Forssa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Forssa
vaakuna sijainti
www.forssa.fi
Sijainti 60°48′50″N, 23°37′20″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Forssan seutukunta
Kihlakunta Forssan kihlakunta
Perustettu 1923
Kuntaliitokset Koijärvi (1969, pääosa)
Lempään alue Tammelasta (1971)
Pinta-ala 253,41 km2
331. suurin 1.1.2008 [1]
– maa 247,83 km2
– sisävesi 5,58 km2
Väkiluku 17 856
61. suurin 30.6.2008 [2]
– väestötiheys 72,05 as/km2 (30.6.2008)
– 0–15-v. 14,3 %
– 16–64-v. 65,6 %
– yli 64-v. 20,1 %
Kunnallisvero 19,50 % (2008) [3]
Työttömyysaste 10,0 % (huhtikuu 2008)
Kunnanjohtaja Tapani Venho
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2004 - 2008[4]
 • SDP
 • KESK
 • KOK
 • VAS
 • VIHR
 • KD
 • PS
13
11
8
8
1
1
1

Forssa (ruots. Forssa, Forsa) on lounaissuomalainen teollisuuskaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Forssa on Forssan seutukunnan ja Lounais-Hämeen alueen keskuspaikka.

Kanta-Hämeen kolmesta kaupungista Forssa on pienin vajaalla 18 000 asukkaallaan. Suomen kuntien joukossa Forssa on väkiluvun perusteella mitattuna 61. suurin. Forssan pinta-ala on 253,41 neliökilometriä ja väentiheys hieman yli 70 asukasta neliökilometriä kohti. Väestö on keskittynyt kaupungin eteläosiin, pohjoisessa asutus on harvaa. Vesistöjen osuus pinta-alasta on pieni, mutta tärkeän elementin kaupunkikuvassa muodostaa Loimijoki, jonka alkupäässä kaupunki sijaitsee.

Forssan sijaintia Helsinki–Turku–Tampere-kolmion keskellä pidetään monesti ihanteellisena, sillä asiointimatkat valtakunnan suurimpiin kaupunkeihin sujuvat nopeasti. Forssan naapurikunnat ovat lännessä Jokioinen, idässä Tammela, pohjoisessa Humppila ja Urjala. Forssan seutukuntaan kuuluu Jokioisten, Tammelan ja Humppilan lisäksi Ypäjä. Edellä mainittujen kuntien ohella Lounais-Hämeeen alueeseen luetaan mukaan myös Somero.

Forssa kasvoi ja kehittyi aikoinaan nopeasti ensin tekstiili- ja sitten rakennusteollisuuden kasvun myötä. Sittemmin kaupungin kasvu pysähtyi teollisuuden supistaessa toimintojaan. Elintarviketeollisuudesta on yritetty muodostaa kaupungille uutta vahvaa työllistäjää, mutta viime aikojen irtisanomiset ovat murentaneet tätä toivetta.

Suurimmillaan Forssan asukasluku oli 1980-luvun puolivälissä, jolloin se oli kahden vuoden ajan 20 000 asukkaan rajan yläpuolella. Vuoteen 1994 mennessä asukasluku laski vain muutamilla sadoilla, mutta sen jälkeen väestön väheneminen kiihtyi. Forssa onkin menettänyt huippuvuosiensa jälkeen jo yli 2 000 asukasta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Loimijoki virtaa halki kauniin idyllisen Forssan
Loimijoki virtaa halki kauniin idyllisen Forssan

Nykyisen Forssan alue on suurimman osan historiastaan ollut vain joukko Tammelan pitäjään kuuluneita kyliä. Kyseiset kylät olivat Haudankorva, Järvenpää, Kuhala, Kuusto, Linikkala, Lunttila, Talsoila ja Vieremä. 1500-luvulla näissä kylissä oli 56 taloa[5], jonka perusteella asukasluvuksi on arvioitu 250-300 henkeä.[6] 1700-luvun alkuun mennessä talojen määrä oli kasvanut 95 taloon, joista Haudankorvalla sijaitsi 1, Järvenpäässä 9, Kuhalassa 17, Kuustossa 11, Linikkalassa 3, Lunttilassa 14, Talsoilassa 21 ja Vieremässä 19.[5]

Forssan kehitys teollisuustaajamaksi alkoi, kun ruotsinjuutalainen tehtailija Axel Wilhelm Wahren perusti vuonna 1847 Loimijoen varrelle, Kuhalankosken partaalle kehräämön ja myöhemmin kutomon. Wahrenin perustaman yhtiön nimi oli aluksi Forssa-osakeyhtiö, ja tästä ruotsin kielen koskea tarkoittavasta sanasta fors muodostui tehdasyhdyskunnan nimeksi Forssa. Forssa on ainoa mannersuomalainen kunta, jonka suomenkielisessä nimessä on f-kirjain.

Forssa oli monissa asioissa edistyksellinen paikkakunta, ja sinne saatiin puhelin toisena paikkakuntana Suomessa. Tavoitteenaan Wahrenilla oli luoda esimerkillinen tehdasyhdyskunta, joten hän perusti alueelle mm. koulun. Nykyinen Forssan yhteislyseo on Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu oppikoulu (1900). [7] Forssaan perustettiin 1906 myös Suomen ensimmäinen maaseutuelokuvateatteri. [8] Nykyään samassa rakennuksessa toimiva "Elävien kuvien teatteri" markkinoi itseään Euroopan vanhimpana edelleen toimivana elokuvateatterina. 1930-luvulta 2000-luvun alkuun rakennus on kylläkin ollut muussa käytössä, ja 1990-luvun tyhjillään. Teatterissa järjestetään vuosittain kasainväliset mykkäelokuvafestfaalit.

Forssassa on vuodesta 1917 ilmestynyt Forssan Lehti, joka ilmestyy nykyään seitsemänä päivänä viikossa. Sanomalehtitoiminnan alkuunpanija oli Esko Aaltonen, joka perusti Forssaan Suomen ensimmäisen maaseudulla toimivan kirjapainon. Nykyinen Forssan Kirjapaino Oy on merkittävä erikoisaikauslehtien painopaikka.

Forssassa vasemmistopuolueilla on perinteisesti ollut vahva kannatus. 1903 Forssassa järjestettiin Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, niin kutsuttu Forssan kokous, jossa otettiin käyttöön uusi nimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma. Ohjelman tavoitteet toteutuivat lukuunottamatta kirkon erottamista valtiosta. Vuonna 2003 Suomen vasemmistopuolueet juhlivat kaupungissa tuon kokouksen muistoa.

