Hämeenlinna

Wikipedia

Hämeenlinna Tavastehus
vaakuna	sijainti
www.hameenlinna.fi
Sijainti	60°59′45″N, 24°27′55″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu	1639
Kuntaliitokset	Hämeenlinnan mlk (1948, osa) Vanaja (1967, osa) Hauho (2009) Kalvola (2009) Lammi (2009) Renko (2009) Tuulos (2009)
Kokonaispinta-ala	2 067,28 km² 39:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	1 820,1 km²
– sisävesi	247,18 km²
Väkiluku	66 537 14:nneksi suurin 30.9.2009 [2]
– väestötiheys	36,56 as/km² (30.9.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	15,8 %
– 15–64-v.	64,7 %
– yli 64-v.	19,5 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	97,5 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	18 % 384:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Tapani Hellstén
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2009 - 2012[6] • SDP  • Kok.  • Kesk.  • Vihr.  • KD  • Vas.  • PS	20 20 8 4 3 2 2

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kutakuinkin Helsingin (98 km) ja Tampereen (75 km) puolivälissä.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hämeenkoski, Janakkala, Kylmäkoski, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksessa 1.1.2009 Hämeenlinnaan liitettiin Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Elinkeinoelämä 2.1 Suurimmat työnantajat 3 Nähtävyydet ja tapahtumat 4 Urheilu 5 Kulttuuri 6 Koulutus 6.1 Koulut ja oppilaitokset 7 Tunnettuja hämeenlinnalaisia 7.1 Poliitikot 7.2 Muut 8 Liikenneyhteydet 9 Kaupunginosat 10 Katso myös 11 Ystävyyskaupungit 12 Lähteet 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Hämeenlinna on kehittynyt vanhalle esihistorialliselle asutusalueelle Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä on merkittävä mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko (ruots. Karlberg) ja Hakoisten linnavuori.

Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.

Kustaa III siirrätti kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle Saaristen latokartanon maille. Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi.

Suuri tulipalo tuhosi noin kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta 14. syyskuuta 1831, mukaan lukien lääninhallituksen ja koulurakennuksen. Kirkko ja osa sen takana sijaitsevista kortteleista kuitenkin säästyivät. Kaupungin jälleenrakentaminen tapahtui Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki, jonka arkkitehtuurista kuitenkin on nykyään jäljellä vain rippeitä.

Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen rataosuus Helsingistä. Samalla laivaliikenne Vanajavettä pitkin Tampereelle vilkastui huomattavasti.

Helsingin olympialaisten kilpailuista nykyaikainen viisiottelu käytiin Hämeenlinnassa Kaurialan urheilukentällä ja Ahveniston maauimalassa.

Hämeenlinnan ensimmäinen suuri aluelaajennus toteutui 1. tammikuuta 1948, jolloin suurin osa kaupungin pohjoispuolella sijainneesta Hämeenlinnan maalaiskunnasta sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1967 alussa tapahtui Hämeenlinnan tähän asti suurin laajentuminen, kun kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosin kaupunkiin. Marraskuussa 2007 varmistui Hämeenlinnan kuntaliitos Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa, joka astui voimaan 1. tammikuuta 2009.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Vanhana kaupunkina Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Historiallisesti merkittävän koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupungin suurimpia työllistäjiä ovat valtio ja julkisyhteisöt. Ne työllistävät kolmanneksen kaupunkilaisista. Kone- ja metalliteollisuus työllistää yhteensä 3 000, maaseutuelinkeinot 2 000, kauppa 2 000 ja rakentaminen 2 000. Työttömyysprosentti on 11.

[muokkaa] Suurimmat työnantajat

• Kaupunki: 3 834
• Valtio: 2 480
• Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri (K-HKS): n.2000
• Rautaruukki Oyj: 1 030
• Huhtamäki Oyj: 700
• Hämeen AMK: 510
• Aina Group Oyj: 500
• Kansanterveystyön ky: 490
• Patria Land & Armament Oy: 430
• Koulutuskeskus Tavastia: 270
• Konecranes Standard Lifting Oy: 250
• Lindström Oy: 175

[muokkaa] Nähtävyydet ja tapahtumat

Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Suomen Tykistömuseo, Vankilamuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Aulangon puistometsä, Hämeenlinnan kirkko, Vanajan kirkko, Hattelmalan harju, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna ja Ahveniston moottorirata. Matkailuelinkeino on yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa.

