Korkein hallinto-oikeus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Waldemar Aspelinin suunnittelema Korkeimman hallinto-oikeuden talo Fabianinkadulla Helsingissä valmistui 1901.

Korkein hallinto-oikeus (KHO[1]) (ruots. Högsta förvaltningsdomstolen) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainkäytön oikeellisuuden valvojana. Se on perustettu vuonna 1918 ja sijaitsee Helsingissä.

Korkeimman hallinto-oikeuden sinetti

Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävät eivät korkeimman oikeuden tavoin painotu ennakkopäätösten luomiseen, vaan valitustuomioistuimena toimimiseen. Valituslupajärjestelmä onkin käytössä ainoastaan tietyissä massa-asioissa, kuten verovalituksissa.

KHO:n täysistuntosali.

KHO:ssa toimivat tuomareina presidentti ja 20 hallintoneuvosta. Lisäksi voi olla määräaikaisia hallintoneuvoksia. Tuomioistuimen presidenttinä on 1. maaliskuuta 2012 lähtien toiminut oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on noin 40 esittelijää ja noin 40 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Kansliaa johtaa kansliapäällikkö. KHO toimii kolmena jaostona.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autonomian aikana oikeusturvasta hallintoasioissa vastasivat hallintoviranomaiset. Ylimpänä lainkäyttöelimenä toimi senaatin talousosasto, joka oli ylin hallintoelin. Se käsitteli viimeisenä muutoksenhakuasteena valitukset alempien hallintoviranomaisten ja kuntien päätöksistä.[3]

Suomen itsenäistyttyä sellaiset hallintoasioihin liittyvät lainkäyttötehtävät, jotka olivat kuuluneet senaatin talousosastolle, siirrettiin pääosin korkeimmalle hallinto-oikeudelle, joka perustettiin Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetulla lailla 22. heinäkuuta 1918 ja aloitti toimintansa 1. lokakuuta 1918.[4] Muu hallintolainkäyttö jäi edelleen hallintoviranomaisille, ja ensimmäisen asteen valituseliminä toimivat lääninhallitukset, keskusvirastot ja ministeriöt.[3]

Presidentti[5] Virkakausi
K. J. Ståhlberg 1918-1919
Hugo Rautapää 1919–1922
Karl Söderholm 1923–1929
Urho Castrén 1929–1956
E. J. Ahla 1957–1958
Reino Kuuskoski 1958–1965
Aarne Nuorvala 1965–1982
Antti Suviranta 1982–1993
Pekka Hallberg 1993–2012
Pekka Vihervuori 2012-virassa

Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Suluissa virassa aloittamisvuosi)

Presidentti
  • Pekka Vihervuori (2012)
Hallintoneuvokset
  • Esa Aalto (1993)
  • Heikki Kanninen (virkavapaalla) (2000)
  • Kari Kuusiniemi (2003)
  • Niilo Jääskinen (virkavapaalla) (2003)
  • Ahti Vapaavuori (2003)
  • Irma Telivuo (2004)
  • Matti Pellonpää (2005)
  • Anne E. Niemi (2006)
  • Matti Halén (2007)
  • Sakari Vanhala (2007)
  • Eila Rother (2007)
  • Riitta Mutikainen (2009)
  • Hannele Ranta-Lassila (2009)
  • Hannu Ranta (2009)
  • Timo Viherkenttä (2010)
  • Eija Siitari-Vanne (2010)
  • Alice Guimaraes-Purokoski (2010)
  • Tuomas Lehtonen (2012)
  • Mika Seppälä (1.9.2012)
  • Outi Suviranta (1.11.2012)[6]

Lisäksi oikeudessa on määräaikaisia hallintoneuvoksia.[7]

Asiantuntijajäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuissa asioissa sekä patenttia, hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia koskevissa asioissa oikeuden kokoonpanoon kuuluu lainoppineiden jäsenten lisäksi kaksi sivutoimista asianomaisen alan asiantuntijajäsentä.[7]

Ympäristöasiantuntijaneuvoksia on kaksitoista ja yli-insinöörineuvoksia kolme vuoden 2012 toukokuussa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
  2. KHO/Organisaatio Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 6.6.2012.
  3. a b Mäenpää, Olli: Hallintoprosessioikeus, s. 45–46. 1. painos. Helsinki: WSOYpro, 2005. ISBN 951-0-29649-X.
  4. Laki Korkeimmasta hallinto-oikeudesta Finlex®. 22.07.1918. Viitattu 1.9.2013.
  5. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentit Korkeimman hallinto-oikeuden historiaa. Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 21.7.2014.
  6. Tasavallan presidentin esittely 31.8.2012
  7. a b c KHO/Organisaatio/Tuomarit Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 6.6.2012 ja 31.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.