Forssan tehdasyhdyskunta kuului aikoinaan väkiluvultaan Suomen suurimpien asutuskeskusten joukkoon ja oli kooltaan monia silloisia kaupunkeja suurempi. Ulkonaisesti Forssa ei kuitenkaan täyttänyt kaupungeille ominaisia tunnusmerkkejä, joten siitä ei muodostettu omaa kaupunkiaan. Itsenäisenä kuntana Forssa syntyi vasta vuonna 1923, kun se irrotettiin Tammelan kunnasta omaksi kauppalakseen. Kaupunginoikeudet Forssa sai vuonna 1964 ja vuonna 1969 Koijärven kunta liitettiin Forssaan.

Wahren oli aktiivisesti ajamassa VR:n Turusta itään lähtevän rautatien suuntaamista Forssan läpi. Koska lopullinen linjaus kulki pohjoisempaa, Wahren rahoitti yhdessä Jokioisten kartanon kanssa kapearaiteisen Jokioisten Rautatien rakentamista. "Kappeeraiteiseen" liittyi Forssan tehdasalueella kulkenut sähkörautatie. Jokioisten Rautatie toimi 1970-luvun alkuun asti. Muistona rautatiestä Forssassa on kadunnimenä Rautatienkatu sekä radan vanhaa linjausta noudattava kevyenliikenteenväylä Jokioisten keskustaajamaan. Rautatieasema sijaitsi 1970-luvulla rakennetun poliisilaitoksen kohdalla, ja viihdeuimala Vesihelmen paikalla oli rautatien varastorakennuksia. Poliislaitos suljettiin 2008 homeongelmien johdosta.

1960-luvulla valmistuivat Forssan läpi kulkevat uudet tielinjaukset Helsinki–Pori (valtatie 2) ja Turku–Hämeenlinna (valtatie 10), jotka vauhdittivat Forssan toisen maailmansodan jälkeen alkanutta kasvua. Kaupungin kasvu jatkui aina 1980-luvulle saakka, jolloin se pysähtyi ja väkiluku alkoi laskea. 1990-luvun alun lama koetteli Forssaa pahoin, mikä näkyy edelleen korkeana työttömyytenä. Forssan imago koki myös pahoja kolhuja, joista kaupunki ei vieläkään ole toipunut. Kehitystä hidastavaksi tekijäksi ovat tulleet myös huonot liikenneyhteyden Helsinkiin päin.

[muokkaa] Väestö

[muokkaa] Väestönkehitys

Vuonna 1923 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen Forssan väkiluku kehittyi seuraavasti: [9]

  • 1925: 7 681
  • 1930: 8 003 (+322)
  • 1935: 7 696 (–307)
  • 1940: 7 815 (+119)
  • 1945: 8 045 (+230)
  • 1950: 8 881 (+836)
  • 1955: 9 560 (+679)
  • 1960: 10 736 (+1 176)
  • 1965: 11 184 (+448)

Vuodesta 1925 lähtien vuoteen 1945 asti Forssan väkiluku pysytteli suunnilleen ennallaan noin 8 000 asukkaassa. Tämän jälkeen väkiluvun kasvu nopeutui: 9 000 asukasta ylittyi vuonna 1952, 10 000 asukasta vuonna 1957, 11 000 asukasta vuonna 1962, 12 000 asukasta vuonna 1966 ja vuoden 1968 13 157 asukasta ylittivät 13 000 rajan. Koijärven liittäminen Forssaan seuraavana vuonna nosti asukasluvun yli 15 000:n.

Koijärven kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen väkiluku on kehittynyt seuraavasti:[10]

  • 1970: 15 725
  • 1975: 18 558 (+2 833)
  • 1980: 19 332 (+774)
  • 1985: 20 074 (+742)
  • 1990: 19 660 (–414)
  • 1995: 19 542 (–118)
  • 2000: 18 506 (–1 036)
  • 2005: 17 918 (–588)

Forssa kasvoi nopeasti 1970-luvulla, mutta 1980-luvun puolivälissä kaupungin kasvu pysähtyi. Suurimmillaan kaupungin väkiluku oli 20 085 henkeä vuoden 1985 marraskuun lopussa. 1990-luvun puolivälin jälkeen kaupungin ja koko seutukunnan väkiluku alkoi laskea nopeasti. Aivan viime vuosina väheneminen on kuitenkin tasaantunut.

[muokkaa] Ikärakenne

Forssan asukkaat jakautuvat eri ikäryhmiin seuraavasti:

  • 0–15-v. 14,1 %
  • 16–64-v. 65,4 %
  • yli 64-v. 20,5 %

Pitkällä tähtäimellä lasten määrä ja osuus ovat vähentyneet huomattavasti. Vanhukset ovat sekä määrältään että osuudeltaan ainoa kasvava ikäryhmä. Lasten osuus alitti 1990-luvulla vanhusten osuuden, ja ennusteiden mukaan vanhusten osuus tulee vielä kasvamaan huomattavasti, elleivät kohonnut syntyvyys tai maahanmuutto muuta tilannetta.

Forssasta on muutettu paljon asumaan naapurikuntiin, lähinnä Tammelaan ja Jokioisille, mikä on myös vähentänyt Forssan lapsilukua. Vastaavasti monet muuttavat eläköityessään Forssaan lähemmäs palveluita. Kuntien välisessä muutossa kaupunki on saanut muuttovoittoa viimeksi 1980-luvulla. Kuolleisuus on vuodesta 1997 lähtien ollut syntyvyyttä suurempaa.

Alueellisesti tarkasteltuna eniten lapsia asuu kaupungin reuna-alueiden pientaloalueilla. Entisen Koijärven kunnan alueella lasten osuus väestöstä on yllättäen suurempi kuin keskustaajamassa. Vanhusten osuus on suurimmillaan Keskustassa, Korkeavahassa, Vanhassa Kuhalassa ja Uudessakylässä, joissa yli 64-vuotiaita on yli kolmannes väestöstä.

[muokkaa] Väestö alueittain

Yli 90 % väestöstä asuu kaupunkimaisesti Forssan keskustaajamassa, jossa asutus on tiheintä. Maaseutumaisilla alueilla Forssan keski- ja pohjoisosissa sekä väestönmäärä että väentiheys jäävät alhaisiksi. Forssan osuus koko seutukunnan väestöstä on hieman yli puolet.

Forssan kirkko
Forssan kirkko

Forssan tehdasyhdyskunnan väestönkeskittymät olivat Kalliomäen puutaloalue Loimijoen pohjoispuolella sekä Vanhan Kuhalan, Uudenkylän ja Yliskylän puutaloalueet joen eteläpuolella. Tämän Forssan historiallisen keskuksen ympärille on vuosikymmenten mittaan rakennettu uusia kaupunginosia. Pääosin 1970-luvulla rakennettu Viksbergin kerrostalolähiöt on jo pitkään ollut väkiluvultaan laskeva alue. Myös Tölön kerrostaloalueen väestö on laskussa, eikä alueelle ole rakennettu uusia asuntoja. Ennen 1990-luvun lamaa asutus laajeni Vieremässä ja Paavolassa, mutta tällä hetkellä noiden alueiden väkiluku on yhä vuotta 1995 edeltävällä tasolla. Uusien omakotitalojen myötä väkiluku nousee maltillisesti tällä hetkellä vain Pikku-Muolaassa, Kuuston Nummella, Kuustossa ja Järvenpäässä.