Tapahtumista tunnettuja ovat Ämyrock, Wanaja Festival, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma Hippalot sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma Elomessut. Vuoden 2007 asuntomessut järjestettiin Hämeenlinnassa. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin kaupungissa 1975. Vuodesta 2004 on kaupungin torilla järjestetty Hämeenlinna Hope -nuorisotapahtuma.

Hämeenlinnalainen kiistakapula on vanha ortodoksinen sotilaskirkko, jota jotkut ovat ehdottaneet palautettavaksi kirkolliseen käyttöön. Valtio luovutti 1920-luvulla kirkon kellot korvauksetta niitä tarvitseville seurakunnille. Kirkon kelloja on mm. Sundin kirkossa Ahvenanmaalla, Sammaljoen kirkossa Sastamalassa ja Halkivahan kirkossa Urjalassa. 1920-luvulla alkuperäisen ulkoasunsa täysin menettäneessä ja kaupunginkirjastoksi muutetussa rakennuksessa toimii tällä hetkellä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

[muokkaa] Urheilu

Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on Hämeenlinnan Pallokerho, joka voitti Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006. Sen kotiottelut pelataan Patria-areenaksi kutsutussa jäähallissa. Hämeenlinnan Pallokerhoa ovat kannattamassa kotipeleissä hämeenlinnalaiset cheerleaderit HPK cheer -teamistä. Moottoriurheilua varten on moottorirata Ahvenistolla. Vanajan RC edustaa naisten lentopalloa. FC Hämeenlinna on miesten jalkapalloseura, joka pelaa ykkösessä ja naiset pelaavat HJS-seurassa. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, FT Trackers, jonka kotihalli on Iittalassa. Juniorisalibandyä voi harrastaa Ruru-Juniorisalibandyssä. Golfia voi pelata Aulangon Golfklubilla, Tawast Golfissa, Hattula Golfissa, Lepaa Golfissa tai Linna Golfissa. Hämeenlinnassa on vuonna 1945 perustettu puulaakiurheilua järjestävä seura Hämeenlinnan Urheilunystävät.^[7]

[muokkaa] Kulttuuri

Hämeenlinnan keskustassa, lähellä rautatieasemaa sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas. Rakennuksen maamerkkinä on tiiliseen ulkoseinään tehty sininen taideteos. Jo vuonna 2004 Verkatehtaan sisäpihan kujalle valmistui kansainvälisen taidevaihtohankkeen tuloksena teos, joka koostuu mosaiikkilaatoista. Keskuksen aulatiloihin on sijoitettu alueen historiasta kertova Anne Tammisen kaupungin historiallisen museon valokuviin pohjautuvat teokset Läsnäolo ja Kaiku.

Vanhan tehtaan puitteisiin on rakennettu ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka muodostavat muun muassa 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex sekä ravintola. Tiloissa toimivat myös Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri, Hämeenlinnan Taidemuseo, Miniteatteri, Sibelius-Opisto sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Siellä avattiin vuoden 2008 alusta myös Ar-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone sekä taidelainaamo.

Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat vanhat harmaakivikirkot ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä rakennustaiteesta. Aiemmin Hämeenlinnassa oli vain Vanajan kirkko, mutta nyt kuntaliitosten myötä seuraan ovat liittyneet Rengon kirkko, Hauhon kirkko, Tuuloksen kirkko ja Lammin kirkko.

[muokkaa] Koulutus

Hämeenlinnassa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun päätoimipaikka. Lisäksi kaupungissa sijaitsee Tampereen yliopistoon kuuluva opettajankoulutuslaitos, jossa on koulutettu uusia opettajia vuosikymmeniä. 1873 perustetusta Hämeenlinnan lyseosta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoot säveltäjämestari Jean Sibelius ja tasavallan seitsemäs presidentti Juho Kusti Paasikivi. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun yläaste (7–9 luokat) ja lukio.

