Hamina-luokan ohjusvene

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hamina
Hamina-luokan ohjusvene Hanko.
Hamina-luokan ohjusvene Hanko.
Naval Ensign of Finland.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 250 t
Pituus 51 m
Leveys 8,5 m
syväys 1,7 m
Nopeus yli 30 solmua
Miehistöä 24
Aseistus
Ilmatorjunta 8 × ItO 2004 Umkhonto-IR
1 × 57mm LT (Bofors 57 Mk3)
2 × 12,7mm ITKK
Meritorjunta 4 × MtO 85M
2 × Syvyyspomminpudotin

Hamina-luokan ohjusveneet eli Hamina, Tornio, Hanko ja Pori ovat 1998-2006 valmistuneita neljännen sukupolven suomalaisia ohjusveneitä. Alukset on rakennettu Aker Finnyardsin Rauman telakalla. Ensimmäinen tilattiin 1996 joulukuussa ja neljäs, Pori, luovutettiin 19.6.2006 Raumalla alukset tilanneelle Suomen merivoimille. Helsinki-luokan ohjusveneistä alkaen ohjusveneet on nimetty eri rannikkokaupunkien mukaan.

Perusrakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen runko on alumiinia ja yläpuoliset kansirakenteet hiilikuidulla vahvistettuja komposiittirakenteita. Alukset ovat kokoonsa nähden erittäin kevyitä ja ketteriä. Lisäksi ohjusveneissä potkurit on korvattu tehokkaalla ja nopean liikehdinnän mahdollistavalla vesisuihkupropulsiolla. Alukset kiihtyvät, hidastuvat ja kääntyvät poikkeuksellisella tavalla ja pystyvät keveytensä takia toimimaan hyvinkin matalissa vesissä.[1]

Hamina-luokan alukset ovat toimintakykyisiä, sillä muiden maiden merivoimissa saman valvontakyvyn ja tulivoiman omaavat alukset ovat usein kaksi kertaa Hamina-luokkaa suurempia.

Tornio (81) Särkänsalmessa

Häivetekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen suunnittelussa on hyödynnetty häiveteknologiaa magneettisen-, lämpö- ja tutkaherätteen pienentämiseksi. Alus on muotoiltu siten että se heijastaa takaisin mahdollisimman vähän tutkasignaalia. Metalliosat on päällystetty tutkasäteitä absorboivalla maalilla ja kansirakenteiden komposiittiin on integroitu häivemateriaalia.

Päinvastoin kuin lasikuitu, hiilikuitu ei päästä lävitseen radioaaltoja. Tämä suojaa aluksen laitteita ulkoa tulevalta elektromagneettiselta pulssilta ja samalla estää laitteiden tuottamien radiosignaalien pääsyn ulos. Komentosiltaa lukuun ottamatta aluksessa ei ole lainkaan ikkunoita joista signaalit pääsisivät vuotamaan.

Aluksessa on vain hyvin vähän teräsosia, joten sen antama magneettinen heräte on vähäinen. Jäljelle jäävä magneettikenttä neutraloidaan rungon ympäri sijoitetuilla käämeillä.

Moottorien pakokaasut voidaan ohjata joko pinnan alle lämpöherätteen minimoimiseksi tai pinnan yläpuolelle, jolloin alukset ovat mahdollisimman vaikeita sukellusveneiden havaita. Kansille sijoitetuilla 50 suuttimella voidaan sumuttaa merivettä aluksen päälle sen jäähdyttämiseksi. Suuttimia voidaan myös käyttää aluksen puhdistamiseen kemiallisen hyökkäyksen tai radioaktiivisen laskeuman jälkeen.[2]

Meritorjuntaohjukset ja omasuoja-aseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamina-luokan alusten tulivoima perustuu huippumoderniin Thales Nederlandin (aiemmin Signaal) valmistamaan TACTICOS taktiseen valvonta- ja taistelunjohtojärjestelmään, johon on kytketty kaikki aluksen ase- ja valvontajärjestelmät. Alusluokka pystyy saman aikaisesti valvomaan ilmatilaa noin 200 kilometriin, ampumaan ilmatorjuntaohjuksia yli 14 kilometriin sekä käyttämään pääasettaan eli meritorjuntaohjuksia yli 70 kilometriin.[2]

Pääaseena on neljä ruotsalaisvalmisteista RBS15 Mk3 -meritorjuntaohjusta, joiden kantama on yli sata kilometriä. Lisäksi aluksella on 57 mm:n Bofors-yleistykki, kaksi 12,7 millimetrin ilmatorjuntakonekivääriä ja eteläafrikkalaisvalmisteiset Umkhonto-IR-ilmatorjuntaohjukset, joilla kyetään torjumaan jopa kahdeksaa maalia saman aikaisesti neljääntoista kilometriin. Aluksia voidaan käyttää myös miinoitukseen. Omasuojana on harhamaalijärjestelmä Rheinmetall MASS, joka laukaisee tarvittaessa Philax-soihtuja sekä infrapunaharhamaaleja. Aluksilla on myös Etienne Lacroix ATOS-järjestelmä ja MEL Matilda -tutkanpaljastin.[2]

Alukset on varustettu TRS-3D tulenjohtotutkalla, Raytheonin ARPA merenkulkututkalla sekä Signal Scout I-alueen merivalvontatutkalla. Kaikuluotaimina ovat Simrad Subsea Toadfish aktiivinen korkeataajuus kaikuluotain ja Sonac/PTA:n hinattava kaikuluotain.[2]

Propulsio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusten propulsiojärjestelmänä on Rolls-Royce Kamewa 90SII -vesisuihkumoottorit, joiden voimanlähteenä on kaksi MTU 16V538 TB93 -dieselmoottoria. Kumpikin moottori tuottaa 2760 kW:n tehon, mikä mahdollistaa 30 solmun huippunopeuden. Alukset kykenevät yhdellä tankkauksella kulkemaan 500 merimailia. Apumoottoreina on kaksi 270KVA -generaattoria ja niihin kytketty dieselmoottori.[2]

Hamina-luokan ohjusveneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pori (83) Helsingin Eteläsatamassa
Nimi Tunnus Telakka Tilattu Vesille Valmistunut Palvelukseen Kotisatama Tila
Hamina 80 Aker Finnyards 31.12.1996 24.8.1998 Upinniemi Käytössä
Tornio 81 Aker Finnyards 24.4.2001 12.5.2003 Upinniemi Käytössä
Hanko 82 Aker Finnyards 3.12.2003[3] 22.6.2005 Upinniemi Käytössä
Pori 83 Aker Finnyards 16.2.2005[4] 19.6.2006 Upinniemi Käytössä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hamina-luokan ohjusvene.
Edeltäjä:
Rauma-luokan ohjusveneet
Suomen merivoimien ohjusveneet
Hamina-luokka
Seuraaja:
Viidennen sukupolven veneet