Hamina

Wikipedia

Hamina Fredrikshamn
vaakuna	sijainti
www.hamina.fi
Sijainti	60°34′11″N, 27°11′53″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kotka-Haminan seutukunta
Perustettu	1653
Kuntaliitokset	Vehkalahti (2003)
Pinta-ala ilman merialueita	632,68 km² 157:nneksi suurin 2009
Kokonaispinta-ala	1 155,17 km² 96:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	609,5 km²
– sisävesi	23,18 km²
– meri	522,49 km²
Väkiluku	21 565 50:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	35,38 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	15,1 %
– 15–64-v.	63,8 %
– yli 64-v.	21,1 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	96,1 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	3,5 %
Kunnallisvero	20 % 43:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Hannu Muhonen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009 - 2012[6]  • Kok.  • SDP  • Kesk.  • Vas.  • KD  • Vihr.  • Ps.	16 10 7 5 2 2 1

Hamina (ruots. Fredrikshamn) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla Etelä-Suomen läänissä. Vuonna 1653 perustettu Hamina on Kymenlaakson maakunnan vanhin kaupunki. Haminan keskusta on kaavoitettu harvinaiseen ympyräkaavan muotoon, joka on peräisin 1720-luvulta. Kaupungista käytetäänkin myös nimitystä Ympyräkaupunki keskustan harvinaislaatuisen asemakaavan vuoksi. Samankaltaisia ympyräasemakaavoja on maailmassa vain harvoissa kaupungeissa, joista tunnetuimpia on Palmanova Italiassa. Haminassa sijaitsee myös Suomen toiseksi suurin vientisatama.

Hamina kuuluu Kotka-Haminan seutukuntaan. Naapurikunnat ovat Kotka, Kouvola, Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 2 Historia 3 Arkkitehtuuri 3.1 Rakennuksia 3.2 Linnoitus 4 Liikenne 5 Urheilu ja liikunta 5.1 Urheiluseuroja 6 Ystävyyskaupunkeja 7 Tunnettuja haminalaisia 8 Hamina kulttuurissa 9 Kuvia 10 Lähteet 11 Aiheesta muualla 11.1 Kirjallisuutta

[muokkaa] Maantiede

Hamina kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa eteläiseen rantamaahan, joka jakautuu edelleen rannikon lähellä olevaan Suomenlahden rannikkoseutuun ja sisämaan kaakkoiseen viljelyseutuun. Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä.

Kaupungin alueella virtaavat merkittävimmät joet ovat Summanjoki ja Vehkajoki, jotka virtaavat Salpausselän eteläpuolelta Suomenlahteen. Jokien varsia on raivattu viljelysmaaksi. Pieniä järviä on erityisesti pohjois- ja koillisosassa, muun muassa Kannusjärvi, Piutulanjärvi, Valkjärvi ja Vehkjärvi. Rannikkoseutu on järvetöntä lukuun ottamatta Kirkkojärveä, joka on Suomenlahdesta kuroutunut entinen merenlahti. Kirkkojärven ja sen lasku-uoman Salmenvirran kautta laskee mereen myös Vehkajoki. Haminan keskusta sijaitsee Haminanlahden, Lupinlahden, Kirkkojärven ja Salmenvirran väliin jäävällä niemellä. Lupinlahti, Kirkkojärvi ja Kotkan rajalla sijaitseva Salminlahti ovat merkittäviä lintuvesialueita. Haminan itäosassa sijaitseva Rajasuo on arvokas, lähes luonnontilainen suoalue.

