Hämeenlinna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hämeenlinna
Tavastehus
Hämeenlinna.vaakuna.svg Hämeenlinna.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti
www.hameenlinna.fi
Sijainti 60°59′45″N, 24°27′55″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu 1639
Kuntaliitokset Hämeenlinnan mlk (1948, osa)
Vanaja (1967, osa)
Hauho (2009)
Kalvola (2009)
Lammi (2009)
Renko (2009)
Tuulos (2009)
Kokonaispinta-ala 2 031,54 km²
44:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 1 785,21 km²
– sisävesi 246,33 km²
Väkiluku 67 556
14:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 37,84 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 63,7 %
– yli 64-v. 20,9 %
Äidinkieli 2011 [3]
– suomenkielisiä 96,9 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2009 - 2012[5]
• SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.
 • PS
20
20
8
4
3
2
2

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakunnan keskus, joka sijaitsee Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Nykyiset Hämeenlinnan rajat muotoutuivat vuoden 2009 alussa, kun Hämeenlinnaan liitettiin Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat. Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli jaettu Hämeenlinnan ja sen naapurikuntien kesken.

Nykyisin naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hämeenkoski, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 98 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä.

Sisällysluettelo

Kaupungin historiaa [muokkaa]

Tässä artikkelissa käsitellään Hämeenlinnan kaupungin historiaa ja kuntaliitoksen myötä Hämeenlinnaan liitettyjen kuntien historiaa niiden omissa artikkeleissa.

Hämeenlinnan kaupunki on kehittynyt esihistorialliselle asutusalueelle Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä on merkittävä, mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko (ruots. Karlberg) ja Hakoisten linnavuori.

Hämeenlinna 1850-luvulla.

Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.

Kustaa III päätti siirrättää kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle Saaristen latokartanon maille. Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi.

Suuri tulipalo tuhosi noin kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta 14. syyskuuta 1831, mukaan lukien lääninhallituksen ja koulurakennuksen. Kirkko ja osa sen takana sijaitsevista kortteleista kuitenkin säästyivät. Kaupungin jälleenrakentaminen tapahtui Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki, jonka arkkitehtuurista on kuitenkin nykyään jäljellä vain rippeitä.

Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen rataosuus Helsingistä. Samalla laivaliikenne Vanajavettä pitkin Tampereelle vilkastui huomattavasti.

Helsingin olympialaisten kilpailuista nykyaikainen viisiottelu käytiin Hämeenlinnassa Kaurialan urheilukentällä ja Ahveniston maauimalassa.

Hämeenlinnan vaakuna vuoteen 1956 asti.

Alueliitokset [muokkaa]

Hämeenlinnan ensimmäinen suuri alueliitos toteutui 1. tammikuuta 1948, jolloin suurin osa kaupungin pohjoispuolella sijainneesta Hämeenlinnan maalaiskunnasta sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1967 alussa Hämeenlinna laajentui huomattavasti, kun kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosin kaupunkiin. Marraskuussa 2007 varmistui Hämeenlinnan kuntaliitos Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa, joka astui voimaan 1. tammikuuta 2009.

Elinkeinoelämä [muokkaa]

Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Historiallisesti merkittävän koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupungin suurimpia työllistäjiä ovat valtio ja julkisyhteisöt, jotka työllistävät kolmanneksen kaupunkilaisista. Kone- ja metalliteollisuus työllistää yhteensä 3 000 henkeä, maaseutuelinkeinot 2 000, kauppa 2 000 ja rakentaminen 2 000.lähde? Työttömyysprosentti on 11.

Suurimmat työnantajat [muokkaa]

Nähtävyydet ja tapahtumat [muokkaa]

Tapahtumat [muokkaa]

Tunnettuja tapahtumia ovat Ämyrock, Wanaja Festival, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma Hippalot sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma Elomessut. Vuoden 2007 asuntomessut järjestettiin Hämeenlinnassa. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin kaupungissa 1975. Vuodesta 2004 on kaupungin torilla järjestetty Hämeenlinna Hope -nuorisotapahtuma.

Kulttuurinähtävyydet [muokkaa]

Hämeenlinnan kirkko joulukuussa 2006.

Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Suomen Tykistömuseo, Vankilamuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Aulangon puistometsä, Hämeenlinnan kirkko, Vanajan kirkko, Hattelmalanharju, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna ja Ahveniston moottorirata. Matkailuelinkeino on yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa.

