Puolustusvoimain pääesikunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pääesikunta (lyhenne PE[1]) on Suomen puolustusvoimien johtoesikunta. Se on strategis-operatiivisen tason esikunta, jonka ydintehtävänä on toimia puolustusvoimain komentajan johtoesikuntana koko puolustusvoimia koskevissa asioissa ja erityisesti puolustushaarojen yhdistetyn käytön suunnittelussa ja johtamisessa. Pääesikunta on keskushallintoviranomainen. Suomen puolustusvoimien pääesikunta sijaitsee Helsingissä Kaartin kasarmin korttelissa Kasarmitorin vieressä.

Organisaatiouudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen johtamis- ja hallintojärjestelmä otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2008 alkaen. Uudistuksen jälkeen Puolustusvoimain komentajan suoranaisessa johdossa on kolme itsenäistä puolustushaaraesikuntaa:

sekä Maanpuolustuskorkeakoulu.

Pääesikunnan organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääesikunnan johtoon kuuluvat pääesikunnan päällikkö, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ja puolustusvoimien sotatalouspäällikkö. Pääesikunnan päällikkö johtaa pääesikunnan toimintaa. Pääesikunnan päällikkönä on toiminut 1. lokakuuta 2011 lähtien vara-amiraali Juha Rannikko. Esikunnan henkilöstökokoonpanoon kuuluu noin 400 henkilöä.

Pääesikunta jakautuu 15 osastoon, jotka ovat:

Pääesikunnan päällikön (vara-amiraali Juha Rannikko) alaisuudessa olevat

  • Kanslia (Kanslia/PE) ja sen alainen Esikuntaosasto (Esik-os),
  • Viestintäosasto (Viestintä-os, aikaisemmin Tiedotusosasto Ttus-os),
  • Oikeudellinen osasto (Oik-os, aikaisemmin Hallinto-osasto Hall-os),
  • Tarkastusyksikkö (Tarkyks),
  • Tutkintaosasto (Tutk-os),
  • Teknillinen tarkastusosasto (Tekn tark-os),

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön (kenraalimajuri Sakari Honkamaa) johdossa olevat

  • Henkilöstöosasto (Henk-os) (komentopäällikkö prikaatikenraali Jukka Ojala)
  • Talousosasto (Tal-os)

Puolustusvoimien operaatiopäällikön (kenraaliluutnantti Mika Peltonen) johdossa olevat

  • Tiedusteluosasto (Tied-os) (tiedustelupäällikkö prikaatikenraali Harri Ohra-aho),
  • Operatiivinen osasto (Oper-os) (valmiuspäällikkö prikaatikenraali Markku Myllykangas)
  • Suunnitteluosasto (Suunn-os) (suunnittelupäällikkö prikaatikenraali Eero Pyötsiä)
  • Johtamisjärjestelmäosasto (Jjärj-os) (johtamisjärjestelmäpäällikkö prikaatikenraali Ilkka Korkiamäki)

Puolustusvoimien sotatalouspäällikön (kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi) johdossa olevat

  • Logistiikkaosasto (Log-os) (logistiikkapäällikkö prikaatikenraali Timo Rotonen)
  • Materiaaliosasto (Mat-os) (sotavarustepäällikkö insinööriprikaatikenraali Kari Renko)


Pääesikunnan rakennetta uudistettiin myös 1. tammikuuta 2007 alkaen. Keskeinen osa uudistusta olivat Pääesikunnassa olleen alaesikuntarakenteen poistaminen, osastojen määrän puolittaminen, Maavoimaesikunnan lakkauttaminen osana Pääesikuntaa sekä Maavoimien Esikunnan perustaminen Mikkeliin 1. tammikuuta 2008 alkaen. Pääesikunnasta vuoden 2007 alussa poistetut alaesikunnat ovat Henkilöstöesikunta (HlöstöE), Operaatioesikunta (OperE), Huoltoesikunta (HE) sekä Maavoimaesikunta (MaavE, muista alaesikunnista poiketen vuoden 2008 alussa).

Pääesikunnan alaiset laitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääesikunnan alaisia laitoksia 1. tammikuuta 2008 alkaen ovat:

Entisiä PE:n alaisia laitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

-Pääesikunnan alainen vuoden 2011 loppuun eli lakkauttamiseensa asti

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääesikunnan juuret ulottuvat itsenäisen Suomen puolustusvoimien perustamiseen eli vuoteen 1918. Vapaussodan aikana kenraali Mannerheimin johtoesikuntana oli Päämaja, joka toimi Vaasassa. Sodan jälkeen vuosina 1919–1939 puolustusvoimien ylin johtoesikunta oli Yleisesikunta ja sen sijoituspaikka oli Helsinki. Lokakuun 1939 liikekannallepanossa Yleisesikunnasta muodostettiin 18. lokakuuta 1939 Päämaja Mikkeliin. Talvisodan jälkeen Päämaja jatkoi toimintaansa vielä muutamia kuukausia, kunnes se 16. syyskuuta 1940 muutettiin Puolustusvoimain Pääesikunnaksi, joka oli puolustusvoimien ylin johtoesikunta ns. välirauhan aikana vuosina 1940–1941. Sijoituspaikkana oli edelleen suurimmalta osalta Mikkeli. Seuraava merkittävä muutos oli Päämajan perustaminen uudelleen 18. kesäkuuta 1941 uuden sodan alkaessa näyttää väistämättömältä. Päämaja toimi 4. joulukuuta 1944 saakka, jolloin tuli voimaan puolustusvoimien rauhanajan kokoonpano Moskovan välirauhansopimuksen (19. syyskuuta 1944) mukaisesti. Ylimmän johdon osalta siirtyminen rauhanaikaiseen kokoonpanoon tarkoitti sodanaikaisen Päämajan muuttumista jälleen Puolustusvoimain Pääesikunnaksi (Pv.PE), mutta toimipaikka oli vielä pääosin Mikkeli heinäkuulle 1945 saakka, jolloin loputkin Pv.PE:n osat siirrettiin Helsinkiin. Nimi lyhennettiin nykyiseen Pääesikunta-muotoon puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä joulukuussa 1952.

Esikuntapäälliköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoisen armeijan päämaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen armeijan päällikön esikunta ja ylipäällikön esikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaväen esikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kenraalimajuri Hannes Ignatius 5. maaliskuuta – 12. syyskuuta 1919
  • kenraalimajuri Oscar Enckell 12. syyskuuta 1919 – 18. syyskuuta 1924
  • everstiluutnantti Erik Heinrichs 18. syyskuuta 1924 – 17. heinäkuuta 1925

Yleisesikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kenraalimajuri Kurt Wallenius 17. heinäkuuta 1925 – 27. lokakuuta 1930

Päämaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kenraaliluutnantti Lennart Oesch 27. lokakuuta 1930 – 2. maaliskuuta 1940

Puolustusvoimain pääesikunta, Päämaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimain pääesikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kenraaliluutnantti (1942) Aksel Airo YE päällikkö 7. joulukuuta 1944 – 11. maaliskuuta 1949, pidätettynä asekätkennästä 1945–1948
  • kenraaliluutnantti (1945) Einar Mäkinen vs. YE päällikkö 29. kesäkuuta 1945 – 6. helmikuuta 1945
  • kenraalimajuri (1947) Väinö Oinonen vt. YE päällikkö 1. elokuuta 1947 – 1. helmikuuta 1949

Pääesikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kenraaliluutnantti (1951) Alonzo Sundman YE päällikkö 18. tammikuuta 1949 – 19. kesäkuuta 1955
  • kenraaliluutnantti (1956) Tauno Viljanen YE päällikkö 20. kesäkuuta 1955 – 6. syyskuuta 1961
  • kenraaliluutnantti (1960) Aatos Maunula YE päällikkö 7. syyskuuta 1961 – 23. helmikuuta 1966
  • kenraaliluutnantti (1962) Reino Arimo YE ja PE päällikkö 23. helmikuuta 1966 – 23. huhtikuuta 1968
  • kenraaliluutnantti (1966) Kaarlo Leinonen 23. huhtikuuta 1968 – 1. kesäkuuta 1969
  • kenraaliluutnantti (1966) Paavo Ilmola 2. heinäkuuta 1969 – 21. toukokuuta 1971
  • kenraaliluutnantti (1968) Lauri Sutela 21. toukokuuta 1971 – 15. maaliskuuta 1974
  • kenraaliluutnantti (1972) Paavo Junttila 15. maaliskuuta 1974 – 24. kesäkuuta 1978
  • kenraaliluutnantti (1974) Ermei Kanninen 24. kesäkuuta 1978 – 20. lokakuuta 1982
  • kenraaliluutnantti (1978) Jaakko Valtanen 20. lokakuuta 1982 – 12. lokakuuta 1983
  • vara-amiraali (1981) Jan Klenberg 12. lokakuuta 1983 – 1. maaliskuuta 1990
  • kenraaliluutnantti (1988) Gustav Hägglund 1. maaliskuuta 1990 – 31. lokakuuta 1994
  • kenraaliluutnantti (1991) Matti Kopra 1. marraskuuta 1994 – 31. joulukuuta 1999
  • kenraaliluutnantti (1997) Ilkka Hollo 1. tammikuuta 2000 – 31. joulukuuta 2002
  • kenraaliluutnantti (2001) Kari Rimpi 1. tammikuuta 2003 – 31. joulukuuta 2005
  • kenraaliluutnantti (2004) Esa Tarvainen 1. tammikuuta 2006 –31. maaliskuuta 2007
  • kenraaliluutnantti (2004) Ari Puheloinen 1. huhtikuuta 2007 –31. heinäkuuta 2009
  • kenraaliluutnantti (2008) Markku Koli 1. elokuuta 2009 – 30. syyskuuta 2011
  • vara-amiraali (2009) Juha Rannikko 1. lokakuuta 2011 –

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • [1] Pääesikunta Puolustusvoimien internetsivuilla www.puolustusvoimat.fi