Seuraavasta taulukosta nähdään Forssa väestön jakautuminen kaupunginosittain vuoden 2006 lopussa:[11]

Nro Kaupunginosa Väestö
1 Keskusta 1 847
2 Ojalanmäki 275
3 Lamminranta 385
4 Korkeavaha 1 307
5 Linikkala 1 005
6 Haudankorva 2 578
7 Kuhala 2 548
8 Talsoila 2 263
9 Kaikula 370
10 Kivimäki 67
11 Järvenpää 153
12 Kuusto 742
13 Pikkumuolaa 166
14 Pispanmäki 353
15 Paavola 1 201
16 Vieremä 992
17 Parkkiaro 241
18 Kojo 499
19 Matku 529
20 Suonpää 232
* Tuntematon 141

[muokkaa] Äidinkieli

Vuosina 1990-2007 Forssan kielijakauma on pysynyt melko vakaana. Suomenkielisten absoluuttinen määrä on laskenut yli 2 000 hengellä, mutta suhteellinen osuus on laskenut vain vähän 99,4 prosentista 97,6 prosenttiin. Ruotsinkielisten määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Huomattavin kasvu on muita kuin suomea ja ruotsia puhuvien ryhmässä, jonka koko on kuusinkertaistunut kuluneiden 17 vuoden aikana. Tarkastellun jakson aikana muunkielisistä yksi on kunakin vuonna ollut saamenkielinen. [10]

Kieli 1990  % 1995  % 2000  % 2005  % 2007  %
suomi 19 544 99,4 19 283 98,7 18 226 98,5 17 566 98,0 17 407 97,6
ruotsi 53 0,3 57 0,3 45 0,2 47 0,3 44 0,2
muut kielet 63 0,3 202 1,0 235 1,3 305 1,7 384 2,1

[muokkaa] Uskonto

Enemmistö forssalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vuoden 2007 lopussa kirkkoon kuului 15 324 jäsentä,[12] mikä vastaa 85,5 % osuutta kaupungin asukkaista. Loput 2 594 kaupunkilaista kuuluvat joko ortodokseihin, muihin uskontoihin tai väestörekisteriin. Kaupungissa on ortodoksien rukoushuone, Jehovan todistajien valtakunnansali, helluntaiseurakunnan Saalem-kirkko ja vapaaseurakunnan toimintaa.

[muokkaa] Kaupungin aluejakoja

Wahren-keskus kesällä 2006
Wahren-keskus kesällä 2006
Holjat-festari 2007
Holjat-festari 2007

[muokkaa] Keskustaajaman kaupunginosat

Väkiluvut vuoden 2006 lopusta. Yhteensä keskustaajaman kaupunginosissa asuu 16 252 asukasta.[13]

[muokkaa] Haudankorva

Haudankorvan kaupunginosa (2 578 as.) koostuu Viksbergin asuntoalueesta (2 546 as.) lännessä ja Viksbergin teollisuusalueesta idässä. Haudankorvan pohjoisrajana on Loimijoki, itärajana Tammelan raja, etelässä aluetta rajoittaa valtatie 2 ja pohjoisessa Yhtiönkatu. Näiden kahden alueen rajana toimii Helsingintie, joka ennen oli Forssan eteläinen sisääntuloväylä. Hiljattain Forssalle valmistui uusi sisääntulotie (Loimalammintie–-Finlaysonintie) teollisuusalueen itäpuolelle.

Siurilankadun ja Helsingintien välisessä alueella kaupunginosan keskiosissa on kerrostaloja ja länsilaidalla omakotitaloja. Vanhimmat omakotitalot ovat Haudankorvankadun ja Eteläisen puistokadun varrella. Uusimmat omakotitalot ovat Isoniityntiellä alueen eteläosassa. Kerrostaloista vanhimmat ovat Puolimatkankadun tienoilla, uusimmat puolestaan alueen eteläosissa. Viksbergin teollisuusalueella sijaitsi aikaisemmin kartano, joka on sittemmin palanut.

Viksbergin väkiluku on laskenut vuoden 1990 jälkeen tuhannella asukkaalla, ja niinpä Viksberg onkin Forssan eniten väestöään menettänyt alue. Viksbergin entisessä ostoskeskuksessa toimi aikaisemmin pankki, posti, parturi, grilli ja kauppa, mutta 1990-luvun laman jälkeen ne ovat vähitellen lopettaneet toimintansa. Opintiellä toimi aikaisemmin Viksi-niminen kauppa, joka sekin lopetti toimintansa. Vanhoista pikkukaupoista on jäljellä enää Kurkelanmäen Siwa.

Lopetettujen palveluiden jättämää aukkoa on korvannut Finlaysonin vanhaan kutomoon vuonna 2001 avattu Citymarket-vetoinen kauppakeskus. Alueen kaupalliset palvelut ovat kohenemassa, sillä Tarjoustalo avasi alueelle uuden myymälän vuonna 2008.

[muokkaa] Järvenpää

Järvenpää (153 as.) on Kaukjärven pohjoisrannalle rakentunut maaseutumaisena säilynyt kaupunginosa.

[muokkaa] Kaikula

Kaikula (370 as.) on valtatie 10:n pohjoispuolella sijaitseva kaupunginosa. Alueen rakennuskanta koostuu vaihtelevanikäisistä omakotitaloista. Lisäksi alueella on ABB:n toimintoja. Forssan hautausmaa ja vapaa-ajattelijoiden hautausmaa sijaitsevat Kaikulan alueella, vaikka puheessa hautausmaan sanotaankin sijaitsevan Ojalanmäen puolella. Vieremän vanha mylly ja Vieremänkoski ovat myös Kaikulan alueella, vaikka nimistä voisikin päätellä muuta.

[muokkaa] Keskusta

Forssan ydinkeskustassa (1 847 as.) sijaitsevat Osuuspankin, Sammon, Säästöpankin ja Nordean konttorit, Euromarket-vetoinen kauppakeskus, linja-autoasema, Teatteritalo, elokuvateatteri ja suuri määrä erilaisia kaupallisia palveluja. Kaupungin liike-elämä on keskittynyt Kartanonkadun ja Hämeentien varsille sekä kauppatorin ympäristöön. Forssan tori ja Ankkalammin ympäristö uudistettiin keskustan viihtyisyyden lisäämiseksi. Joissakin tämä hanke herätti myös kritiikkiä, sillä torille rakennettu kahvilarakennus oli pitkään vailla yrittäjää. Kaupunginosan itäraja kulkee Yhtiönkatua ja I linjaa pitkin, joten myös Forssan kirkko sijaitsee Keskustan kaupunginosassa.