Ortodoksinen sotilaskirkko [muokkaa]

Hämeenlinnalainen kiistakapula on vanha ortodoksinen sotilaskirkko, jota jotkut ovat ehdottaneet palautettavaksi kirkolliseen käyttöön. Valtio luovutti 1920-luvulla kirkon kellot korvauksetta niitä tarvitseville seurakunnille. Kirkon kelloja on mm. Sundin kirkossa Ahvenanmaalla, Sammaljoen kirkossa Sastamalassa ja Halkivahan kirkossa Urjalassa. 1920-luvulla alkuperäisen ulkoasunsa täysin menettäneessä ja kaupunginkirjastoksi muutetussa rakennuksessa toimii tällä hetkellä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Ympäristö ja luonnonnähtävyydet [muokkaa]

Muinaismuistot [muokkaa]

Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella oleva muinaismuisto, uhrikivi, sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, mutta se siirrettiin läheiseen puistoon 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. Sibeliuksen puistossa, Hauholla ja Lammilla.[6]

Natura-luonnonsuojelualueet [muokkaa]

Urheilu [muokkaa]

Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on Hämeenlinnan Pallokerho (HPK), joka voitti Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006. Sen kotiottelut pelataan Ritari-areenaksi kutsutussa jäähallissa. Hämeenlinnan Pallokerhoa ovat kannattamassa kotipeleissä hämeenlinnalaiset cheerleaderit HPK Cheer Teamistä. HPK edustaa myös naisten lentopalloa.

Moottoriurheilua varten on moottorirata Ahvenistolla. Miesten jalkapalloseuroja ovat FC Hämeenlinna ja Härmä kakkosessa. Naisten jalkapalloseura on HJS. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, Steelers, jonka kotihalli on Iittalassa ja jolla on myös junioritoimintaa. Kushin-Kan ry on hämeenlinnalainen kamppailulajiseura, jonka lajivalikoimiin kuuluu potkunyrkkeily, brasilialainen jujutsu, hokutoryu jujutsu ja karate. Hämeenlinnassa toimii myös Hämeenlinnan Judoseura, joka kuuluu Suomen parhaimmistoon. Hämeenlinnalla on oma amerikkalaisen jalkapallon joukkue Hämeenlinna Huskies. Golfia voi pelata Aulangon Golfklubilla, Tawast Golfissa, Hattula Golfissa, Lepaa Golfissa tai Linna Golfissa.

Hämeenlinnassa on vuonna 1945 perustettu puulaakiurheilua järjestävä seura Hämeenlinnan Urheilunystävät.[7]

Kulttuuri [muokkaa]

Hämeenlinnan taidemuseo C. L. Engelin suunnittelemassa vanhassa viljamakasiinissa.

Hämeenlinnan keskustassa, lähellä rautatieasemaa sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas. Rakennuksen maamerkkinä on tiiliseen ulkoseinään tehty sininen taideteos. Jo vuonna 2004 Verkatehtaan sisäpihan kujalle valmistui kansainvälisen taidevaihtohankkeen tuloksena teos, joka koostuu mosaiikkilaatoista. Keskuksen aulatiloihin on sijoitettu alueen historiasta kertova Anne Tammisen kaupungin historiallisen museon valokuviin pohjautuvat teokset Läsnäolo ja Kaiku.

Vanhassa tehdasrakennuksessa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex ja ravintola. Tiloissa toimivat myös Hämeenlinnan teatteri, Hämeenlinnan Taidemuseo, Miniteatteri, Sibelius-Opisto, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö, sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Vuoden 2008 alusta Verkatehtaassa avattiin myös Ar-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo.

Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä rakennustaiteesta. Aiemmin Hämeenlinnassa oli vain Vanajan kirkko, mutta kuntaliitosten sen alueella sijaitsevat nykyään myös Rengon kirkko, Hauhon kirkko, Tuuloksen kirkko ja Lammin kirkko.

Suomen kunnista Hämeenlinnassa on toiseksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 7 600 kpl. [8]

Koulutus [muokkaa]

Hämeenlinnassa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun päätoimipaikka. Lisäksi kaupungissa sijaitsee Tampereen yliopistoon kuuluva opettajankoulutuslaitos, jossa on koulutettu uusia opettajia vuosikymmeniä. Vuonna 1873 perustetusta Hämeenlinnan lyseosta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari Jean Sibelius ja presidentti Juho Kusti Paasikivi. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun yläaste (7–9 luokat) ja lukio.

