Hamina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Haminan kaupunkia. Sanan ”Hamina” muut merkitykset on käsitelty täsmennyssivulla.
Hamina
Fredrikshamn
Hamina.vaakuna.svg Hamina.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.hamina.fi
Sijainti 60°34′11″N, 27°11′53″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kotka-Haminan seutukunta
Perustettu 1653
Kuntaliitokset Vehkalahti (2003)
Pinta-ala ilman merialueita 632,68 km²
158:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 1 155,12 km²
99:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 609,51 km²
– sisävesi 23,17 km²
– meri 522,44 km²
Väkiluku 21 178
52:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 34,75 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,6 %
– 15–64-v. 61,5 %
– yli 64-v. 23,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 95,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 4,7 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016 [5]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.

12
10
9
6
3
2
1

Hamina (ruots. Fredrikshamn) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla. Asukasluku on 21 178[2] (2014-01-3131. tammikuuta 2014). Hamina kuuluu Kotkan–Haminan seutukuntaan. Naapurikunnat ovat Kotka, Kouvola, Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti.

Vuonna 1653 perustettu Hamina on Kymenlaakson vanhin kaupunki. Haminan keskusta on kaavoitettu harvinaiseen ympyräkaavan muotoon, joka on peräisin 1720-luvulta. Kaupungista käytetäänkin myös nimitystä Ympyräkaupunki keskustan harvinaislaatuisen asemakaavan vuoksi. Samankaltaisia ympyräasemakaavoja on maailmassa vain harvoissa kaupungeissa, joista tunnetuimpia on Palmanova Italiassa. Haminan satama on vuodesta 2011 lähtien ollut osa HaminaKotkan satamaa, joka on Suomen suurin yleissatama.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamina kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa eteläiseen rantamaahan, joka jakautuu edelleen rannikon lähellä olevaan Suomenlahden rannikkoseutuun ja sisämaan kaakkoiseen viljelyseutuun. Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä.

Kaupungin alueella virtaavat merkittävimmät joet ovat Summanjoki ja Vehkajoki, jotka virtaavat Salpausselän eteläpuolelta Suomenlahteen. Jokien varsia on raivattu viljelysmaaksi. Pieniä järviä on erityisesti pohjois- ja koillisosassa, muun muassa Kannusjärvi, Piutulanjärvi, Valkjärvi ja Vehkjärvi. Rannikkoseutu on järvetöntä lukuun ottamatta Kirkkojärveä, joka on Suomenlahdesta kuroutunut entinen merenlahti. Kirkkojärven ja sen lasku-uoman Salmenvirran kautta laskee mereen myös Vehkajoki. Haminan keskusta sijaitsee Haminanlahden, Lupinlahden, Kirkkojärven ja Salmenvirran väliin jäävällä niemellä. Lupinlahti, Kirkkojärvi ja Kotkan rajalla sijaitseva Salminlahti ovat merkittäviä lintuvesialueita. Haminan itäosassa sijaitseva Rajasuo on arvokas, lähes luonnontilainen suoalue.

Saarista ovat merkittävimmät Kuorsalo ja Tammio. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan emäpitäjä Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1336.[6] Nykyisen kaupungin paikalla, Savilahden, Salmenvirran ja Kirkkojärven rajaamalla niemellä sijainnut Vehkalahden keskusalue muodostui kolmesta kylästä: Pampyölistä, Hietakylästä ja Hirvelästä. Tähän kyläryhmään kuuluivat myös kirkko ja pappila. 1500-luvun puolivälissä tässä Pampyölin jakokunnassa oli melkein kolmekymmentä tilaa, mutta sodat ja kadot johtivat talonpoikaisasutuksen vähenemiseen 1600-luvulla.[7] Vehkalahden kirkonkylä irrotettiin pitäjästä ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Veckelax Nystad, Vehkalahden Uusikaupunki. Kaupunki ei kuitenkaan menestynyt hyvin, ja se poltettiin ja tuhottiin Suuressa Pohjan sodassa 1712.[8]

Haminan vaakuna vuosina 2003-2012.

Kun Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhassa 1721, tarvittiin itärajalle uusi kauppa- ja linnoituskaupunki. Vehkalahden Uudenkaupungin raunioille perustettiin 1723 Hamina eli Fredrikshamn, joka sai nimensä kuningas Fredrik I:n mukaan ja joka peri Viipurin tapulioikeudet. Kaupunki uudelleenrakennettiin ja linnoitettiin vuosina 17221724 tiukan sotilaallisen ympyräasemakaavan mukaan.

Hattujen sodan aikana perääntyvä Ruotsin armeija poltti kaupungin 1741. Vuonna 1743 Hamina siirtyi Turun rauhassa Venäjälle, ja kaupungin nimeksi tuli tällöin saksalaisperäinen Friedrichshafen. Ruotsin puolelle perustettiin uudeksi raja- ja linnoituskaupungiksi Loviisa, joka peri Haminan tapulioikeudet ja jonne muutti osa Haminan ruotsinkielisistä asukkaista. Haminassa toimi vuosina 1743–1812 luterilainen konsistori (Haminan hiippakunta), jonka tehtävänä oli pitää huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetun alueen kirkollisista oloista.

Haminan säteittäisten katujen ryhmittämää kahdeksankulmaista asemakaavaa havainnollistava postimerkki vuodelta 1953.

Vuonna 1809 kaupungissa allekirjoitettiin Haminan rauha, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle. Vuonna 1812 Hamina palasi muun Viipurin läänin ohella takaisin Suomen yhteyteen. Kaupunki kärsi tuntuvia vahinkoja vuoden 1821 tulipalossa. Haminan kadettikoulu perustettiin vuonna 1819. Sen toiminta lakkasi vuonna 1903, mutta Reserviupseerikoulu aloitti toimintansa samoissa tiloissa itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920. Sen 178. reserviupseerikurssi on nimetty Hamina-kurssiksi. Nimi Hamina esiintyy myös Hamina-luokan ohjusvene Haminassa.

Kotkan kaupungin perustaminen 1870-luvulla heikensi Haminaa taloudellisesti. Kilpaillakseen Kotkan kanssa Hamina rakennutti Tervasaaren ulkosataman sekä sinne yksityisen rautatien (Haminan rata) Kotka–Kouvola-radalta. Hamina kuitenkin menetti alueensa johtavan kaupungin aseman nopeasti kasvaneelle ja teollistuneelle Kotkalle.

Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa. Tämä oli tärkeimpiä syitä kuntaliitokselle. Kuntaliitoksessa nimeksi otettiin Hamina ja vaakunaksi otettiin Vehkalahden vaakuna. Haminan vanha venevaakuna otettiin uudestaan käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen.[9]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Haminan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
22 995
1985
  
22 947
1990
  
22 589
1995
  
22 405
2000
  
21 847
2005
  
21 957
2010
  
21 400
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan raatihuone.
Johanneksen kirkko.
Reserviupseerikoulun päärakennus.

Haminan ympyräkeskustan keskipisteenä on kahdeksankulmainen Raatihuoneentori, jolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua. Näitä leikkaa kaksi samankeskistä sisäkkäistä ympyräkatua, Pikkuympyräkatu ja Isoympyräkatu. Näistä vain Pikkuympyräkatu tekee täyden kierroksen Raatihuoneentorin ympäri, Isoympyräkatu vaillinaisen kierroksen. Isoympyräkadun ulkopuolella on linnoitusketju, jolla keskusta on ympäröity. Suurin osa Haminan vanhimmasta rakennuskannasta sijaitsee linnoitusketjun sisäpuolella.

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johanneksen kirkko eli entinen Haminan kirkko sijaitsee Raatihuoneentorin varrella. Se on C. L. Engelin suunnittelema, vuonna 1843 valmistunut uusklassinen luterilainen kirkko. Kreikkalaista temppeliä muistuttavan kirkon ulkomuoto on poikkeuksellinen, pitkä, matalakattoinen ja torniton. Samalla paikalla olleessa linnoituksen komendantin asunnossa allekirjoitettiin 1809 Haminan rauha. Torilla oli 1732–1742 Ulrika Eleonoran kirkko, joka tuhoutui tulipalossa.
  • Marian kirkko eli entinen Vehkalahden kirkko sijaitsee Isoympyräkadulla. 1400-luvulla rakennettu keskiaikainen kivikirkko on Kymenlaakson vanhin rakennus. Nykyinen ulkoasu ja torni ovat C. L. Engelin 1820-luvulla suunnittelemat ja rakennettu kirkon tuhonneen tulipalon jälkeen.[11][12]

Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Summan kartano sijaitsee Summanjoen rannassa. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1893, mutta siihen sisältyy osia 1700-luvulla rakennetusta päärakennuksesta. Kartanon ympärillä oleva puisto periytyy osittain jo 1600-luvulta.[13]
  • Poitsilan kartano, jonka juuret ulottuvat 1500-luvulle, on historiansa aikana kuulunut Poitzin, Bruunin ja Aladinin suvuille. Vuodesta 1949 lähtien Jamilahden kansanopisto on toiminut kartanon tiloissa. Kartanon empiretyylinen päärakennus on Theodor Deckerin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1867.[14][15]
  • Vilniemen kartano sijaitsee Vilniemen kylässä. Kartanon päärakennus on vuodelta 1836.[16]

Muita rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raatihuone sijaitsee Raatihuoneentorilla ympyräkaupungin keskipisteessä. Vuonna 1798 valmistunut rakennus uudistettiin perusteellisesti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan 1840, jolloin se sai uusklassisen ulkomuotonsa ja torninsa.
  • Lipputorni on Kauppatorin reunalla sijaitseva torni (1790). Se on osa torin tieltä hävitettyä Helsingin bastionia.

Linnoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnoituksen valleja

1700-luvulla rakennettu Haminan kaupunkilinnoitus on hyvin säilynyt. Ympyräkeskustaa ympäröineistä seitsemästä bastionista kuusi on yhä jäljellä: keskusbastioni sekä Savonlinnan, Haminan, Turun, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan bastionit. Kauppatorin paikalla sijainnut Helsingin bastioni on purettu. Keskusbastioni on entisöity ja se on saanut ylleen Euroopan suurimman kesäajan telttakatoksen, jonka alla pidetään Hamina Tattoon pääkonsertit. Myös osa alkuperäisistä valleista ja etuvarustuksista on jäljellä ja entisöity.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan torilta on noin 300 metriä etäisyyttä linja-autoasemalle, josta liikennöidään pikavuoroilla Helsinkiin, Kouvolaan, Lahteen, Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Joensuuhun. Osalta vuoroista on tarjolla yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin, Haminan ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin linja-auton yöpikavuoro. Haminan pikavuoropysäkit ovat valtatie 7:n yhteydessä Summa ja valtatie 26:lla Husulan tienhaara, Myllykylä ja Pyhältö. Rantahaan pikavuoropysäkki sijaitsee Kotkan ja Haminan rajalla valtatie 7:n liittymässä.

Kotkan Tavastilan seisake on Haminan keskustaa lähin henkilöliikenteen rautatieasema noin 15 kilometrin päässä. Kymin seisakkeelle on matkaa noin 20 kilometriä, Kyminlinnan seisakkeelle noin 21 kilometriä ja Kotkan rautatieasemalle noin 26 kilometriä. Näiden asemien kautta liikennöi Kouvolan ja Kotkan sataman välisiä taajamajunia.

Haminan keskustan ja Kyminlinnan seisakkeen sekä Kotkan rautatieaseman välillä liikennöi suoria linja-autoyhteyksiä. Haminan keskustan ja Kymin seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Karhulan kautta. Haminan keskustan ja Tavastilan seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Tavastilan tienhaaran eli seututie 170:n ja Tavastilantien risteyksen kautta. Tavastilan tienhaarasta on Rantahaan pikavuoropysäkille ja risteykseen etäisyyttä noin 500 metriä.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on Haminan keskustasta matkaa 153 kilometriä ja Lappeenrannan lentoasemalle 87 kilometriä.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan satama yhdistyi vuonna 2011 Kotkan sataman kanssa HaminaKotkan satamaksi, joka on Suomen suurin yleissatama.[18] Haminan Satama oli jo ennen yhdistymistä tärkeä vienti- ja tuontisatama.

Haminassa toimii monia valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Summan paperitehdas toimi vuosina 19552008 alun perin Vehkalahden kunnan alueella Summassa. Yhdysvaltalaisyhtiö Google osti tehtaan tilat Stora Ensolta maaliskuussa 2009 ja perusti sinne palvelinkeskuksensa. Google ilmoitti elokuussa 2012 laajentavansa keskuksen kaksinkertaiseksi.[19] Winwind-yhtiöllä oli Haminassa tuulivoimaloita kokoava tehdas.

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupunkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamina kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja haminalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kaupunginvaltuusto 2013–2016 Haminan kaupunki. Viitattu 16.1.2013.
  6. Vehkalahti | paikallishistoria.fi
  7. [1]
  8. Haminan kaupunki - Historiaa
  9. Yle
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Hurmaava Hamina - Kirkot
  12. Kotimaassa.fi
  13. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
  14. http://www.jamilahti.com/web/templates/08_common.asp?articleid=1&zoneid=1
  15. http://web.archive.org/web/20060808190547/http://www.hamina.fi/files/Tiedostot/yleiskaavaselostus.pdf
  16. Tarinat ja henkilöt
  17. Kartano paloi Haminassa
  18. Suomeen uusi supersatama HaminaKotka 1.5.2011 (PDF) haminakotka.fi. 2011. Port of HaminaKotka. Viitattu 22.9.2012.
  19. Martikainen, Toivo: Google laajentaa Haminassa – työllistää aluksi 500 Taloussanomat. 2.8.2012. Viitattu 22.9.2012.
  20. Hurmaava Hamina - Info
  21. http://www.lailahirvisaari.net/laila_hirvisaari/teokset/hamina_sarja/fi_FI/kaikilla_elaman_kaipuu/
  22. Takuulla sanoi Tampereen likka

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hamina.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. I osa: Ruotsin vallan aika 1653-1742. Hamina, 1909.
  • Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. II osa: Venäjän valtaan yhtymisen aika 1742-1811. Hamina, 1910.
  • Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. III osa: Suomeen yhtymisen aika 1812-1910. Hamina, 1912.
  • Sigurd Nordenstreng & Aimo Halila: Haminan historia I. Ruotsin vallan aika (v:een 1742). Mikkeli: Haminan kaupunki, 1974.
  • Sigurd Nordenstreng & Aimo Halila: Haminan historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun (1742 - n. 1900). Mikkeli: Haminan kaupunki, 1975.
  • Eino Mäkinen: Hamina - rajan kaupunki. Kuvateos, 72 sivua. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kivi, 1953. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi)
  • Erkki Pitkänen & Jorma Mannermaa: Hamina kuvina ennen ja nyt. Hamina: [julkaisijaa ei merkitty, painopaikka Mainospaino R. Pigg Ky, Hamina], 1977. ISBN 951-99143-3-1.