Timo Suomalainen
Timo Sakari Suomalainen (8. maaliskuuta 1928 Suursaari – 1. toukokuuta 2021 Tampere)[1][2] oli suomalainen arkkitehti, Amerikan Arkkitehtiliiton (AIA) ja Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kunniajäsen. Hän työskenteli vuoteen 1988 yhdessä veljensä Tuomo Suomalaisen kanssa. Heidän tunnetuin suunnittelutyönsä on vuonna 1969 valmistunut Temppeliaukion kirkko Helsingissä.
Koulutus- ja työhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Timo Suomalaisen vanhemmat olivat majakkamestari Oskar Juho Suomalainen ja sairaanhoitaja Laina Suomalainen (o.s. Esko). Suomalaisen puoliso oli Seija Ritva Hillevi Rastas (k. 1978).
Timo Suomalainen valmistui ylioppilaaksi Kotkan Lyseosta 1948 ja arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta 1956. Hän työskenteli arkkitehtitoimistoissa Hytönen & Luukkonen 1951–1954 ja Bertel Saarnio 1955–56 sekä vuodet 1958–1962 Puolustusministeriön rakennusosastolla. Vuonna 1956 Timo Suomalainen sai arkkitehdiksi vielä opiskelevan veljensä Tuomo Suomalaisen (1931–1988) kanssa ensimmäisen palkinnon yleisessä suunnittelukilpailussa Lappeenrantaan rakennettavasta Etelä-Saimaan ammattioppilaitoksesta. Veljekset saivat myös suunniteltavakseen tämän mittavan kohteen ja perustivat syksyllä 1956 oman toimiston, jota he johtivat yhdessä Tuomon kuolemaan asti. Timo Suomalainen oli sivutoimisesti Teknillisessä korkeakoulussa 1959–1961 assistenttina ja 1961–1964 erikoisopettajana (aine arkkitehtuuri 1).
Arkkitehtonisesta ilmaisusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Timo Suomalainen on yhdessä veljensä kanssa suunnitellut useita julkisia rakennuksia, joista moni vapaiden muotojen, korostetun materiaalintunnun ja rakenteiden visualisoinnin aktiivisuudessa poikkeaa aikakautensa suomalaisen arkkitehtuurin rationaalisesta valtalinjasta, jota vastaan vain muutama arkkitehti kapinoi. Töistä tunnetuin on kallioon louhittu Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko (1960–1969).
Kirjassa Temppeliaukio – kirkko Suursaaresta länteen (WSOY 2003) Timo Suomalainen kertoo, kuinka arkkitehtiveljekset ensimmäisen oman työn, puhdaslinjaisen Etelä-Saimaan ammattioppilaitoksen valmistuttua 1960 alkoivat kaivata töissään pääsyä ehdottomuudesta vapauteen, vaistonvaraisuuteen ja inhimilliseen moni-ilmeisyyteen. Rakennustaiteellisessa mielessä he pyrkivät nyt järkipohjaisesta suunnittelusta edelleenkään tinkimättä saattamaan kaikki, myös toiminnalliset ratkaisut alitajuntaa luotaamalla kohti toteutusta. He kunnioittivat rakennuspaikkaa antaen sen erityispiirteiden – usein luonnon – osallistua suunnitteluun.
Vuonna 2000 Amerikan arkkitehtiliiton (AIA) kunniajäseneksi kutsutun Timo Suomalaisen varsinaiseksi ansioksi amerikkalaisen arkkitehdin Gerald Moorheadin kokoamassa materiaalissa katsotaan veljesten yhteinen ja Timo Suomalaisen myöhempi edelleen ilman trendejä ja visuaalista pakkopaitaa toteutettu arkkitehtuuri; sen laaja-alaisuus, esimerkillisyys ja runollisuus. Vuonna 2010 Timo Suomalainen kutsuttiin Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kunniajäseneksi.[3] Perusteluissa mainittiin Timo Suomalaisen suunnittelussaan soveltaman kriittisen pragmatismin heijastuvan koko hänen mittavassa tuotannossaan.
Suomen Arkkitehtuurimuseo vastaanotti keväällä 2020 kokoelman, joka on kattava läpileikkaus Timo Suomalaisen ja hänen veljensä Tuomo Suomalaisen työskentelystä. [4]
Poimintoja työluettelosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toteutettuja töitä on yhteensä noin 150 (suunnitelmat yhteisiä Tuomo Suomalaisen kanssa vuoden 1988 loppuun asti ja osa sen jälkeen Ilari Suomalaisen kanssa):
- Temppeliaukion kirkko, Helsinki 1960–1969
- Keuruun varuskunnan ”asemakaava” 1960–1964 sekä kaikki varuskunnan rakennukset aina korjaamoista asuntoihin ja kerhorakennukseen 1960-91
- Haagan ammattikoulu, Helsinki 1962–1967
- Puolustuslaitoksen asuintalot Rovaniemen Korkalovaara ja Tampereen Turtola 1963–1971
- Hotelli Mesikämmen, Ähtäri 1973–1976 laajennuksineen ja muutoksineen 1982–1996
- Museoviraston keskusvarasto, Orimattila 1975–1979
- Espoonlahden kirkko, Espoo 1976–1980 laajennuksineen 1990–1997
- Haminan poliisi- ja oikeustalo 1979–1984
- Espoon Liiketalousinstituutin, ent. kauppakoulun 1965–1969 (TjaT Suomalainen) muutos ja laajennus Laurea AMK:n tiloiksi, Espoo Leppävaara 1998–2002
- Seurakuntakeskus, Pornainen 1998–2000
Kappelit:
- Ristiniemen kappeli, Hamina 1964–1965
- Leirikankaan kappeli, Vehkalahti (myöh. Hamina) 1986–1989
- Kellonummen kappeli, Espoo 1986–1993
- Paijalan kappeli, Tuusula 1991–1993
- Hietaman kyläkirkko, Äänekoski 1994–1997
Palkinnot yleisissä arkkitehtuurikilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1.palkinto Etelä-Saimaan Ammattioppilaitos, Lappeenranta 1956 (valmistunut 60)
- 1.palkinto Temppeliaukion kirkko, Helsinki 1961 (valmistunut 69)
- 1.palkinto Hallinto- ja Kulttuurikeskus, Jyväskylä 1961
- 3.palkinto Hallinto- ja Kulttuurikeskus, Maarianhamina 1966, pohjoismainen kilpailu)
- 1.lunastus Hallinto- ja Kulttuurikeskus, Valkeakoski 1966
- 5.palkinto Espoon keskus, Espoo 1967, kansainvälinen kilpailu
Vuoden 1967 jälkeen vain yksi osallistuminen yleisiin kilpailuihin.
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki 1976 (SAFAn hakemuksesta, järjestötyöansioista)
- Diploma and Silver Hexagon of Habitation Space (International Award Milan) Asunto Oy Majakumpare ja Hotelli Mesikämmen 1978
- Postimerkki 2.5.1983 Temppeliaukion kirkko
- Postimerkki 19.4.1986 Haminan Poliisi- ja Oikeustalo
- Miljöö-palkinto Haminan poliisi- ja oikeustalo 1984 (kilpailun järjestäjä päivälehti Uusi Suomi)
- Osallisuus Helsingin kaupungin saamaan tunnustukseen, Europa Nostra-diplomiin 1988 Sarvikuono-korttelin saneerauksesta (Timo ja Tuomo Suomalainen) ja Leijona-korttelin saneerauksesta (Aarno Ruusuvuori) yhteisesti
- IFRAA (International Architectural Design Awards) Honour Award Leirikangas Cemetary Chapel, Yhdysvallat 1992
- Temppeliaukion kirkko lukijoiden 10 kärjessä -listalla Helsingin Sanomien 6.12.1997 äänestyksessä Suomen itsenäisyyden ajan merkittävimmästä taideteoksesta
- Amerikan arkkitehtiliiton (AIA) kunniajäsenyys 2000
- Espoon kaupungin vuoden 2002 kulttuuripalkinto
- Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) kunniajäsenyys 2009
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Ristiniemen kappeli, pihanäkymä. -
-
-
-
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mehtälä, Maila: Temppeliaukio - kirkko Suursaaresta länteen. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27837-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taskinen, Rita (toim.): Suomalainen Design : Kuka kukin on. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3.
- ↑ https://hs.mediadelivery.fi/img/1920/3a2b9545418e4b0b8b2a70ec681ddf89.png]
- ↑ Suomen Arkkitehtiliitto SAFA - Uutiset www.safa.fi. Viitattu 20.9.2015.
- ↑ Arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen kokoelma lahjoitettiin Arkkitehtuurimuseolle Arttitehtuuri. 12.3.2020. Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 5.5.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Temppeliaukio – oikaisu kirkon suunnitteluhistoriaan
- Connah Roger: Armo ja arkkitehtuuri. Helsinki: Rakennustieto Oy, 1998. ISBN ISBN 951-682-501-X.
- Connah Roger: Grace and Architecture. Helsinki: Rakennustieto Oy, 1999. ISBN ISBN 951-682-501-X.
- Mehtälä, Maila: Temppeliaukio -kirkko Suursaaresta länteen. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27837-8.
- Maailman nähtävyydet,osa 2. Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-09387-4.
- Timo Suomalaisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
| ||||||||||||||||||