Saarista ovat merkittävimmät Kuorsalo ja Tammio. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

[muokkaa] Historia

Haminan emäpitäjä Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1336. Vehkalahden kirkonkylä irrotettiin pitäjästä ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Veckelax Nystad, Vehkalahden Uusikaupunki.^[7] Kaupunki ei kuitenkaan menestynyt hyvin, ja se poltettiin ja tuhottiin Suuressa Pohjan sodassa 1712.^[8]

Kun Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhassa 1721, tarvittiin itärajalle uusi kauppa- ja linnoituskaupunki. Vehkalahden Uudenkaupungin raunioille perustettiin 1723 Hamina eli Fredrikshamn, joka sai nimensä kuningas Fredrik I:n mukaan ja joka peri Viipurin tapulioikeudet. Kaupunki uudelleenrakennettiin ja linnoitettiin vuosina 1722–1724 tiukan sotilaallisen ympyräasemakaavan mukaan.

Hattujen sodan aikana perääntyvä Ruotsin armeija poltti kaupungin 1741. Vuonna 1743 Hamina siirtyi Turun rauhassa Venäjälle, ja kaupungin nimeksi tuli tällöin saksalaisperäinen Friedrichshafen. Ruotsin puolelle perustettiin uudeksi raja- ja linnoituskaupungiksi Loviisa, joka peri Haminan tapulioikeudet ja jonne muutti osa Haminan ruotsinkielisistä asukkaista. Haminassa toimi vuosina 1743–1812 luterilainen konsistori, jonka tehtävänä oli pitää huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetun alueen kirkollisista oloista.

Vuonna 1809 kaupungissa allekirjoitettiin Haminan rauha, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle. Vuonna 1812 Hamina palasi muun Viipurin läänin ohella takaisin Suomen yhteyteen. Kaupunki kärsi tuntuvia vahinkoja vuoden 1821 tulipalossa. Haminan kadettikoulu perustettiin vuonna 1819. Sen toiminta lakkasi vuonna 1903, mutta Reserviupseerikoulu aloitti toimintansa samoissa tiloissa itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920.

Kotkan kaupungin perustaminen 1870-luvulla heikensi Haminaa taloudellisesti. Kilpaillakseen Kotkan kanssa Hamina rakennutti Tervasaaren ulkosataman sekä sinne yksityisen rautatien (Haminan rata) Kotka-Kouvola -radalta. Hamina kuitenkin menetti alueensa johtavan kaupungin aseman nopeasti kasvaneelle ja teollistuneelle Kotkalle.

Vehkalahden kunta liitettiin Haminaan 2003. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut omaa kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa. Tämä oli tärkeimpiä syitä kuntaliitokselle. Kuntaliitoksessa Haminan uudeksi vaakunaksi otettiin vanha Vehkalahden vaakuna. Haminan vanha vaakuna poistui käytöstä.

[muokkaa] Arkkitehtuuri

Haminan ympyräkeskustan keskipisteenä on kahdeksankulmainen Raatihuoneentori, jolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua. Näitä leikkaa kaksi samankeskistä sisäkkäistä ympyräkatua, Pikkuympyräkatu ja Isoympyräkatu. Näistä vain Pikkuympyräkatu tekee täyden kierroksen Raatihuoneentorin ympäri, Isoympyräkatu vaillinaisen kierroksen. Isoympyräkadun ulkopuolella on linnoitusketju, jolla keskusta on ympäröity. Suurin osa Haminan vanhimmasta rakennuskannasta sijaitsee linnoitusketjun sisäpuolella.

[muokkaa] Rakennuksia

• Raatihuone sijaitsee Raatihuoneentorilla ympyräkaupungin keskipisteessä. Vuonna 1798 valmistunut rakennus uudistettiin perusteellisesti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan 1840, jolloin se sai uusklassisen ulkomuotonsa ja torninsa.

• Johanneksenkirkko eli entinen Haminan kirkko sijaitsee Raatihuoneentorin varrella. Se on C. L. Engelin suunnittelema, vuonna 1843 valmistunut uusklassinen luterilainen kirkko. Kreikkalaista temppeliä muistuttavan kirkon ulkomuoto on poikkeuksellinen, pitkä, matalakattoinen ja torniton. Samalla paikalla olleessa linnoituksen komendantin asunnossa allekirjoitettiin 1809 Haminan rauha. Torilla oli 1732–1742 Ulrika Eleonoran kirkko, joka tuhoutui tulipalossa.