Vanhoissa teollisuusrakennuksissa Kehräämöalueella Loimijoen varrella toimivat mm. keilahalli, kirjasto, Lounais-Hämeen museo, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Wahren-keskus. Kehräämöstä koilliseen päin sijaitsee Wahreninpuisto. Puutarhakadun varrella on vanhoja suuria puutaloja ja joen rannalle on rakennettu Forssan klubi. Kaupunginpuutarhaan Loimijoen rannalle rakennetaan uutta omakotitaloaluetta.

Keskustan asuntokanta koostuu lähes yksinomaan kerrostaloista, jotka on rakennettu enimmäkseen 1960- ja 1970-luvuilla. Puistolinna on kaupungin vanhin kivitalo, ja sijaitsee Kartanonkadun ja Hämeentien kulmauksessa. Pitkän tauon jälkeen Keskustaan Tapulikadun varrelle valmistui Forssan uusin kerrostalo. Keskustassa on myös joitakin vanhoja puutaloja, joita ei ole purettu uudempien rakennusten tieltä.

Tampereentien länsipuolella on teollisuutta, paljon tilaa vaativia kaupallisia palveluja ja kaupungin jätevedenpuhdistamo. Loimijoen pohjoispuolelle valmistui Atrian logistiikkakeskus, mutta se on jäämässä tyhjilleen. Keskustan kaupunginosan Kartanonkadun ja Tampereentien länsipuolista aluetta kutsutaan nimellä Sortohaka.

[muokkaa] Kivimäki

Kivimäki (67 as.) on maaseutumainen alue ydinkeskustasta koilliseen päin.

[muokkaa] Korkeavaha

Korkeavahan kaupunginosassa (1 307 as.) on enimmäkseen omakotitaloja. Kerrostaloja on rakennettu ydinkeskustaa lähinnä olevalle alueelle, Linikkalankadun varteen ja Heikan alueelle. Alueella sijaitsevat Forssan aluesairaala, urheilukenttä, Forssan ammatti-instituutin rakennukset ja Heikanrinteen vanhainkoti. Aikaisemmin alueen pohjoisosassa toimi Nummen kaatopaikka, joka nyt aiotaan kunnostaa. Korkeavahan keskiosassa sijaitsee forssalaisittain hyvin korkea mäki.

[muokkaa] Kuhala

Kuhalan kaupunginosa (2 548 as.) muodostuu Vanhan Kuhalan, Uudenkylän ja Yliskylän puutaloalueista, Kekkalan osittain uudemmasta asuinalueesta sekä Tölön (1 203 as.) kerrostaloalueesta. Vanha Kuhala oli aiemmin Forssan ydinaluetta, mutta nyt monet alueen taloista ovat huonokuntoisia. Vanhoja puutaloja on purettu ja palanut, minkä seurauksena useat tontit ovat nykyään tyhjillään. Tyhjiä tontteja on paljon varsinkin Kauppakadun varrella; monet ovat pitäneet tätä imagohaittana. Yliskylään on parhaillaan rakenteilla uusia omakotitaloja, ja Uuteenkylään on jo rakennettu rivitaloja. Tölön kerrostaloalue on rakennettu lähinnä 1970-luvulla, mutta Tölönkaaressa on myös 1980-luvulta olevia taloja.

Kuhalassa sijaitsevat viihdeuimala Vesihelmi, vanhainkoti Tyykihovi, Haudankorvan vanha koulu, poliisin toimitilat ja käräjäoikeus. Aiemmin poliisitalossa oli myös Alko ja posti. Homeongelmien vuoksi poliisi on kuitenkin joutunut muuttamaan pois talosta. Rautatienkadun varrelle on rakennettu kerrostaloja, joissa katutasossa toimii kaupallisia palveluita. Lidl toimii Yhtiönkadun ja Eteläisen puistokadun risteyksessä.

[muokkaa] Kuusto

Kaukjärven etelärannalle rakentuva Kuusto (742 as.) on suhteellisen uutta omakotitaloaluetta. Parhaillaan rakennetaan Anttilanniityn aluetta ja valmistellaan Lanan alueen rakentamista. Kuustossa sijaitsee seurakunnan leirikeskus Klemelä. Kuuston länsiosassa sijaitsee Raikonmäki, itäosassa puolestaan Lunttila. Kuuston maisemaan kuuluu vedenjakajana toimiva Syrjänharju.

[muokkaa] Lamminranta

Lamminranta (385 as.) on omakotitaloalue Linikkalanlammin ympärillä. Alueella sijaitsee omakotitalojen ohella hotelli, Forssan jäähalli ja terveyskeskus. Linikkalanlammin koillispuolella olevaa aluetta kutsutaan nimellä Töppärä.

[muokkaa] Linikkala

Linikkalan alue (1 005 as.) koostuu Kalliomäen historiallisesta puutaloalueesta (669 as.) sekä uudemmasta omakotitaloasutuksesta sen itäpuolella. Myös Hämeentien eteläpuolisen alueen automyymälät ja Forssan yhteislyseo sijaitsevat Linikkalan kaupunginosassa. Parhaillaan alueelle kaavoitetaan Prismaa toimintansa lopettaneen Forssan Sahan paikalle. Samalla suunnitellaan Prisman itäpuolelle Aurinkorannaksi kutsuttua uutta omakotitaloaluetta.

[muokkaa] Ojalanmäki

Ojalanmäen omakotitaloalue (275 as.) sijaitsee valtatie 10:n pohjoispuolisella ja Tampereentien itäpuolisella alueella.

[muokkaa] Paavola

Paavola (1 201 as.) on vuoden 1982 asuntomessujen jälkeen rakentunut omakotitaloalue. Paavolan kaupunginosaan kuuluu myös Haision alue varsinaisen asuinalueen pohjoispuolella, ja Murronaukeen alue Paavolan länsiosassa. Paavola on rakentunut vähitellen, ja vieläkin sinne rakennetaan uusia omakotitaloja Pyöliringin varteen. Haisioon on syntynyt viime vuosina uutta liiketoimintaa, kun Autokeidas on saanut kilpailijakseen ABC-huoltamon.

[muokkaa] Pikku-Muolaa

Pikku-Muolaa (166 as.) on maaseutumainen omakotitaloalue valtatie 2:n länsipuolella Viksbergiä vastapäätä. Alueen nimi esiintyy joskus myös muodossa Pikkumuolaa. Pikku-Muolaan nimi tulee siitä, että toisen maailmansodan jälkeen Forssaan sijoitettiin Karjalasta evakuoituja Muolaan asukkaita.

[muokkaa] Pispanmäki

Pispanmäki (353 as.) on omakotitalo- ja teollisuusalue valtatie 2:n länsipuolella. Alueella sijaitsevat Isoverin ja Parman tehtaat sekä Pilvenmäen ravirata. Myös Kiimassuon kaatopaikan alue kuuluu Pispanmäkeen. Parhaillaan Jokioistentien varteen rakennetaan lisää liiketiloja yrityksille. Pispanmäki esiintyy toisinaan muodossa Piispanmäki.

