäisessä Euroopassa on kuitenkin säilynyt useita metsärautateitä, joskin useimmilla niistäkin on tätä nykyä enää vain museoliikennettä.

Suomessa käytössä olleita metsärautateitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatien nimi tai nimitys Toiminnassa Raideleveys Pituus Huomautukset
Eskolan metsärata 19201961 750 mm 68,0 km Vain suurin linjapituus mainittu.
Evon metsärata 19081914  ? 23 km Rataverkon kokonaispituus.
Harvialan metsärata 19171955 750 mm 30 km Pituus sivuradat mukaan lukien; pääradan pituus n. 16 km.
Kuurilan metsärata 19271943 750 mm 22 km Rataverkon kokonaispituus.
Pitäjänmäen kenttärata 19161917 750 mm >15 km Arvioitu radan minimipituus[n 1].
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata 19201924 750 mm 10 km Rataverkon kokonaispituus.
Vuojoen metsärata 19121918 600 mm 23 km

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Radan pituus arvioitu Google Maps -websivun avulla ja Pitäjänmäen kenttärata -artikkelin kertomaan ratalinjaukseen perustuen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.