Hämeenlinna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hämeenlinna
Tavastehus
Hämeenlinna.vaakuna.svg Hämeenlinna.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.hameenlinna.fi
Sijainti 60°59′45″N, 24°27′55″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu 1639
Kuntaliitokset Hämeenlinnan mlk (1948, osa)
Vanaja (1967, osa)
Hauho (2009)
Kalvola (2009)
Lammi (2009)
Renko (2009)
Tuulos (2009)
Kokonaispinta-ala 2 031,54 km²
44:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 785,21 km²
– sisävesi 246,33 km²
Väkiluku 67 766
14:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 37,96 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 63,2 %
– yli 64-v. 21,5 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,5 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2012 - 2016[5]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD

17
17
10
6
3
3
3

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat vuoden 2009 alussa, kun Hämeenlinnaan liitettiin Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat. Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hämeenkoski, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 98 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan kaupunki on kehittynyt esihistorialliselle asutusalueelle Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä on merkittävä, mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko (ruots. Karlberg) ja Hakoisten linnavuori.

Hämeenlinna 1850-luvulla.

Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.

Kustaa III päätti siirrättää kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle Saaristen latokartanon maille. Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi.[6][7]

Suuri tulipalo tuhosi 14. syyskuuta 1831 noin kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta, mukaan lukien lääninhallituksen ja koulurakennuksen. Kirkko ja osa sen takana sijaitsevista kortteleista kuitenkin säästyivät. Kaupungin jälleenrakentaminen tapahtui Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki, jonka arkkitehtuurista on kuitenkin nykyään jäljellä vain rippeitä.

Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen rataosuus Helsingistä.[8] Samalla laivaliikenne Vanajavettä pitkin Tampereelle vilkastui huomattavasti.[9]

Helsingin olympialaisten kilpailuista nykyaikainen viisiottelu käytiin Hämeenlinnassa Kaurialan urheilukentällä ja Ahveniston maauimalassa.

Hämeenlinnan vaakuna vuoteen 1956 asti.

Alueliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan ensimmäinen suuri alueliitos toteutui 1. tammikuuta 1948, jolloin suurin osa kaupungin pohjoispuolella sijainneesta Hämeenlinnan maalaiskunnasta sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1967 alussa Hämeenlinna laajentui huomattavasti, kun kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosin kaupunkiin. Marraskuussa 2007 varmistui Hämeenlinnan kuntaliitos Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa, ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2009.

Kunnalliset asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien.

Hämeenlinnan väestönkehitys
Vuosi Asukkaita
1751
  
649
1805
  
1 689
1860
  
2 915
1900
  
5 357
1930
  
8 500
1964
  
29 555
1982
  
41 986
1996
  
44 891
2011
  
66 829
Lähde: 2011 Tilastokeskus;[10]1751–1996 Historian suursanakirja.[11]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnassa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun päätoimipaikka. Lisäksi heinäkuuhun 2012 asti kaupungissa sijaitsi Tampereen yliopistoon kuulunut opettajankoulutuslaitos (entinen Hämeenlinnan seminaari), jossa koulutettiin uusia opettajia vuosikymmeniä. Vuonna 1873 perustetusta Hämeenlinnan lyseosta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari Jean Sibelius ja presidentti Juho Kusti Paasikivi. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun yläaste (7–9 luokat) ja lukio.

Koulut ja oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokat 1–6
  • Iittalan Yhtenäiskoulu (ent. Kalvola)
  • Hauhon Yhtenäiskoulu (ent. Hauho)
  • Alvettulan koulu (ent. Hauho)
  • Nummen koulu (Renko) (ent. Renko)
  • Nevilän koulu (ent. Renko)
  • Lieson koulu (ent. Lammi)
  • Kostilan koulu (ent. Lammi)
  • Kirkonseudun koulu (ent. Renko)
  • Kataloisten koulu (ent. Lammi)
  • Eteläisten koulu (ent. Hauho)
  • Konnarin koulu (ent. Lammi)
  • Porkkalan Koulu (ent. Lammi)
  • Tuuloksen koulu (ent. Tuulos)
  • Mommilan koulu (ent. Lammi)
  • Hämeenlinnan yhteiskoulu
  • Jukolan koulu
  • Kankaantaan koulu
  • Kirkonkulman koulu
  • Luolajan koulu
  • Miemalan koulu
  • Myllymäen koulu
  • Nummen koulu
  • Ortelan koulu
  • Ruununmyllyn koulu
  • Seminaarin koulu
  • Vuorentaan koulu
Luokat 7–9
  • Iittalan Yhtenäiskoulu (ent. Kalvola)
  • Hauhon Yhtenäiskoulu (ent. Hauho)
  • Hakkalan koulu (ent. Lammi)
  • Ahveniston koulu
  • Hämeenlinnan yhteiskoulu
  • Kaurialan koulu
  • Lyseon koulu
Erityiskoulut
  • Ojoisten koulu
  • Saaristen koulu
  • Sairaalakoulu
Lukiot
Ammatilliset oppilaitokset