[muokkaa] Talsoila

Talsoila (2 263 as.) on Loimijoen länsipuolella sijaitseva omakotitalovaltainen alue, mutta kerrostalojakin on rakennettu HK:n tehtaiden lähelle Makkaramäkeen. Talsoilan halki kulkee Turuntie, joka on leveä puistokatu. Turuntien länsipuolella sijaitsevat pelikenttä ja Talsoilanpuisto.

Talsoilan pohjoisrajana on valtatie 10, itärajana on Loimijoki, etelärajana Räynynoja ja länsirajana valtatie 2. Turuntien ja Loimijoen välistä aluetta Talsoilasta kutsutaan nimellä Rantalanmäki. Rantalanmäessä Turuntien itäpuolella on kerrostaloja; muutoin alue koostuu omakotitaloista.

Forssan elintarviketeollisuus on keskittynyt Talsoilan alueelle. Valtateiden risteyksen tuntumassa toimii HK ja Loimijoen etelärannalla Atria. Atrian tuotantolaitokset ovat sittemmin laajentuneet myös joen pohjoispuolelle Keskustan kaupunginosaan. Talsoilan alueella sijaitsevat myös Forssan kaupungintalo, paloasema ja Kuhalankosken mylly.

[muokkaa] Vieremä

Vieremä (992 as.) on omakoti- ja rivitaloalue keskustaajaman luoteisosassa. Kaupunginosassa sijaitsee 1990-luvun puolessa välissä lakkautettu Hunnarin laskettelurinne. Rinteen sulkemisen jälkeen rinteiden valaistus ja hissit myytiin ja jopa lumetusjärjestelmän vesiputket ja valaistuksen kaapelointi kaivettiin maasta pois. Omakotialueen luoteisosaan on rakenteilla uusia taloja. Vieremän tekee erityislaatuiseksi se, että siellä saa kaupungin edelleen voimassa olevan päätöksen nojalla lämmittää pelkästään kaukolämmöllä. Omia öljykattiloita ei siis sallita, mutta lisälämpönä voi käyttää takkaa. 1980-luvulla alue lämpeni lähes yksinomaan maalämpöaseman avulla. Freonipohjaisen maalämpöaseman kylmäaineen karattua laitos kuitenkin suljettiin.

[muokkaa] Muut keskukset

  • Koijärvi on entisen Koijärven kunnan kirkonseutu
  • Matku on kaupungin toinen taajama-alue, jonka läpi kulkee Turku-Toijala-rautatie

[muokkaa] Kylät

  • Ahoniitty, Haisio, Ilvesoja, Järvenpää, Kalsu, Kojo, Kukkapää, Lempää, Lunttila, Raitoo, Rekirikko, Saviniemi, Suonpää, Vuolle, Vuoltu

[muokkaa] Tilastolliset jaot

Tilastoissa Forssan alue jaetaan kolmeen suuralueeseen, 20 tilastoalueeseen ja 30 pienalueeseen.[14] Kaupungin kolme suuraluetta ovat Keskustaajama (Forssan eteläosa, joka on suurimmaksi osaksi taajamoitunut), Parkkiaro (alue Forssan keskiosissa) ja Entinen Koijärvi (entisen Koijärven kunnan alueen lukuunottamatta Urjalaan liitettyä Kokon kylää).

Kahdella viimeksi mainitulla suuralueella kuhunkin tilastoalueeseen kuuluu vain yksi pienalue. Keskustaajaman suuralueella jotkin tilastoalueet muodostuvat vain yhdestä pienalueesta, jotkin on jaettu kahteen tai useampaan pienalueeseen. Seuraavassa on lihavoituna lueteltu suuralueet, kursivoituna tilastoalueet ja normaalilla kirjoituksella pienalueet. Kartta tilastoalueista ja niihin liittyviä tilastotietoja on saatavissa Hämeen liiton internet-sivuilta.

1 Keskustaajama

01 Keskusta: 011 Sortohaka, 012 Keskusta

02 Ojalanmäki: 018 Ojalanmäki

03 Lamminranta: 016 Lamminranta

04 Korkeavaha: 014 Korkeavaha

05 Kalliomäki: 013 Kalliomäki, 015 Kuuston Nummi, 022 Saha

06 Haudankorva: 001 Viksbergin asuntoalue, 002 Viksbergin teollisuusalue

07 Tölö: 003 Tölö, 004 Vanha Kuhala, 007 Uusikylä, 008 Yliskylä, 025 Kekkala

08 Talsoila: 009 Talsoila, 010 Rantalanmäki

09 Kaikula: 019 Kaikula

10 Kivimäki: 026 Kivimäki

11 Järvenpää: 017 Järvenpää

12 Kuusto: 023 Kuusto

13 Pikkumuolaa: 006 Pikkumuolaa

14 Piispanmäki: 005 Piispanmäki

15 Paavola: 024 Paavola

16 Vieremä: 020 Vieremän asuntoalue, 021 Takavieremä

2 Parkkiaro

17 Parkkiaro: 027 Parkkiaro

3 Entinen Koijärvi

18 Kojo: 28 Kojo

19 Matku: 30 Matku

20 Suonpää: 29 Suonpää

[muokkaa] Maantiedettä

Ankkalamminpuisto keskellä Forssaa
Ankkalamminpuisto keskellä Forssaa
Kuva Forssan torilta kesällä 2006
Kuva Forssan torilta kesällä 2006

[muokkaa] Kaupungin kehitys

[muokkaa] 1847-1946

Forssan ensimmäiset suunnitellusti rakennetut alueet olivat Wahreninkatu ja Viksbergin pytingit. Kalliomäki linjoineen syntyi 1870-luvulta lähtien Wahrenin määrättyä alueelle asemakaavan. Kalliomäen ohella Forssan vanhimpiin asuinalueisiin kuuluvat Vanha Kuhala Loimijoen eteläpuolella, Uusikylä Rautatienkadun ja Räynynojan välissä sekä Yliskylä eli Ameriikka hieman Uudestakylästä länteen.[15]

Vuoteen 1946 tultaessa tiheän puutaloasutuksen alue oli melko suppea verrattuna nykypäivän taajamoituneen alueen kokoon. Suurin osa nykyisistä asuinalueista oli peltoa. Edellä mainittujen alueiden lisäksi asutusta oli Kekkalassa, jonkin verran Pispanmäessä ja lisäksi joitakin rakennuksia Viksbergin kartanon mailla. Rantalanmäen rakentaminen oli tässä vaiheessa jo aloitettu.