Koulut ja oppilaitokset [muokkaa]

Luokat 1–6
  • Iittalan Yhtenäiskoulu (ent. Kalvola)
  • Hauhon Yhtenäiskoulu (ent. Hauho)
  • Alvettulan koulu (ent. Hauho)
  • Nummen koulu (Renko) (ent. Renko)
  • Nevilän koulu (ent. Renko)
  • Lieson koulu (ent. Lammi)
  • Kostilan koulu (ent. Lammi)
  • Kirkonseudun koulu (ent. Renko)
  • Kataloisten koulu (ent. Lammi)
  • Eteläisten koulu (ent. Hauho)
  • Konnarin koulu (ent. Lammi)
  • Porkkalan Koulu (ent. Lammi)
  • Tuuloksen koulu (ent. Tuulos)
  • Mommilan koulu (ent. Lammi)
  • Hämeenlinnan yhteiskoulu
  • Jukolan koulu
  • Kankaantaan koulu
  • Kirkonkulman koulu
  • Luolajan koulu
  • Miemalan koulu
  • Myllymäen koulu
  • Nummen koulu
  • Ojoisten koulu
  • Ortelan koulu
  • Ruununmyllyn koulu
  • Vuorentaan koulu
Luokat 7–9
  • Iittalan Yhtenäiskoulu (ent. Kalvola)
  • Hauhon Yhtenäiskoulu (ent. Hauho)
  • Hakkalan koulu (ent. Lammi)
  • Ahveniston koulu
  • Hämeenlinnan yhteiskoulu
  • Kaurialan koulu
  • Lyseon koulu
Erityiskoulut
  • Ojoisten koulu
  • Saaristen koulu
  • Sairaalakoulu
Lukiot
Ammatilliset oppilaitokset

(Kiipulan ammattiopisto ja Perttulan erityisammattikoulu yhdistyivät 1.1.2009)

  • Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos
Muut
  • Aimo-koulu
  • Hämeen kesäyliopisto
  • Sibelius-opisto
  • Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus
  • Vanajaveden opisto

Tunnettuja hämeenlinnalaisia [muokkaa]

Hämeenlinnassa syntyneitä kuuluisia henkilöitä ovat Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Antony Hämäläinen, Eino Jurkka, Armas Launis, Armas Lindgren, Larin-Kyösti, Rauni Mollberg, Vexi Salmi, Irwin Goodman, Markku Veijalainen, Saija "Sani" Aartela, Tauno Palo, Paavo Noponen, Kai Korte, Matti Kurjensaari, Aleksi Rantanen, Pertti "Veltto" Virtanen, Kari Heiskanen, Ani Alitalo, Johanna Vuoksenmaa, Juha Itkonen ja Olli Joki. Simo Salminen syntyi Vanajan kunnassa.

Kai Hyttinen ja räppäri Paleface puolestaan ovat kasvaneet Hämeenlinnassa. Hämeenlinnasta ovat myös kotoisin metallimusiikkia soittavan Turisas-bändin jäsenet. Laulaja Heidi Kyrö, taiteilijaprofessori Marjukka Vainio sekä kirjailijat Olli Jalonen, Tapani Bagge ja Juha-Pekka Koskinen asuvat nykyään Hämeenlinnassa. Hämeen Sanomien entinen päätoimittaja ja sanomalehtialan vaikuttaja Allan Liuhala asuu edelleen Hämeenlinnassa.

Poliitikot [muokkaa]

Vuoden 2007 vaaleissa Hämeenlinnasta valittiin eduskuntaan Johannes Koskinen, Tarja Filatov ja Satu Taiveaho SDP:stä, Jari Koskinen Kokoomus (ent. Hauho) ja Kirsi Ojansuu Vihreistä. Heistä Jari Koskinen asuu entisen Hauhon kunnan alueella.

Europarlamentaarikko ja entinen kansanedustaja Sirpa Pietikäinen asuu Hämeenlinnassa. Juhana Idänpään-Heikkilä oli vanajalainen valtiopäivämies. Vihreiden entinen puheenjohtaja Pekka Sauri on asunut osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.

Muut [muokkaa]

Eino Leino, Ani Alitalo, Juho Kusti Paasikivi, E. N. Setälä, Veijo Meri, Arja Koriseva, Saija Varjus, Taina Kokkonen, Matti "Fredi" Siitonen, Jyrki Linnankivi ja muutamat Kummelin jäsenet ovat opiskelleet Hämeenlinnassa.

Urheilijat [muokkaa]

Liikenneyhteydet [muokkaa]

Hämeenlinna sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Helsingin ja Tampereen puolivälissä pääradan varressa, valtateiden 3 ja 10 risteyskohdassa. Vanhan kolmostien reittiä Pälkäneen kautta Tampereelle noudattaa kantatie 57. Aikaisemmin Hämeenlinna oli Porvooseen vieneen kantatie 55:n sekä Toijalan kautta Tampereelle vieneen kantatie 56:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan koillisosassa kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12, johon valtatie 10 yhtyy entisen Tuuloksen alueella. Samasta risteyksestä erkanee Padasjoelle vievä kantatie 53. Lounaisosaa sivuaa Forssan ja Lahden välinen kantatie 54. Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä, eli pääosa maan väestöstä asuu suhteellisen lyhyen matkan päässä Hämeenlinnan keskustasta.

Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Hämeenlinnan keskustasta joihinkin kaupunkeihin.