• Pietari-Paavalin kirkko eli Haminan ortodoksinen kirkko on vuonna 1837 valmistunut bysanttilaistyylinen pyörökirkko Raatihuoneentorin varrella. Arkkitehti on Louis Visconti, jonka tunnetuin työ on Napoleonin hauta Pariisin Invalidikirkossa.

• Kaupunginmuseo sijaitsee Raatihuoneentorilla Katariina II:n palatsiksi kutsutussa puurakennuksessa, jossa Ruotsin kuningas Kustaa III ja Venäjän keisarinna Katariina II Suuri neuvottelivat vuonna 1783.

• Marian kirkko eli entinen Vehkalahden kirkko sijaitsee Isoympyräkadulla. 1400-luvulla rakennettu keskiaikainen kivikirkko on Kymenlaakson vanhin rakennus. Nykyinen ulkoasu ja torni ovat C. L. Engelin 1820-luvulla suunnittelemat ja rakennettu kirkon tuhonneen tulipalon jälkeen.

• Lipputorni on Kauppatorin reunalla sijaitseva torni (1790). Se on osa torin tieltä hävitettyä Helsingin bastionia. Kesällä Lipputornissa toimii kesäinfo.

• Reserviupseerikoulun eli entisen Kadettikoulun uusklassinen päärakennus on ympyräkeskustassa Kadettikoulunkadulla. Reserviupseerikoulun puistossa on Kaatuneiden upseerien muistomerkki (Kalervo Kallio, 1957).

• Summan kartano sijaitsee Summanjoen rannassa. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1893, mutta siihen sisältyy osia 1700-luvulla rakennetusta päärakennuksesta. Kartanon ympärillä oleva puisto periytyy osittain jo 1600-luvulta.^[9]

• Poitsilan kartano, jonka juuret ulottuvat 1500-luvulle, on historiansa aikana kuulunut Poitzin, Bruunin ja Aladinin suvuille. Vuodesta 1949 lähtien Jamilahden kansanopisto on toiminut kartanon tiloissa. Kartanon empire-tyylinen päärakennus on Theodor Deckerin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1867.^[10][11]

• Uudempaa tehdasarkkitehtuuria edustaa entinen Stora Enson Summan paperitehdas vuodelta 1955 (arkkitehti Alvar Aalto).

[muokkaa] Linnoitus

1700-luvulla rakennettu Haminan kaupunkilinnoitus on hyvin säilynyt. Ympyräkeskustaa ympäröineistä seitsemästä bastionista kuusi on yhä jäljellä: keskusbastioni sekä Savonlinnan, Haminan, Turun, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan bastionit. Kauppatorin paikalla sijainnut Helsingin bastioni on purettu. Keskusbastioni on entisöity ja se on saanut ylleen Euroopan suurimman kesäajan telttakatoksen, jonka alla pidetään Hamina Tattoon pääkonsertit. Myös osa alkuperäisistä valleista ja etuvarustuksista on jäljellä ja entisöity.

[muokkaa] Liikenne

Haminan torilta on noin 300 metriä etäisyyttä linja-autoasemalle, josta liikennöidään pikavuoroilla Helsinkiin, Kouvolaan, Lahteen, Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Joensuuhun. Osalta vuoroista on tarjolla yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin, Haminan ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin linja-auton yöpikavuoro. Haminan pikavuoropysäkit ovat valtatie 7:n yhteydessä Summa ja valtatie 26:lla Husulan tienhaara, Myllykylä ja Pyhältö. Rantahaan pikavuoropysäkki sijaitsee Kotkan ja Haminan rajalla valtatie 7:n liittymässä.