[muokkaa] Kehitys 1990-luvulle

Kerrostaloja alettiin rakentaa Kartanonkadun ja torin ympäristöön sekä Viksbergiin 1960-luvulla. Monet vanhat puutalot saivat vähitellen väistyä uudisrakentamisen tieltä. Jälkeenpäin monien rakennusten purkamista on arvosteltu. Ehkä tunnetuin purettu rakennus on Säästöpankinkadun ja Hämeentien kulmassa sijainnut Piparkakkutalo. Kerrostalojen rakentaminen jatkui myös 1970-luvulla, jolloin aloitettiin Tölön rakentaminen, rakennettiin punaisia kerrostaloja Pekolanraitille, sekä jatkettiin Viksbergin rakentamista.

Kaupungin laajeneva teollisuus sai käyttöönsä entisiä Viksbergin kartanon maita. Parma ja Ahlström rakensivat tehtaansa valtatie 2:n länsipuolelle Pispanmäkeen.

Pientaloalueet levittäytyivät vähitellen kaupungin reunoilla. Talsoilan jälkeen rakennettiin omakotitaloja pohjoisessa Lamminrantaan, Ojalanmäkeen, Kaikulaan ja Vieremään. Paavolan rakentaminen on valmistumassa 1980-luvulla tapahtuneen alun jälkeen. Sortohaka on samanlainen alue, joka alkaa myös olla täyteenrakennettu.

[muokkaa] Nykyajan kehityssuuntia

Forssan laajentuminen on ollut melko hidasta, koska väkiluvun laskiessa uusien asuntojen kysyntä ei ole kovin suurta. Uusia omakotitaloja on kuitenkin rakennettu. Eniten uusia taloja on kaupungin itäosissa Kuustossa, jonkin verran myös Pikkumuolaassa ja Paavolassa. Vieremään on rakenteilla uusia omakotitaloja alueen luoteisosaan.

[muokkaa] Vesistöt

Vesistöjen osuus Forssan pinta-alasta on 2,2 % ja täten melko alhainen. Keskustaajaman alueella ainoa vesistöt ovat idässä osa Kaukjärveä, kaupungin halki virtaava Loimijoki sekä Linikkalanlammi ja Mäkilammi Vieremässä. Pohjoisosassa sijaitsee Koijärven lintujärvi.

[muokkaa] Puistot

Forssassa on 110 puistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 328 hehtaaria.

  • Ankkalammin puisto: sijaitsee torin eteläpuolella, kaupungin parhaiten hoidettu
  • Yhtiönpuisto: kehräämöalueen vieressä sijaitseva puisto, jota kutsutaan joskus myös nimellä Wahreninpuisto
  • Keskuspuisto: Loimijoen vartta Yhtiönpuiston jälkeen seuraava luonnontilainen puisto, jossa myös jalkapallonurmi
  • Talsoilan puisto: osin rakennettu, osin luonnontilainen puisto Talsoilassa
  • Rantapuisto: Keskuspuistoa vastapäätä Rantalanmäessä joen varrella sijaitseva puisto
  • Harjupuisto: mäntyvaltainen puistometsä Kaikulan ja Vieremän rajalla
  • Mäkilamminpuisto: mäntyvaltainen Mäkilammiin rajoittuva puistometsä Vieremässä
  • Lamminrannan puisto: nimensä mukaisesti puisto Lamminrannan ympärillä
  • Paavolan puisto: Paavolan kaupunginosassa sijaitseva puisto on osin rakennettu, osin puistometsää
  • Siurilan puisto: Viksbergin asuinalueen keskellä sijaitseva puisto, jossa on kaksi vesilammikkoa
  • Salmistonmäki ja Loimalammi: luonnontilainen alue sijaitsee Haudankorvan itäosassa aivan kiinni Tammelan rajassa

[muokkaa] Kansallinen kaupunkipuisto

Forssan kaupunki on rakentunut alueelle, jossa metsä- ja peltomaisemat vuorottelevat. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen kansallisen kaupunkipuiston aseman saamisen Loimijoen varrella oleville kolmelle alueelle. Forssan kansalliseen kaupunkipuistoon tulisivat kuulumaan

  • agraarimaiseman alueena Haudankorvan ja Kuuston peltoalueet
  • teollisuusperinnön alueena vanhat tehdasrakennukset ja jotkin vanhat kaupunginosat (mm. Kalliomäki, Kuhala ja Rantalanmäki)
  • harjualueena Vieremästä Hunnari, Kaikulasta hautausmaan lähiympäristö ja Lamminrannasta lammen ympäristö

[muokkaa] Liikenne

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Forssan keskustaajaman kautta kulkevat:

2 Valtatie 2 Helsingistä Forssan kautta Poriin
10 Valtatie 10 Turusta Forssan kautta Hämeenlinnaan
282 Seututie 282 Somerolta Forssaan
284 Seututie 284 Urjalasta Koijärven kirkon kautta Forssaan
2804 Yhdystie 2804 Jokioisten keskustasta Forssaan (kadunnimenä Forssassa Jokioistentie)
2821 Yhdystie 2821 Tammelan keskustasta Forssaan (kadunnimenä Tammelantie; tunnetaan myös nimellä Tammelansuora)

Valtatie 2:n heikkoa kuntoa on pidetty Forssan kehitystä hidastavana tekijänä. Muut Helsingistä alkunsa saavat valtatiet on muutettu moottoriteiksi, mutta valtatie 2 on edelleen yhtä kapea kuin valmistuttuaan vuosikymmeniä sitten.

Matkun taajaman kautta kulkee Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät pysähdy enää Matkussa, ja vanha asemarakennuskin on purettu. Forssan keskustaajaman rautatierakenteet on purettu 1970-luvulla, eikä kaupungilla näin ollen ole omia rautatieyhteyksiä. Lähin henkilöliikenteen asema on Humppilassa. Toisinaan on esitetty rautatien rakentamista kaupunkiinlähde? (viimeksi huhtikuussa 2008 Helsinki-Forssa-Pori-rata), mutta hankkeet eivät ole toteutuneet.

Lisäksi Haudankorvan kaupunginosassa sijaitsee Forssan yksityinen lentokenttä. Humppila on osoittanut kiinnostusta lentokentän sijoittamiseen alueelleen, mikä parantaisi myös Forssan logistista asemaa. Suunnitelmissa lentoasema toimisi lähinnä rahtiliikentreen kenttänä, mutta voisi sijaintinsa puolesta palvella myös Charter-matkustajaliikennettä. Säännölliselle vuoroliikenteelle ei käytännön mahdollisuuksia ole.

[muokkaa] Kaupungin sisäinen liikenne

Forssassa on pidetty ongelmallisena keskustan liikennettä. Esimerkiksi Kauppakadulle asetettiin raskaan kaluston ajokielto alkuvuodesta 2008. Suunnitteilla on pitkään ollut ns. Itäinen kehäväylä, joka ohjaisi liikenteen kulkemaan Forssan ydinkeskustan ohitse. Osana tätä suunnitelmaa kaupungin uudeksi sisääntulotieksi etelästä päin valmistui Loimalammintie ja aiemmin sisääntulotienä toimineen Helsingintien liittymä valtatielle 2 poistettiin.