(Kiipulan ammattiopisto ja Perttulan erityisammattikoulu yhdistyivät 1.1.2009)

Muut
  • Aimo-koulu
  • Hämeen kesäyliopisto
  • Sibelius-opisto
  • Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus
  • Vanajaveden opisto

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Historiallisesti merkittävän koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupungin suurimpia työllistäjiä ovat valtio ja julkisyhteisöt, jotka työllistävät kolmanneksen kaupunkilaisista. Kone- ja metalliteollisuus työllistää yhteensä 3 000 henkeä, maaseutuelinkeinot 2 000, kauppa 2 000 ja rakentaminen 2 000.lähde? Työttömyysprosentti on 11.

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämeenlinnan kaupunki: 3 834
  • Valtio: 2 480
  • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri (K-HKS): n. 2 000
  • Rautaruukki Oyj: 1 030

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinna sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Helsingin ja Tampereen puolivälissä pääradan varressa, valtateiden 3 ja 10 risteyskohdassa. Vanhan kolmostien reittiä Pälkäneen kautta Tampereelle noudattaa kantatie 57. Aikaisemmin Hämeenlinna oli Porvooseen vieneen kantatie 55:n sekä Toijalan kautta Tampereelle vieneen kantatie 56:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan koillisosassa kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12, johon valtatie 10 yhtyy entisen Tuuloksen alueella. Samasta risteyksestä erkanee Padasjoelle vievä kantatie 53. Lounaisosaa sivuaa Forssan ja Lahden välinen kantatie 54. Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä, eli pääosa maan väestöstä asuu suhteellisen lyhyen matkan päässä Hämeenlinnan keskustasta.

Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Hämeenlinnan keskustasta joihinkin kaupunkeihin.

Nimi Etäisyys Juna Bussi Henkilöauto
Tampere 77 km 41 min 60 min 46 min
Helsinki 101 km 1 h 2 min 1 h 15 min 1 h 7 min
Riihimäki 36 km 18 min 25 min 24 min
Lahti 74 km 1 h 5 min 1 h 10 min 1 h 13 min
Turku 141 km 1 h 39 min 2 h 5 min 2 h 13 min

Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Renkoon, Virroille, Ähtäriin, Kouvolaan ja Haminaan. Suoria linja-autojen vakiovuoroja kulkee Hämeenlinnasta myös Padasjoelle Lammin kautta. Hämeenlinnan sisäistä linja-autoliikennettä hoitavat Hämeen Linja Oy, Vekka Liikenne Oy ja Rajamäen Liikenne Oy (Parolaan)

Hämeenlinnasta kertyy lähimmille lentoasemille matkaa noin 85 kilometriä Pirkkalaan, noin 95 kilometriä Vantaalle ja noin 140 kilometriä Turkuun.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan taidemuseo C. L. Engelin suunnittelemassa vanhassa viljamakasiinissa.

Hämeenlinnan keskustassa, lähellä rautatieasemaa sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas. Rakennuksen maamerkkinä on tiiliseen ulkoseinään tehty sininen taideteos. Jo vuonna 2004 Verkatehtaan sisäpihan kujalle valmistui kansainvälisen taidevaihtohankkeen tuloksena teos, joka koostuu mosaiikkilaatoista. Keskuksen aulatiloihin on sijoitettu alueen historiasta kertova Anne Tammisen kaupungin historiallisen museon valokuviin pohjautuvat teokset Läsnäolo ja Kaiku.

Vanhassa tehdasrakennuksessa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex ja ravintola. Tiloissa toimivat myös Hämeenlinnan teatteri, Hämeenlinnan Taidemuseo, Miniteatteri, Sibelius-Opisto, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö, Vanajaveden Opisto sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Vuoden 2008 alusta Verkatehtaassa avattiin myös Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo.

