Pyhäjoki (joki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhäjoki
Etelänkylän isosilta
Etelänkylän isosilta
Alkulähde Pyhäjärvi, Pyhäjärvi
Laskupaikka Perämeri, Pyhäjoki
Maat Suomi
Pituus 166 km
Alkulähteen korkeus 139–140 m
Valuma-alue 3 724 km²

Pyhäjoki on yksi Pohjois-Pohjanmaan joista. Se on 166 km pitkä ja saa alkunsa Suomenselältä Pyhäjärvestä[1], joka sijaitsee Pyhäjärven kunnassa entisessä Oulun läänissä. Pyhäjärven Junttiselältä länteen lähtevä Pyhäjoki virtaa läpi Pohjanmaan ensin Kärsämäelle ja sieltä Haapavedelle, Oulaisiin, Merijärvelle, laskien Pyhäjoen kunnan alueella Perämereen.

Pohjanmaan asutus on keskittynyt aikanaan jokien tuntumaan, mikä on nähtävissä vieläkin tämän ”pyhän” joen kohdalla. Maan poikittaisena kulkureittinä Pohjanmaan joilla oli merkittävä rooli, mutta vielä edelleenkin maantiet kulkevat suurelta osin Pyhäjoen rantaa. Ensimmäinen tie Pyhäjoelta Oulaisiin valmistui 1700-luvun lopulla. Pyhäjoki virtaa loivasti mereen, mutta välillä on koskiakin, joista suurin osa on valjastettu sähköntuotantoon. Joki on nykyisin vähävetinen eikä lohi enää tällä vuosisadalla ole juuri noussut jokeen. Pyhäjoki oli myös puutavaran uittojoki, jolloin tukki- ja pinotavaran uiton huippuvuodet ajoittuivat vuosiin 1926–1938. Pyhäjoki oli tunnettu rapujokena vielä 1960-luvulla, mutta veden laadun huonontuminen hävitti ravun joesta. Muistona tältä ajalta on Oulaisten kaupungin rapuvaakuna. Pyhäjoella ei ole nykyään merkitystä turistikohteena. Sen sijaan asuinpaikkoina korkeammat Pyhäjoen törmät ovat suosittuja.

Pyhäjärvestä lähdettäessä joki virtaa ensimmäisenä suuremman kylän Jokikylän läpi. Jokikylältä löytyy myös joen ensimmäinen pato. Jokikylän jälkeen joki laskee Kärsämäelle Nuttuperän kautta Venetpaloon, jossa vesi virtaa Niskakoskea alas ennen kuin saavutaan Kärsämäen keskustan liepeille. Kärsämäeltä tullaan pienempien kylien läpi Haapavedelle, jossa joki virtaa vetensä Haapajärveen. Haapaveden kaupunki on muodostunut aikanaan Haapajärven rannalle. Täältä vedet jatkavat virtaustaan kohti Oulaista molemmin puolin asfalttitien reunustamana. Välillä ovat Mieluskylä, Mäyränperä ja Matkaniva. Annosen kohdalla joki muodostaa jyrkän mutkan ja osa vedestä virtaa suoraa, jolloin jokien väliin jää suuri maa-alue, Salonsaari. Ennen Oulaisten keskustaa Piipsjärvi laskee vetensä Piipsanjokea pitkin Pyhäjokeen. Oulaisten kaupunki on aikanaan syntynyt Pyhäjoen molemmille puolille ydinkeskustan sijaitessa joen pohjoispuolella. Oulaisten jälkeen Pyhäjoki tekee samanlaisen Salonsaaren nimellä kutsutun mutkan kuin mainitsimme edellä. Joki virtaa edelleen erään Oulaisten kylistä, Petäjäskoski, läpi. Ennen Merijärven keskustaa Kalaputaan kohdalla Pyhäjoki on melko leveää, mutta supistuu sitten kuntakeskuksen ulkopuolelta ohi virratessaan kapeaksi puroksi. Merijärven jälkeen Pyhänkoski oli aikanaan ”kuin Imatran koski”. Pyhäjoen kuntaa lähestyessämme tulemme Pirttikoskelle, jonka ympärille on myös muodostunut kyläasutusta. Pyhäjoen kunnan keskusta sijaitsee Pyhäjoen suistoalueella, jossa joki haarautuu kahteen osaan. Osa Pyhäjoen keskustan asutuksesta sijaitsee jokihaarojen välisellä saarella. Pyhäjoki virtaa myös Pirttikosken läpi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta 2001 s. 343

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]