Yhtiönkadun jatkeen rakentaminen Yhtiönkadun päästä Tampereentien päähän kirkon ohitse I linjaa pitkin on ollut suunnitteilla vuosikymmeniä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uudistetun kaavan, jolla I linjaa jatkettaisiin Kellonsoittajankatuna terveyskeskuksen risteykseen asti. Päätöksestä on valitettu, eikä se näin ollen ole lainvoimainen. Hanke on erittäin kiistanalainen, ja toisinaan siitä on käyty runsaasti keskustelua Forssan Lehden mielipidesivuilla.

[muokkaa] Hallinto

Forssan kaupungintalo
Forssan kaupungintalo

[muokkaa] Kaupungin johto

Forssan kaupunginjohtajina ovat toimineet mm. seuraavat henkilöt:

Kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, joista 26 miehiä ja 17 naisia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Mika Penttilä (kesk.). Varapuheenjohtajat ovat Minna Lintonen (sd.), Tapio Virtanen (vas.) ja Mauri Korpela (kok.). Paikkajakauma puolueittain löytyy tietolaatikosta sivun yläosasta sekä hieman alempaa tästä kappaleesta. [16]

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, joista 6 miehiä ja 5 naisia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Eino Järvinen (sd.). Varapuheenjohtajat ovat Pentti Mansikkamäki (kesk.) ja Petri Koivula (kok.). Kaupunginhallituksessa SDP:llä on 4 paikkaa, Keskustalla 3, Vasemmistoliitolla 2 ja Kokoomuksella myös 2.[17]

[muokkaa] Kunnallisvaalit 2004

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Forssan lähes 15 000 äänioikeutetusta äänesti hieman yli 60 %. Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna äänestysaktiivisuus nousi hieman. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan yhdessä, Vihreät menettivät neljä valtuustopaikkaa viidestä ja muut neljä valtuustopuoluetta saivat kukin yhden paikan lisää.[18] Vaalien jälkeen Urpo Leppänen on eronnut Keskustan valtuustoryhmästä ja perustanut oman Perussuomalaisten valtuustoryhmän.

Puolue Ääniä  % Paikkoja
SDP 2 728 30,3 13 (+1)
Keskusta 2 353 26,1 12 (+1)
Vasemmistoliitto 1 750 19,4 8 (+1)
Kokoomus 1 611 17,9 8 (+1)
Vihreät 362 4,0 1 (–4)
Kristillisdemokraatit 200 2,2 1 (±0)

[muokkaa] Eduskuntavaalit 2007

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa noin 14 900 äänioikeutetusta 65,9 % äänesti. Vuoden 2003 vaaleihin verrattuna äänioikeutettujen määrä laski noin sadalla ja äänestysprosentti laski 1,3 %-yksikköä. Vuonna 2003 suurin puolue oli SDP, mutta vuonna 2007 Keskusta sai ensimmäistä kertaa eniten ääniä eduskuntavaaleissa. Forssalaisista poliitikoista ehdokkaina olivat SDP:n Minna Lintonen, Keskustan Mika Penttilä ja Sirkka-Liisa Anttila, Vasemmistoliiton Risto Aaltonen ja Kokoomuksen Jarmo Pynnönen. Anttila sai pitää edustajanpaikkansa, mutta Lintosta ei valittu enää toiselle kaudelle.

Puolue Ääniä 2003  % Ääniä 2007  % Muutos  %-yks.
SDP 3 218 32,3 2 508 25,8 -710 -6,5
Keskusta 2 344 23,6 3 236 33,4 +892 +9,8
Vasemmistoliitto 1 797 18,1 1 625 16,7 -172 -1,4
Kokoomus 1 516 15,2 1 283 13,2 -233 -2,0
Vihreät 361 3,6 368 3,8 +7 +0,2
Kristillisdemokraatit 479 4,8 417 4,3 -62 -0,5
Perussuomalaiset 34 0,3 86 0,9 +52 +0,6
Muut 200 2,0 180 1,9 -20 -0,1

[muokkaa] Verotus

Kaupungin tuloveroprosentti oli vuosikausia 18,75. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2007 korottaa verotusta 0,75 %-yksiköllä, joten vuodesta 2008 lähtien tuloveroprosentti on 19,50 %.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Kehräämön rakennuksia Kuhalankosken rannalla
Kehräämön rakennuksia Kuhalankosken rannalla

[muokkaa] Työpaikkarakenne

Vuonna 2004 Forssassa oli työpaikkoja 9 844 kappaletta, jotka jakautuivat seuraavasti:[19]

  • alkutuotanto: 236 = 2,4 %
  • jalostus: 4 111 = 41,8 %
  • palvelut: 5 413 = 55,0 %
  • tuntematon: 84 = 0,9 %

Työpaikkarakenteen perusteella Forssa on leimallisesti teollisuuskaupunki, kuten se koko historiansa ajan on ollut. Alkutuotannon työpaikkoja kaupungissa on lähinnä entisen Koijärven kunnan alueella, jossa alkutuotannon osuus työpaikoista on yli puolet.

Wahrenin 1800-luvulla alkuunsaattama tekstiiliteollisuus oli kaupungin merkittävin työnantaja aina 1970-luvulle asti. Tämän jälkeen rakennusosateollisuus nousi merkittävimmäksi teollisuusalaksi kaupungissa, Armas Puolimatkan perustaman Rakennusvalmiste Oy:n kasvaneen toiminnan ansiosta. A. Ahlströmin (nyk. Saint-Gobain Isover Oy) kolmas mineraalivillatehdas käynnistyi Pilvenmäellä virallisesti 13. lokakuuta 1971. Tehtaan koekäyttö alkoi kuukauden verran aiemmin.

Nykypäivän Forssan suurin teollisuudenala on elintarviketuotanto. HK Ruokatalo Oy on keskittänyt merkittävän määrän toimintaasa paikkakunnalle. Lisäksi kaupungissa toimii Atria Yhtymä ostettuaan Liha ja Säilyke Oy:n. Muuallakin Suomessa tunnettu Forssan-tuotemerkki säilyy tosin markkinoilla. Puhtaasti paikallisena jatkaa perinteikäs Hakala Oy.

[muokkaa] Suurimpia yrityksiä

Kaupungin merkittävimmät työnantajat ovat: (helmikuu 2005)

Lisäksi Sanoma Oyj:llä on painotalo kaupungissa.