Suomen kunnista Hämeenlinnassa on toiseksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa määräksi on ilmoitettu 7 600 kpl.[12]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan kirkko syyskuussa 2012.

Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Suomen Tykistömuseo, Vankilamuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Aulangon puistometsä, Hämeenlinnan kirkko, Vanajan kirkko, Hattelmalanharju, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna ja Ahveniston moottorirata. Matkailuelinkeino on yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa.

Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä rakennustaiteesta. Aiemmin Hämeenlinnaan liitetyn Vanajan alueella on Vanajan kirkko, ja myöhemmin Hämeenlinnaan liitetyllä alueella ovat Rengon kirkko, Hauhon kirkko, Tuuloksen kirkko ja Lammin kirkko.

Hämeenlinnalainen kiistakapula on vanha ortodoksinen sotilaskirkko, jota on ehdotettu palautettavaksi kirkolliseen käyttöön. Valtio luovutti 1920-luvulla kirkon kellot korvauksetta niitä tarvitseville seurakunnille. Kirkon kelloja on muun muassa Sundin kirkossa Ahvenanmaalla, Sammaljoen kirkossa Sastamalassa ja Halkivahan kirkossa Urjalassa. 1920-luvulla alkuperäisen ulkoasunsa täysin menettäneessä ja kaupunginkirjastoksi muutetussa rakennuksessa toimii tällä hetkellä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella oleva muinaismuisto, uhrikivi, sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, mutta se siirrettiin läheiseen puistoon 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. Sibeliuksen puistossa, Hauholla ja Lammilla.[13]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnassa järjestettäviä tapahtumia ovat Ämyrock, Wanaja Festival, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma Hippalot sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma Elomessut. Vuoden 2007 asuntomessut järjestettiin Hämeenlinnassa. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin kaupungissa 1975. Vuodesta 2004 on kaupungin torilla järjestetty Hämeenlinna Hope -nuorisotapahtuma.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on Hämeenlinnan Pallokerho (HPK), joka voitti Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006. Sen kotiottelut pelataan Ritari-areenaksi kutsutussa jäähallissa. HPK edustaa myös naisten lentopalloa.

Moottoriurheilua varten on moottorirata Ahvenistolla. Miesten jalkapalloseuroja ovat FC Hämeenlinna ja Härmä kakkosessa. Naisten jalkapalloseura on HJS. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, Steelers, jonka kotihalli on Iittalassa ja jolla on myös junioritoimintaa. Kushin-Kan ry on hämeenlinnalainen kamppailulajiseura, jonka lajivalikoimiin kuuluu potkunyrkkeily, brasilialainen jujutsu, hokutoryu jujutsu ja karate. Hämeenlinnassa toimii myös Hämeenlinnan Judoseura, joka kuuluu Suomen parhaimmistoon. Hämeenlinnalla on oma amerikkalaisen jalkapallon joukkue Hämeenlinna Huskies. Golfia voi pelata Aulangon Golfklubilla, Tawast Golfissa, Hattula Golfissa, Lepaa Golfissa tai Linna Golfissa.

Vuonna 2011 perustettu Linna Rugby Club pelaa rugbyn 1-divisioonassa.

Hämeenlinnassa on vuonna 1945 perustettu puulaakiurheilua järjestävä seura Hämeenlinnan Urheilunystävät.[14]

Kilpacheerleadingseura HCT on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2005 ja on edustanut Hämeenlinnaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä cheerleadingkilpailuissa.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natura 2000-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja hämeenlinnalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnassa syntyneitä kuuluisia henkilöitä ovat muiden muassa Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Eino Jurkka, Armas Launis, Armas Lindgren, Larin-Kyösti, Rauni Mollberg, Tauno Palo, Paavo Noponen, Kai Korte ja Matti Kurjensaari. Hämeenlinnassa ovat käyneet koulunsa Eino Leino, Juho Kusti Paasikivi, E. N. Setälä ja Veijo Meri.

