Oulun rautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oulu
Uleåborg
Kuva asemalta
Rautatieasema Rautatienkadulta nähtynä
Perustiedot
Lyhenne  Oul
Rataosa  Seinäjoki–Oulu (etelään)
Oulu–Tornio (pohjoiseen)
Oulu–Kontiomäki (itään)
Sijainti  65°00′41″N, 025°29′02″E
Osoite  Rautatienkatu 11A
90100 Oulu
Etäisyydet  Kemi 106 km
Kajaani 191 km
Seinäjoki 335 km
Avattu  1886
Liikenne
Käyttäjiä   896 000 (v. 2008) [1]
Operaattori(t)  VR Group
Kaukoliikenne  Helsinki–Rovaniemi/Kolari
Helsinki–Kuopio–Oulu
Pysäköinti  maksullinen aina
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm; 26,5 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus  366 m; 458 m [2]
Pinnoite  Asfaltti ja betoni
Infonäytöt  6 kpl [2]
Asemarakennus
Tyyppi  ns. Oulun radan asema
Suunnittelija  Knut Nylander,
Bruno Granholm (laajennusosa)
Materiaali  puu
Lipunmyynti  kyllä
Hissejä  1 kpl
Ratapiha
Raiteisto  · 3 laituriraidetta [2]
· 4 seisontaraidetta
· Oulun tavararatapiha
Aiheesta muualla
Wikimedia Commons

Kuva asemalta
Radan puoleista julkisivua

Oulun rautatieasema (ruots. Uleåborgs järnvägsstation) sijaitsee Oulun keskustassa, Matkahuollon ja linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä, kävelyetäisyyden päässä keskustan ja Raksilan palveluista. Oulussa risteävät rataosat Seinäjoki–Oulu, Oulu–Tornio ja Oulu–Kontiomäki. Oulu on Pohjois-Suomen tärkein risteysasema, ja sen kautta kulkee Suomen ainoa raideyhteys 65. leveyspiirin pohjoispuolelle.

Nykyinen Oulun liikennepaikka (lyh. Oul) jakautuu seuraaviin osiin:

Oulussa sijaitsee myös liikenteenohjauskeskus, joka vastaa rautatieliikenteen ohjauksesta seuraavilla rataosilla:

Henkilöliikenteen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöliikenteen asema on Oulun liikennepaikan pohjoisin osa. Se sijaitseen Vaaran ja Raksilan kaupunginosien välisellä alueella, heti ydinkeskustan itäpuolella.

Oulu on henkilöliikenteen tärkeä vaihtopaikka: useimmista pohjoisesta Rovaniemeltä, Kemijärveltä ja Kolarista saapuvista junista on vaihtoyhteys itään Kajaaniin, Kuopioon, Pieksämäelle ja Kouvolaan.

Asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemarakennus on rakennettu Pohjanmaan radan valmistuttua 1886, ja sitä on laajennettu useaan otteeseen. Rakennustyyliltään asemarakennus noudattaa muiden Pohjanmaan radan asemarakennusten tyyliä ja sen suunnittelija lienee rautatiehallituksen arkkitehti Knut Nylander. Asemarakennusta on myöhemmin laajennettu. Laajennusosan suunnitelman laati Bruno Granholm.

Asema-alueella on myös muita vanhoja rakennuksia, kuten entinen asemaravintola (rak. 1929: toimi liikenteenohjauskeskuksena 19852003), tiilinen asuin- ja toimistorakennus (1929) ja joitain asuinkäytössä olevia puurakennuksia vuosilta 1899 ja 1905.

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun rautatieaseman alueelle ollaan suunnittelemassa Oulun matkakeskus -kauppakeskusta, joka sisältäisi VR:n henkilöliikenteen toiminnot sekä runsaasti liiketilaa. Kauppakeskushankkeella pyritään yhdistämään ydinkeskustan ja Raksilan kaupalliset alueet. Kauppakeskussuunnitelma herätti runsaasti keskustelua oululaisessa mediassa, sillä keskuksen alta puretaan asema-alueen vanhat rakennukset asemarakennusta ja entistä asemaravintolaa lukuun ottamatta. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt kauppakeskuksen asemakaavaa koskevat valitukset elokuussa 2007.

Tavararatapiha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun tavararatapiha sijaitsee henkilöaseman eteläpuolella, pääasiassa Limingantullin kaupunginosan alueella ja Nokelan kaupunginosan länsipuolella. Ratapiha jakautuu useampaan osaan. Myös varikkotoimintoja on.

Ratapihaan kuuluvaksi lasketaan myös Oulun sataman sekä yhdistettyjen kuljetusten terminaalin raiteistot.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 23. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.7.2012).
  2. a b c d Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 26 (37) & LIITE 12 / 4 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.7.2012).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]