Nimi Etäisyys Juna Bussi Henkilöauto
Tampere 77 km 41 min 60 min 46 min
Helsinki 101 km 1 h 2 min 1 h 15 min 1 h 7 min
Riihimäki 36 km 18 min 25 min 24 min
Lahti 74 km 1 h 5 min 1 h 10 min 1 h 13 min
Turku 141 km 1 h 39 min 2 h 5 min 2 h 13 min

Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Renkoon, Virroille, Ähtäriin, Kouvolaan ja Haminaan. Suoria linja-autojen vakiovuoroja kulkee Hämeenlinnasta myös Padasjoelle Lammin kautta. Hämeenlinnan sisäistä linja-autoliikennettä hoitavat Hämeen Linja Oy, Vekka Liikenne Oy ja Rajamäen Liikenne Oy (Parolaan)

Hämeenlinnasta kertyy lähimmille lentoasemille matkaa noin 85 kilometriä Pirkkalaan, noin 95 kilometriä Vantaalle ja noin 140 kilometriä Turkuun.

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hämeenlinnan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 59 224
1985
  
 59 767
1990
  
 61 222
1995
  
 62 080
2000
  
 63 033
2005
  
 64 271
2010
  
 66 829
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kaupunginosat [muokkaa]

Hämeenlinnan kaupunginosat :

  • Hirsimäki
  • Keskusta
  • Keinusaari
  • Sairio
  • Myllymäki
  • Kauriala
  • Ahvenisto
  • Pullerinmäki
  • Ojoinen
  • Puistonmäki
  • Kirstula
  • Aulanko
  • Hätilä
  • Idänpää
  • Katinen
  • Katumajärvi
  • Kantola
  • Kankaantausta
  • Miemala
  • Hattelmala
  • Munakas
  • Luolaja
  • Voutila
  • Loimalahti
  • Majalahti
  • Vuorentaka
  • Tiirinkoski
  • Pikku-Parola
  • Luhtiala
  • Ruununmylly
  • Taka-Hätilä
  • Hangasmäki
  • Kankainen
  • Mäskälä
  • Kappola
  • Hakumäki
  • Vanaja
  • Käikälä
  • Harviala
  • Hauho
  • Tuulos
  • Lammi
  • Renko
  • Kalvola

Kylät [muokkaa]

Seuraavassa on lueteltu kylät Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla.

  • Hauho: Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki
  • Kalvola: Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Kirkonkylä, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Könnölä, Lintumaa, Niemi, Ohtinen, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Sääksniemi, Taljala, Turkinmäki, Unonen, Rimmilä, Pirttikoski
  • Lammi: Arrankorpi, Evo, Hauhiala, Iso-Evo, Jahkola, Kataloinen, Kostila, Kuurikka, Kättärlä, Lampelto, Lieso, Montola, Mulkoila, Niipala, Oinen, Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Palonen, Parikkala, Perinkää, Pienistö, Porraskoski, Rantonen, Riikonen, Ronni, Sankola, Syrjäntausta, Takaperä, Tanttila, Tommala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Ylänne, Ylännäinen
  • Renko: Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä

Katso myös [muokkaa]

Ystävyyskaupungit [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. ↑ Päätöksenteko Hämeenlinnan kaupunki.
  6. ↑ YLE
  7. ↑ Toimintakertomus 2007 Hämeenlinnan Urheilunystävät ry.
  8. ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Kanta-Hämeen maakunnan kunnat
Forssa - Hattula - Hausjärvi - Humppila - Hämeenlinna - Janakkala - Jokioinen - Loppi - Riihimäki - Tammela - Ypäjä
Entiset kunnat
Hauho - Hämeenlinnan mlk - Kalvola - Koijärvi - Lammi - Renko - Tuulos - Tyrväntö - Vanaja
Suomen lippu Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2013)
1. Helsinki 605 022 7. Jyväskylä 133 557 13. Lappeenranta 72 400 19. Salo 54 845 25. Nurmijärvi 40 750
2. Espoo 257 195 8. Kuopio 105 236 14. Hämeenlinna 67 556 20. Mikkeli 54 520 26. Rauma 39 853
3. Tampere 217 603 9. Lahti 103 073 15. Vaasa 65 771 21. Porvoo 49 109 27. Järvenpää 39 633
4. Vantaa 205 479 10. Kouvola 87 346 16. Rovaniemi 60 887 22. Lohja 47 515 28. Kajaani 37 978
5. Oulu 191 050 11. Pori 83 272 17. Seinäjoki 59 628 23. Kokkola 46 809 29. Tuusula 37 958
6. Turku 180 350 12. Joensuu 74 146 18. Kotka 54 887 24. Hyvinkää 45 649 30. Kirkkonummi 37 628
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hämeenlinna&oldid=13251337