[muokkaa] Koulut ja oppilaitokset

Luokat 1–6 Iittalan Yhtenäiskoulu (ent. Kalvola) Hauhon Yhtenäiskoulu (ent. Hauho) Alvettulan koulu (ent. Hauho) Nummen koulu (Renko) (ent. Renko) Nevilän koulu (ent. Renko) Lieson koulu (ent. Lammi) Kostilan koulu (ent. Lammi) Kirkonseudun koulu (ent. Renko) Kataloisten koulu (ent. Lammi) Eteläisten koulu (ent. Hauho) Konnarin koulu (ent. Lammi) Porkkalan Koulu (ent. Lammi) Tuuloksen koulu (ent. Tuulos) Mommilan koulu (ent. Lammi) Hämeenlinnan normaalikoulu Hämeenlinnan yhteiskoulu Jukolan koulu Kankaantaan koulu Kirkonkulman koulu Luolajan koulu Miemalan koulu Myllymäen koulu Nummen koulu Ojoisten koulu Ortelan koulu Ruununmyllyn koulu Vuorentaan koulu

Luokat 7–9 Iittalan Yhtenäiskoulu (ent. Kalvola) Hauhon Yhtenäiskoulu (ent. Hauho) Hakkalan koulu (ent. Lammi) Ahveniston koulu Hämeenlinnan yhteiskoulu Kaurialan koulu Lyseon koulu Erityiskoulut Ojoisten koulu Saaristen koulu Sairaalakoulu Lukiot Lammin lukio (ent. Lammi) Hämeenlinnan Aikuislukio Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio Kaurialan lukio

Ammatilliset oppilaitokset Hämeen ammattikorkeakoulu Evon Metsäopisto (ent. Lammi) Hämeen ammatti-instituutti Koulutuskeskus Tavastia Lihateollisuusopisto Kiipulan ammattiopiston Perttulan yksikkö (Kiipulan ammattiopisto ja Perttulan erityisammattikoulu yhdistyivät 1.1.2009) Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Muut Aimo-koulu Hämeen kesäyliopisto Sibelius-opisto Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Vanajaveden opisto

[muokkaa] Tunnettuja hämeenlinnalaisia

Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Eino Jurkka, Armas Launis, Armas Lindgren, Larin-Kyösti, Rauni Mollberg, Vexi Salmi, Markku Veijalainen, Saija "Sani" Aartela, Tauno Palo, Paavo Noponen, Kai Korte, Matti Kurjensaari, Aleksi Rantanen, Pertti "Veltto" Virtanen, Ani Alitalo, Johanna Vuoksenmaa ja Juha Itkonen syntyivät Hämeenlinnassa. Simo Salminen syntyi Vanajan kunnassa eli siis nykyisessä Hämeenlinnassa. Laulaja Heidi Kyrö ja Mamban Tero Vaara sekä kirjailijat Olli Jalonen, Tapani Bagge ja Juha-Pekka Koskinen asuvat nykyään Hämeenlinnassa. Räppäri Paleface puolestaan on kasvanut Hämeenlinnassa. Myös näyttelijä Kari Heiskanen on syntynyt Hämeenlinnassa. NHL-jääkiekkoilija Antti Miettinen on syntynyt Hämeenlinnassa. Hämeenlinnasta on myös kotoisin suosittu folk metallia soittava Turisas. Hämeen Sanomien entinen päätoimittaja ja sanomalehtialan vaikuttaja Allan Liuhala asuu edelleen Hämeenlinnassa.

[muokkaa] Poliitikot

Hämeenlinnasta on useita kansanedustajia. Tällä hetkellä hämeenlinnalaisia eduskunnassa ovat: Johannes Koskinen, Tarja Filatov ja Satu Taiveaho SDP:stä, Jari Koskinen Kokoomus (ent. Hauho) ja Kirsi Ojansuu Vihreistä.

Europarlamentaarikko ja entinen kansanedustaja Sirpa Pietikäinen asuu Hämeenlinnassa. Juhana Idänpään-Heikkilä oli vanajalainen valtiopäivämies.

[muokkaa] Muut

Eino Leino, Ani Alitalo, Juho Kusti Paasikivi, E. N. Setälä, Veijo Meri, Arja Koriseva, Saija Varjus, Matti "Fredi" Siitonen, Jyrki Linnankivi ja muutamat Kummelin jäsenet ovat opiskelleet Hämeenlinnassa.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Hämeenlinna sijaitsee keskeisesti Helsingin ja Tampereen puolivälissä pääradan varressa, valtateiden 3 ja 10 risteyskohdassa. Aikaisemmin Hämeenlinna oli Porvooseen vieneen kantatie 55:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä, eli pääosa maan väestöstä asuu suhteellisen lyhyen matkan päässä Hämeenlinnasta.

Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Hämeenlinnasta joihinkin kaupunkeihin.