Hämeenlinnassa syntyneitä kirjailijoita, taiteilijoita ja näyttämötaiteen edustajia ovat ohjaaja Kari Heiskanen, ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, kirjailija Juha Itkonen ja taidemaalari Olli Joki. Taiteilijaprofessori Marjukka Vainio sekä kirjailijat Olli Jalonen, Tapani Bagge ja Juha-Pekka Koskinen asuvat nykyään Hämeenlinnassa, ja siellä asui vuosina 1966-1988 myös kirjailija Erno Paasilinna. Hämeen Sanomien entinen päätoimittaja ja sanomalehtialan vaikuttaja Allan Liuhala asuu edelleen Hämeenlinnassa.

Tunnettuja Hämeenlinnassa syntyneitä muusikoita tai viihde-elämän edustajia ovat Vexi Salmi, Irwin Goodman, Markku Veijalainen ja Veltto Virtanen. Viihdetaiteilija Simo Salminen syntyi Vanajan kunnassa. Laulaja Kai Hyttinen ja räppäri Paleface ovat kasvaneet Hämeenlinnassa. Laulajat Arja Koriseva, Saija Varjus, Taina Kokkonen, Fredi, Jyrki 69 ja muutamat Kummelin jäsenet ovat opiskelleet Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa asuu laulaja Heidi Kyrö ja sieltä ovat kotoisin laulajat Saija ”Sani” Aartela, metallimusiikkia soittavan Turisas-bändin jäsenet ja metallimuusikko Antony Hämäläinen.

Juhana Idänpään-Heikkilä oli vanajalainen valtiopäivämies. Vuoden 2007 vaaleissa Hämeenlinnasta valittiin eduskuntaan Johannes Koskinen, Tarja Filatov ja Satu Taiveaho SDP:stä, Jari Koskinen Kokoomus ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto Vihreistä. Heistä Jari Koskinen asuu entisen Hauhon kunnan alueella. Europarlamentaarikko ja entinen kansanedustaja Sirpa Pietikäinen asuu Hämeenlinnassa.Vihreiden entinen puheenjohtaja Pekka Sauri on asunut osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.

Tunnettuihin hämeenlinnalaisiin urheilijoihin kuuluvat jääkiekkoilijat Eero Salisma, Marko Tuulola, Riku Hahl, Juuso Hietanen, Juuso Vainio ja Juuse Saros sekä jalkapalloilija Olli Lehtimäki.

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnassa on 41 kaupunginosaa ja viisi kaupunginosakeskusta.[15]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 23 Munakas
  • 24 Luolaja
  • 25 Voutila
  • 26 Loimalahti
  • 27 Majalahti
  • 28 Vuorentaka
  • 29 Tiirinkoski
  • 30 Pikku-Parola
  • 31 Luhtiala
  • 32 Ruununmylly
  • 33 Taka-Hätilä

Kaupunginosakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu kylät Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla.

  • Hauho: Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki
  • Kalvola: Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Kirkonkylä, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Könnölä, Lintumaa, Niemi, Ohtinen, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Sääksniemi, Taljala, Turkinmäki, Unonen, Rimmilä, Pirttikoski
  • Lammi: Arrankorpi, Evo, Hauhiala, Iso-Evo, Jahkola, Kataloinen, Kostila, Kuurikka, Kättärlä, Lampelto, Lieso, Montola, Mulkoila, Niipala, Oinen, Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Palonen, Parikkala, Perinkää, Pienistö, Porraskoski, Rantonen, Riikonen, Ronni, Sankola, Syrjäntausta, Takaperä, Tanttila, Tommala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Ylänne, Ylännäinen
  • Renko: Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä
  • Tuulos: Juttila, Karutta, Lakkola, Pohjoinen, Sairiala, Sydänmaa, Syrjäntaka, Teuro, Toivaala

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Hämeen vaalipiiri, Hämeenlinna, Uusi valtuusto
  6. Hämeenlinnan kirkko, Museovirasto
  7. Hämeenlinnan kirkko seurakuntayhtymän sivulla
  8. Värssyveturin historiikki
  9. Hämeenlinnan kirjasto, Lydia
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  12. Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  13. YLE
  14. Toimintakertomus 2007 Hämeenlinnan Urheilunystävät ry.
  15. a b c Kaupunginosat Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 5.3.2014.
  16. 60 Hauho Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 5.3.2014.
  17. 61 Tuulos Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 5.3.2014.
  18. 70 Lammi Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 5.3.2014.
  19. 80 Renko Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 5.3.2014.
  20. 90 Kalvola Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 5.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenlinna.