Theodor Decker
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Aleksander (Alexander) Theodor Decker (1. joulukuuta 1838 Helsinki – 3. huhtikuuta 1899 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen vanhempansa olivat raatimies, kauppias Johan Alexander Decker (1802–1856) ja Therèse Johanna Sofia Weckman (1818–1903).[1] Theodor Deckerin sisar oli laulajatar Therèse Hahl.
Decker opiskeli arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiassa vuosina 1858–1863. Ennen opintojaan Decker oli ehtinyt olla arkkitehtioppilaana sekä intendentin konttorissa että Turun lääninarkkitehdin Georg Theodor von Chiewitzin luona.[2]
Opintojensa jälkeen 1865 Decker nimitettiin Turkuun vt. lääninarkkitehdiksi. Hän jatkoi yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa vuoteen 1875, jolloin hän erosi ja työskenteli jonkin aikaa yksityisenä arkkitehtina. Hän oli mm. osakkaana Theodor Höijerin ja Frans Sjöströmin Suomen ensimmäisessä yksityisessä arkkitehtitoimistossa.[3] Decker palasi ylihallituksen arkkitehdiksi vuonna 1883.
Theodor Deckerin suunnittelemia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haminan Varuskuntakerho (Haminan Upseerikerho), alun perin Haminan kadettikoulun johtajan asunto, Hamina – 1863[4]
- Leivonmäen kirkko – 1873 (paloi 1958)[5]
- Kivijärven kirkko Jaakko Kuorikosken suunnitelmien pohjalta – 1874[6]
- Aino Acktén huvila, Laajasalo, Helsinki – 1877
- Östersundomin kartanon päärakennus – 1878[7]
- Aleksanterin kirkko, Tampere – 1881[8]
- Entinen Suomen Pankin talo, Torikatu 10, Oulu – 1883[9]
- Kalliolinnantie 7, Helsinki – 1883
- Sipoon uusi kirkko – 1885
- Turun Lääninvankila L. I. Lindqvistin kanssa – 1885–1890[10]
- Liljendalin kirkko – 1886
- Savonlinnan vanha lyseo, Olavinkatu 25, 1888.
- Kuopion lääninvankilan laajennus- ja muutostyöt L. I. Lindqvistin kanssa – 1889[11]
- Joensuun taidemuseo – 1894[12]
- Kleinehin huvila, Itäinen Puistotie 7, Helsinki, laajennus ja korotus yhdessä Jean Wiikin kanssa, myöhempiä muutoksia tehnyt Birger Federley
- Forssan teollisuusalueen vanhoista rakennuksista suuri osa[13]
- Mariankatu 5, Helsinki, korotus ja ulkonäkö[14]
- Helsingin ruotsalainen reaalilyseo (nyk. Sibelius-lukio), Liisankatu 13[15]
- Tullisaaren ulkoilupuiston vaalea rakennus[16]
- Korkeasaari, laiturin odotushuone ja pesutupa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Autio, Veli-Matti: DECKER Alexander Theodor 17485 Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 26.2.2023.
- ↑ Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961. Matrikkeli, s. 477. Rakennushallitus, 1967.
- ↑ Halila, Aimo; Gripenberg, Ole; Järventaus, Esko: Suomen rakennushallinto 1811-1961, s. 359. Rakennushallitus, 1967.
- ↑ Historia Haminan Varuskuntakerho. Arkistoitu 20.4.2016. Viitattu 1.4.2016.
- ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 376. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
- ↑ Finnica.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rky
- ↑ Vehkaniemi, Anneli: Tampere architectural map guide Tamsafa. Viitattu 17. marraskuuta 2007. [vanhentunut linkki]
- ↑ Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo Museovirasto. Viitattu 17. marraskuuta 2007.
- ↑ Utu.fi kulttuurientutkimus[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuopio.fi[vanhentunut linkki]
- ↑ Joensuun taidemuseo. Sijainti ja toiminta 28.11.2006. Joensuun kaupunki. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 17. marraskuuta 2007.
- ↑ Rakennusperintö (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ HS (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ HS (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hel.fi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Theodor Decker Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