Nimi	Etäisyys	Juna	Bussi	Henkilöauto
Tampere	77 km	41 min	60 min	46 min
Helsinki	101 km	1 h 2 min	1 h 15 min	1 h 7 min
Riihimäki	36 km	18 min	25 min	24 min
Lahti	74 km	1 h 5 min	1 h 10 min	1 h 13 min
Turku	141 km	1 h 39 min	2 h 5 min	2 h 13 min

Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Virroille, Ähtäriin, Kouvolaan ja Haminaan.

Suoria linja-autojen vakiovuoroja kulkee Hämeenlinnasta myös Padasjoelle Lammin kautta.

Hämeenlinnan lähimille lentoasemille kertyy matkaa noin 85 kilometriä Pirkkalaan, noin 95 kilometriä Vantaalle ja noin 140 kilometriä Turkuun.

[muokkaa] Kaupunginosat

Hämeenlinnassa oli ennen kuntaliitosta (tilanne 31.12.2008) 41 virallista kaupunginosaa

Keskusta – Linnanniemi Keskusta – Koilliskulma Keskusta – Hämeensaari Keskusta – Saaristenmäki Keinusaari Sairio Myllymäki Kauriala Ahvenisto (Poltinaho) Pullerinmäki (Tiiriö, Viisari, Rinkelinmäki) Ojoinen

Puistonmäki (Hakalanniemi) Kirstula Aulanko Hätilä (Asemantaka) Idänpää (Laaniitty) Katinen Katumajärvi Kantola Kankaantausta (Visamäki) / Kankaantaka Miemala Hattelmala

Munakas Luolaja Voutila (Lakee, Jukola) Loimalahti (Hirsimäki) Majalahti Vuorentaka (Lakee, Kurala) Tiirinkoski Pikku-Parola Luhtiala Ruununmylly (Kukostensyrjä, Papinniitty, Aulangontorpan alue) Taka-Hätilä

Hangasmäki Kankainen Mäskälä (Harvoilanmäki) Kappola Hakumäki Vanaja Käikälä (Tarvasmäki) Harviala

Entisen Hauhon kunnan kylät: Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki.

Entisen Kalvolan kunnan kylät: Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Keikkala (Kalvolan entinen keskusta), Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Könnölä, Lintumaa, Niemi, Ohtinen, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Sääksniemi, Taljala, Turkinmäki, Unonen, Rimmilä, Pirttikoski

Entisen Lammin kunnan kylät: Arrankorpi, Evo, Hauhiala, Hietoinen (Mommila), Iso-Evo, Jahkola, Kataloinen, Kostila, Kuurikka, Kättärlä, Lampelto, Lieso, Montola, Mulkoila, Niipala, Oinen, Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Palonen, Parikkala, Perinkää, Pienistö, Porraskoski, Rantonen, Riikonen, Ronni, Sankola, Syrjäntausta, Takaperä, Tanttila, Tommala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Ylänne, Ylännäinen

Entisen Rengon kunnan kylät: Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä

Entisen Tuuloksen kunnan kylät: Juttila, Karutta, Lakkola, Pohjoinen, Sairiala, Sydänmaa, Syrjäntaka, Teuro, Toivaala

Suomen kunnista Hämeenlinnassa on toiseksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 7600 kpl. ^[8]

[muokkaa] Katso myös

• Alajärvi
• Aulanko
• Hattelmalanjärvi
• Hämeenlinna-Anianpelto-rata
• Hämeenlinnan lyseo
• Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
• Hämeenlinnan rautatieasema
• Hämeenlinnan seudun kuntaliitos 2009
• Hämeenlinnan taidemuseo
• Hämeenlinnan vaakuna
• Vanajanlinna
• Palanderin talo
• Suomen Tykistömuseo
• Hämeen Keskiaikamarkkinat

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Baerum, Norja v.1950
• Celle, Saksa v.1971
• Fiskenaesset, Grönlanti
• Frederiksberg, Tanska v.1947
• Hafnarfjördur, Islanti v.1950
• Püspökladány, Unkari v.1987
• Tartto, Viro v.1991
• Torun, Puola v.1959
• Tver, Venäjä v.1954
• Uppsala, Ruotsi v.1940
• Weimar, Saksa v.1961

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Hämeenlinnan kaupungin kotisivut
• Hämeenlinnan alueen portaali
• Kaupunginkirjaston paikallishistorialliset Lydia-sivut