Kotkan Tavastilan seisake on Haminan keskustaa lähin henkilöliikenteen rautatieasema noin 15 kilometrin päässä. Kymin seisakkeelle on matkaa noin 20 kilometriä, Kyminlinnan seisakkeelle noin 21 kilometriä ja Kotkan rautatieasemalle noin 26 kilometriä. Näiden asemien kautta liikennöi Kouvolan ja Kotkan sataman välisiä taajamajunia.

Haminan keskustan ja Kyminlinnan seisakkeen sekä Kotkan rautatieaseman välillä liikennöi suoria linja-autoyhteyksiä. Haminan keskustan ja Kymin seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Karhulan kautta. Haminan keskustan ja Tavastilan seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Tavastilan tienhaaran eli seututie 170:n ja Tavastilantien risteyksen kautta. Tavastilan tienhaarasta on Rantahaan pikavuoropysäkille ja risteykseen etäisyyttä noin 500 metriä.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on Haminan keskustasta matkaa 153 kilometriä ja Lappeenrannan lentoasemalle 87 kilometriä.

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

[muokkaa] Urheiluseuroja

• Bujinkan Ooari Dojo (Bujinkan)
• Finnish Attitude Problem (lumilautailu ja New school -laskettelu)
• Hamina Combat (Krav Maga, nyrkkeily)
• Hamina Pesis (pesäpallo)
• Haminan Ampumaseura (kivääri, pistooli, haulikko, riistamaali)
• Haminan Arsi (lentopallo, beach volley)
• Haminan Judoseura (judo, brasilialainen jujutsu)
• Haminan-Kotkan Varuskunnan Urheilijat (hiihto, pyöräily, kaukalopallo)
• Haminan Latu (hiihto, retkeily, pyöräily, avantouinti, melonta, sauvakävely, Metsämörri-toiminta)
• Haminan Naisvoimistelijat (aerobic, cirquit-training, naisten sähly, aquamix, sambic, diskotanssi, rytminen voimistelu, jumpat eri ikäisille)
• Haminan Palloilijat (pesäpallo, pöytätennis, squash, cheerleadering)
• Haminan Pallo-Kissat (jalkapallo)
• Haminan Ponteva (yleisurheilu, kuntoliikunta, vesivoimistelu, suunnistus )
• Haminan Practical Ampujat (kivääri- ja pistooliammunta)
• Haminan Pursiseura (purjehdus, veneily)
• Haminan Ratsastajat (koulu- ja esteratsastus)
• Haminan Seudun Moottorikelkkailijat (moottorikelkkailu)
• Haminan Seudun Moottorikerho (matkamoottoripyöräily, motocross, enduro)
• Haminan Seudun NMKY (koripallo)
• Haminan Seudun Urheiluautoilijat (ralliautoilu, muu autourheilu)
• Haminan Shukokai (Shūkōkai-karate)
• Haminan Sulkapalloilijat (sulkapallo)
• Haminan Tennisseura (tennis)
• Haminan Työväenpalloilijat (jalkapallo, lentopallo, salibandy)
• Haminan Uimaseura (uinti)
• Haminan Vesivoimistelijat (vesijumppa, naisten kuntojumppa, pyöräily, kehitysvammaisten liikunta)
• Have Step (tanssi)
• Kaakon Rasti (suunnistus)
• Kaakon Salibandy (salibandy)
• Kiekkoympyrät -80 (jääkiekko, kuntokiekko, ringette, taitoluistelu)
• Kurkiniemen Ratsastajat (koulu- ja esteratsastus)
• Kymen Nyrkkeilijät (nyrkkeily)
• PPP -97 (enduro, maastopyöräily, polkupyöräsuunnistus)
• SBS Hamina (salibandy)
• Shakkiympyrät (shakki)
• Summan Ponnistus (pesäpallo, tanhu, kuntoliikunta, hiihto)
• Urheilusukellusseura Vehkahait (uinti, sukellus)
• Uuperi Ski Team (alppilajit)
• Vehkalahden Pyrkivät (koko perheen liikuntaa, mm. hiihto, maastojuoksu, yleisurheilu, sulkapallo, jumppaa ikäihmisille)
• Vehkalahden Veikot (hiihto, suunnistus, yleisurheilu, ampumahiihto)
• Vehkalahden Veneseura (veneily)
• Voimistelu- ja Urheiluseura Metsäkylän Kurssi (kuntoliikunta, jalkapallo, lentopallo, pesäpallo, salibandy, hiihto, kaukalopallo, luistelu)
• Voimistelu- ja Urheiluseura Mäntlahden Rannanpojat
• Voimistelu- ja Urheiluseura Summan Kisatoverit (kaukalopallo, lentopallo, jalkapallo, salibandy, maastojuoksu)
• Voimistelu- ja Urheiluseura Vilniemen Yritys (kuntoliikunta, lentopallo, koripallo, salibandy, hiihto, maastojuoksu, jumppa)
• ZSKA Sivatti

[muokkaa] Ystävyyskaupunkeja

• Falun, Ruotsi
• Paide, Viro
• Røros, Norja
• Vordingborg, Tanska

[muokkaa] Tunnettuja haminalaisia

• Leo Mechelin, senaattori
• Hugo Simberg, maalari
• Pelle Miljoona, laulaja
• Tapani Kansa, laulaja
• Marita Hauhia, kirjailija
• Sinamore, metalliyhtye
• Helvi Hämäläinen, kirjailija
• Ester Toivonen, Miss Eurooppa 1934
• Toni Edelmann, säveltäjä
• Tuija Vuoksiala, ampumahiihtäjä

[muokkaa] Hamina kulttuurissa

• Kirjailija Laila Hietamiehen kirja Kaikilla elämän kaipuu (Otava 1978) kertoo Haminasta.^[12]
• Sanonnan mukaan pää voi olla pyörällä kuin Haminan kaupunki.^[13]

[muokkaa] Kuvia

Marian kirkko	Johanneksen kirkko	Pietari-Paavalin kirkko	Reserviupseerikoulun päärakennus
Linnoituksen valleja	Keskusbastioni	Tanelinkulma	Haminan pursiseuran paviljonki
Lipputorni	Pikkuympyräkatua	Veturitalli	Syksyllä 2008 purettu Aholaisenkulma
Kaupunginmuseo	Kauppiaantalomuseo	Vehkalahden kotiseutumuseo Husulassa

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
6. ↑ Hamina: Kaupunginvaltuusto 2009-2012 27.10.2008. Haminan kaupunki. Viitattu 6. helmikuuta 2009.
7. ↑ Hamina-Vehkalahden seurakunta - Historia
8. ↑ Hamina
9. ↑ Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
10. ↑ http://www.jamilahti.com/web/templates/08_common.asp?articleid=1&zoneid=1
11. ↑ http://74.125.77.132/search?q=cache:Nv10ceYnDWcJ:www.hamina.fi/files/Tiedostot/yleiskaavaselostus.pdf+%22poitsilan+kartano%22&cd=1&hl=fi&ct=clnk&client=opera
12. ↑ http://www.lailahirvisaari.net/laila_hirvisaari/teokset/hamina_sarja/fi_FI/kaikilla_elaman_kaipuu/
13. ↑ Takuulla sanoi Tampereen likka

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Haminan kaupungin kotisivut
• Hamina.net
• Hamina opaskartat
• YLE Elävä arkisto – Hamina – valleilta valtamerille

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. I osa: Ruotsin vallan aika 1653-1742. Hamina, 1909.
• Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. II osa: Venäjän valtaan yhtymisen aika 1742-1811. Hamina, 1910.
• Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. III osa: Suomeen yhtymisen aika 1812-1910. Hamina, 1912.