Korkein hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus (KHO[1]) (ruots. Högsta förvaltningsdomstolen) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainkäytön oikeellisuuden valvojana. Se on perustettu vuonna 1918 ja sijaitsee Helsingissä.
Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävät eivät korkeimman oikeuden tavoin painotu ennakkopäätösten luomiseen, vaan valitustuomioistuimena toimimiseen. Valituslupajärjestelmä onkin käytössä ainoastaan tietyissä massa-asioissa, kuten verovalituksissa.
KHO:ssa toimivat tuomareina presidentti ja 20 hallintoneuvosta. Lisäksi voi olla määräaikaisia hallintoneuvoksia. Tuomioistuimen presidenttinä on 1. maaliskuuta 2012 lähtien toiminut oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori. Häntä ennen presidentteinä ovat toimineet Pekka Hallberg, Antti Suviranta, Aarne Nuorvala, E. J. Ahla, Reino Kuuskoski ja Karl Söderholm. Ensimmäisenä presidenttinä vuonna 1918 aloitti K. J. Ståhlberg, josta sittemmin tuli tasavallan presidentti. Presidenteistä Urho Castrén toimi Suomen pääministerinä jatkosodan päättymisen jälkeen.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on noin 40 esittelijää ja noin 40 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Kansliaa johtaa kansliapäällikkö. KHO toimii kolmena jaostona.[2]
Sisällysluettelo |
Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet [muokkaa]
Tuomarit [muokkaa]
(Suluissa virassa aloittamisvuosi)
- Presidentti
- Pekka Vihervuori (2012)
- Hallintoneuvokset
- Esa Aalto (1993)
- Heikki Kanninen (virkavapaalla) (2000)
- Kari Kuusiniemi (2003)
- Niilo Jääskinen (virkavapaalla) (2003)
- Ahti Vapaavuori (2003)
- Irma Telivuo (2004)
- Matti Pellonpää (2005)
- Anne E. Niemi (2006)
- Matti Halén (2007)
- Sakari Vanhala (2007)
- Eila Rother (2007)
- Riitta Mutikainen (2009)
- Hannele Ranta-Lassila (2009)
- Hannu Ranta (2009)
- Timo Viherkenttä (2010)
- Eija Siitari-Vanne (2010)
- Alice Guimaraes-Purokoski (2010)
- Tuomas Lehtonen (2012)
- Mika Seppälä (1.9.2012)
- Outi Suviranta (1.11.2012)[3]
Lisäksi oikeudessa on määräaikaisia hallintoneuvoksia.[4]
Asiantuntijajäsenet [muokkaa]
Vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuissa asioissa sekä patenttia, hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia koskevissa asioissa oikeuden kokoonpanoon kuuluu lainoppineiden jäsenten lisäksi kaksi sivutoimista asianomaisen alan asiantuntijajäsentä.[4]
Ympäristöasiantuntijaneuvoksia on kaksitoista ja yli-insinöörineuvoksia kolme vuoden 2012 toukokuussa.[4]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ KOTUS: Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
- ↑ KHO/Organisaatio Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 6.6.2012.
- ↑ Tasavallan presidentin esittely 31.8.2012
- ↑ a b c KHO/Organisaatio/Tuomarit Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 6.6.2012 ja 31.1.2013.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korkein hallinto-oikeus Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