[muokkaa] Työllisyystilanne

Forssan työpaikkaomavaraisuus 126,6 % on Suomen suurimpia. Forssassa käy työssä 3 738 ulkopaikkakuntalaista, joista oman seutukunnan kunnista tulevia on 2 449 henkeä. Forssalaisista työllisistä puolestaan käy muissa kunnissa työssä 1 669 henkeä, josta oman seutukunnan kunnissa työskenteleviä on 758 henkeä.[20]

Forssan työttömyysaste oli ennen lamaa suunnilleen maan keskiarvon verran, mutta laman aikana työttömyys nousi niin rajusti, että pahimmillaan joka neljäs oli vailla työtä. Työttömyysaste on ollut pitkään laskussa, mutta nyt näkymät ovat muuttuneet aiempaa huonommiksi. Forssan seutukunnan työttömyysaste on korkeampi kuin muissa Kanta-Hämeen seutukunnissa, ja Forssan työttömyysaste on jopa Kanta-Hämeen korkein. Forssan naapurikunnissa työttömyys on jonkin verran alhaisempi kuin keskuskaupungissa Forssassa.[21]

Tällä hetkellä kaupunki onkin nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Tilanteeseen ovat johtaneet vähitellen tapahtuneet suuret irtisanomiset:

  • Forssan Saha on lopettanut toimintansa kokonaan.
  • HK-Ruokatalo ja Atria puolestaan ovat vähentäneet väkeä noin 100 henkeä.
  • Helkama Forste ilmoitti Forssan tuotantolaitoksen lakkauttamisesta ja tuotannon siirrosta Unkariin ja Venäjälle.
  • Finlayson-Forssa Oy ilmoitti henkilöstövähennyksistä ja kannattamattoman muovitehtaansa sulkemisesta.
  • Atria antoi maaliskuussa 2008 ilmoituksen, jonka mukaan yhtiö pyrkii noin 100 hengen vähennykseen Forssan tehtaallaan. Tämä jättäisi hiljattain valmistuneen logistiikkakeskuksen ja kaupungin kustantaman kuljetinsillan vaille käyttöä.
  • Isover on viimeisimpänä yrityksenä ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut Forssan tehtaalla.

Irtisanottuja on huomattavasti enemmän kuin Kemijärvellä, ja myös irtisanottujen suhteellinen osuus on Forssassa Kemijärveä suurempi. Tästä huolimatta Forssan tilanne ei ole saanut valtakunnallista julkisuutta.

[muokkaa] Koulutus

Forssassa toimii tällä hetkellä yhdeksän peruskoulua. Toistaiseksi viimeinen lakkautettu koulu oli Haudankorvan ala-aste, jonka toiminta loppui keväällä 1998. Haudankorvalta oppilaat siirrettiin Kuhalan kouluun.

[muokkaa] Keskustaajaman koulut

  • Heikan ala-aste
  • Talsoilan ala-aste
  • Tölön ala-aste
  • Vieremän ala-aste
  • Kuhalan peruskoulu (ala- ja yläasteet yhdessä)
  • Linikkalan peruskoulu (ala- ja yläasteet hallinnollisti yhdessä, joskin eri kiinteistöissä)

[muokkaa] Koijärven alueen koulut

  • Matkun ala-aste
  • Kojon ala-aste

Peruskoulujen lisäksi Forssassa toimii vuonna 1997 Linikkalan ja Kuhalan lukioiden yhdistyttyä muodostettu vanhan nimensä uudelleen käyttöön ottanut Forssan yhteislyseo, joka jatkaa Suomen vanhimman maaseutuoppikoulun perinteitä. Nuorisoasteen ammattikoulutusta tarjoaa Forssan ammatti-instituutti, johon on yhdistetty perinteinen ammattikoulu, kauppaoppilaitos sekä terveydenhuolto-oppilaitos. Ammatillista korkeakoulutusta tarjoaa Hämeen Ammattikorkeakoulun Forssan yksikkö. Aikuisopiskelijoita ja työvoimakoulutusta palvelee Forssa Aikuiskoulutuskeskus (FAK). FAK:n erikoisalana on Suomen ainoa torni- ja ajoneuvonosturinkuljettajan koulutus. Laitoksen nosturiharjoittelukenttä valtatien 2:n varressa on yksi kaupungin maamerkeistä.

[muokkaa] Tapahtumat

Pohjois-Euroopan suurin autoharrastetapahtuma elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Forssassa
Pohjois-Euroopan suurin autoharrastetapahtuma elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Forssassa
Pick-nick autoharrastetapahtuma Forssan raviradalla
Pick-nick autoharrastetapahtuma Forssan raviradalla

Forssan kaupunki on tunnettu mm. vuotuisista heinä-elokuussa järjestettävistä Holjat markkinat -tapahtumasta sekä Pick-Nick -autoharrastajatapahtumistaan. Perinteeksi on muodostunut myös vuosittainen Suvi-illan Maraton, joka on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi maratonjuoksutapahtumaksi Helsinki City Marathonin jälkeen. Suvi-ilta järjestetään aina juhannusta edeltävänä viikonloppuna.

Myös Holjacon, yksi Suomen suurimmista roolipeli/fantasiatapahtumista järjestetään vuosittain Forssassa.

Forssassa sijaitsee Pilvenmäen ravirata, jolla pidettiin kuninkuusravit vuonna 2006.

[muokkaa] Tunnettuja forssalaisia

[muokkaa] Nykyiset kansanedustajat

  • Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), kansanedustajana 1983–1996 ja uudelleen vuodesta 1999 lähtien, maa- ja metsätalousministeri vuodesta 2007[22]

[muokkaa] Entiset kansanedustajat

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Järjestetty ystävyystoiminnan alkamisvuoden mukaan

[muokkaa] Välimatkoja

Suvi-illan maraton, kuva vuodelta 2006
Suvi-illan maraton, kuva vuodelta 2006
Nicerun on suuri juoksutapahtuma naisille, kuva vuodelta 2007
Nicerun on suuri juoksutapahtuma naisille, kuva vuodelta 2007

[muokkaa] Lähikunnat

[muokkaa] Valtateiden päätepisteet

[muokkaa] Maakuntien keskuskaupungit

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 11.7.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.7.2008.
  3. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
  4. ↑ Forssan kaupunki: Kaupunginvaltuusto 2005-2008 31. lokakuuta 2007. Forssan kaupunki. Viitattu 8. tammikuuta 2008.
  5. ↑ 5,0 5,1 Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo Kansallisarkisto. Viitattu 1. toukokuuta 2008.
  6. ↑ Peltovuori, Risto O.: Forssan historia. Forssan kirjapaino, 1993. ISBN 951-9026-31-2 (sid.).
  7. ↑ http://www.forssanyhteislyseo.fi/index.php?id=3
  8. ↑ http://www.silentmoviefestival.com/teatteri_historiikki.html
  9. ↑ Peltovuori, Risto O.: Forssan historia. Forssan kirjapaino, 1993. ISBN 951-9026-31-2 (sid.).
  10. ↑ 10,0 10,1 Tilastokeskus: