Waldemar Aspelin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Waldemar Aspelin noin vuonna 1911.

Waldemar Johannes Aspelin (26. syyskuuta 1854, Kosken rautatehdas, Perniö10. marraskuuta 1923, Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1]

Waldemar Aspelinin suunnittelema entinen Radiotalo, nykyinen Korkeimman hallinto-oikeuden talo Fabianinkatu 15:ssa Helsingissä valmistui 1901.

Hänen vanhempansa olivat tehtaanisännöitsijä Wilhelm Aspelin ja Amalia Borgström. Waldemar Aspelin kävi ensin Boråsin teknillisen opiston Ruotsissa ja harjoitteli sitten arkkitehdin ammattia viisi vuotta arkkitehti Theodor Höijerin toimistossa. Hän opiskeli 1883–1886 Helsingissä Polyteknisessä opistossa. Opiskeluaikana hän työskenteli harjoittelijana osaksi arkkitehti Frans Sjöströmin ja osaksi arkkitehti Gustaf Nyströmin palveluksessa Helsingissä. Aspelin perusti 1887 oman arkkitehtitoimiston aluksi Haminaan, mutta siirsi sen 1889 Helsinkiin. Vuodesta 1894 hänellä oli yhteinen toimisto Carl Ricardo Björnbergin kanssa.[2]

Aspelin toimi myös Taideteollisen Korkeakoulun käsivarapiirustuksen opettajana, ja hän suunnitteli Pauligin Paula-tyttö-mainoshahmon 1904.

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aladinin talo, Raatihuoneentori, Hamina 1889
  • Karlbergin kartanon päärakennus, Aulanko 1890
  • Finns kansanopistorakennus [3], Espoonkartano, Espoo, 1896
  • Fiskarsin Lukaali, Fiskars 1896
  • Privatbankenin konttorin sisätilat, Helsinki 1896
  • Vuosaaren kartanon päärakennuksen laajennus 1897
  • Fazerin makeistehdas, Tehtaankatu, Helsinki 1898
  • Pohjoismaiden Osakepankin talo, Viipuri. 1898–1900
  • Donnerin talo, Kruununhaka, Helsinki 1900
  • Raitiovaunuhalli (nykyinen Ratikkamuseo), Töölönkatu 51 A, Helsinki 1900
  • Fabianinkatu 15, Helsinki 1901 (Yleisradion toimitalona 1934–1981)
  • Fiskarsin viljamakasiini, 1902
  • Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiön asuintalo "Sipoon kirkko", Mannerheimintie 76, Helsinki (purettu 1978)
  • Aulangon graniittinen näkötorni, 1906–1907
  • Koivumäen kartanon päärakennus, Hiltulanlahti, Kuopio 1907
  • Hangon vesitorni, Hanko 1910 (tuhoutunut 1940–41)
  • Pauligin toimitalo, Satamakatu 11, Helsinki

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolinilmoitus: Hufvudstadsbladet 12.11.1923 s. 1.
  2. Matrikkeli sisältävä elämäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849–1897, Polyteknikkojen yhdistys 1899.
  3. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, Erkki Härö, s. 37, ISBN 951-857-182-1

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]