Forssa

Wikipedia

Forssa
vaakuna	sijainti
www.forssa.fi
Sijainti	60°48′50″N, 23°37′20″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Forssan seutukunta
Perustettu	1923
– kaupungiksi	1964
Kuntaliitokset	Koijärvi (1969, pääosa)
Kokonaispinta-ala	253,41 km² 295:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	248,79 km²
– sisävesi	4,62 km²
Väkiluku	17 827 63:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	71,65 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	14,1 %
– 15–64-v.	64,8 %
– yli 64-v.	21,1 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	97,4 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,3 %
Kunnallisvero	19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5]
Työttömyysaste	10,0 % (huhtikuu 2008)
Kaupunginjohtaja	Tapani Venho
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2004–2008[6]  • SDP  • KESK  • KOK  • VAS  • VIHR  • KD  • PS	13 11 8 8 1 1 1

Forssa (ruots. Forssa, Forsa) on lounaissuomalainen teollisuuskaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Forssa on Forssan seutukunnan ja Lounais-Hämeen alueen keskuspaikka.

Kanta-Hämeen kolmesta kaupungista Forssa on pienin noin 17 800 asukkaallaan.^[2] Suomen kuntien joukossa Forssa on väkiluvun perusteella mitattuna 63. suurin.^[2] Forssan pinta-ala on 253,41 neliökilometriä^[1] ja väentiheys noin 72 asukasta neliökilometriä kohti. Väestö on keskittynyt kaupungin eteläosiin, pohjoisessa asutus on harvaa. Vesistöjen osuus pinta-alasta on pieni, mutta tärkeän elementin kaupunkikuvassa muodostaa Loimijoki, jonka alkupäässä kaupunki sijaitsee.

Forssan sijaintia Helsinki–Turku–Tampere-kolmion keskellä pidetään monesti ihanteellisena, sillä asiointimatkat valtakunnan suurimpiin kaupunkeihin sujuvat nopeasti. Forssan naapurikunnat ovat lännessä Jokioinen, idässä ja etelässä Tammela, pohjoisessa Humppila ja Urjala. Forssan seutukuntaan kuuluu Jokioisten, Tammelan ja Humppilan lisäksi Ypäjä. Edellä mainittujen kuntien ohella Lounais-Hämeen alueeseen luetaan mukaan myös Somero ja Urjala.

Forssa kasvoi ja kehittyi aikoinaan nopeasti ensin tekstiili- ja sitten rakennusteollisuuden kasvun myötä. Sittemmin kaupungin kasvu pysähtyi teollisuuden supistaessa toimintojaan. Elintarviketeollisuudesta on yritetty muodostaa kaupungille uutta vahvaa työllistäjää, mutta viime aikojen irtisanomiset ovat murentaneet tätä toivetta.

Suurimmillaan Forssan asukasluku oli 1980-luvun puolivälissä, jolloin se oli kahden vuoden ajan 20 000 asukkaan rajan yläpuolella. Vuoteen 1994 mennessä asukasluku laski vain muutamilla sadoilla, mutta sen jälkeen väestön väheneminen kiihtyi. Forssa onkin menettänyt huippuvuosiensa jälkeen jo yli 2 000 asukasta.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Väestö 2.1 Väestönkehitys 2.2 Ikärakenne 2.3 Väestö alueittain 2.4 Äidinkieli 2.5 Uskonto 3 Kaupungin aluejakoja 3.1 Keskustaajaman kaupunginosat 3.1.1 Haudankorva 3.1.2 Järvenpää 3.1.3 Kaikula 3.1.4 Keskusta 3.1.5 Kivimäki 3.1.6 Korkeavaha 3.1.7 Kuhala 3.1.8 Kuusto 3.1.9 Lamminranta 3.1.10 Linikkala 3.1.11 Ojalanmäki 3.1.12 Paavola 3.1.13 Pikku-Muolaa 3.1.14 Pispanmäki 3.1.15 Talsoila 3.1.16 Vieremä 3.2 Muut keskukset 3.3 Kylät 3.4 Tilastolliset jaot 4 Maantiedettä 4.1 Kaupungin kehitys 4.1.1 1847–1946 4.1.2 Kehitys 1990-luvulle 4.1.3 Nykyajan kehityssuuntia 4.2 Vesistöt 4.3 Puistot 4.3.1 Kansallinen kaupunkipuisto 5 Liikenne 5.1 Liikenneyhteydet 5.2 Kaupungin sisäinen liikenne 6 Politiikka 6.1 Kaupungin johtohenkilöt 6.2 Puolueiden kannatus Forssassa 6.3 Kunnallisvaalit 2004 6.4 Kunnallisvaalit 2008 6.5 Eduskuntavaalit 2007 6.6 Verotus 7 Elinkeinoelämä 7.1 Työpaikkarakenne 7.2 Työllisyystilanne 8 Tiedotusvälineet 9 Koulutus 9.1 Keskustaajaman koulut 9.2 Koijärven alueen koulut 9.3 Ylemmän asteen oppilaitokset 10 Kulttuuri 10.1 Vapaa sivistystyö 10.2 Museot 10.3 Tapahtumia 11 Vaakuna 12 Tunnettuja forssalaisia 12.1 Nykyiset kansanedustajat 12.2 Entiset kansanedustajat 13 Ystävyyskaupungit 14 Välimatkoja 14.1 Lähikunnat 14.2 Valtateiden päätepisteet 14.3 Maakuntien keskuskaupungit 15 Viitteet 16 Aiheesta muualla 16.1 Virallisia sivustoja 16.2 Paikallisia lehtiä 16.3 Oppilaitoksia 16.4 Tapahtumia 16.5 Seurakuntia 16.6 Muita

[muokkaa] Historia

Nykyisen Forssan alue on suurimman osan historiastaan ollut vain joukko Tammelan pitäjään kuuluneita kyliä. Kyseiset kylät olivat Haudankorva, Järvenpää, Kuhala, Kuusto, Linikkala, Lunttila, Talsoila ja Vieremä. 1500-luvulla näissä kylissä oli 56 taloa,^[7] jonka perusteella asukasluvuksi on arvioitu 250–300 henkeä.^[8] 1700-luvun alkuun mennessä talojen määrä oli kasvanut 95 taloon, joista Haudankorvalla sijaitsi 1, Järvenpäässä 9, Kuhalassa 17, Kuustossa 11, Linikkalassa 3, Lunttilassa 14, Talsoilassa 21 ja Vieremässä 19.^[7]

Forssan kehitys teollisuustaajamaksi alkoi, kun ruotsinjuutalainen tehtailija Axel Wilhelm Wahren perusti vuonna 1847 Loimijoen varrelle, Kuhalankosken partaalle kehräämön ja myöhemmin kutomon, jotka myöhemmin yhdistettiin samaan yhtiöön. Wahrenin perustaman yhtiön nimi oli aluksi Forssa-osakeyhtiö, ja tästä ruotsin kielen koskea tarkoittavasta sanasta fors muodostui tehdasyhdyskunnan nimeksi Forssa. Forssa on ainoa mannersuomalainen kunta, jonka suomenkielisessä nimessä on f-kirjain.

Kutomon jälkeen rakennettiin värjäämö ja viimeistämö. Forssan teollisuus laajeni konepajan, höyrysahan ja tiilitehtaan rakentamisen myötä. Forssa oli monissa asioissa edistyksellinen paikkakunta, ja sinne saatiin puhelin toisena paikkakuntana Suomessa. Tavoitteenaan Wahrenilla oli luoda esimerkillinen tehdasyhdyskunta, joten hän rakennutti asuntoja työväelle, perusti koulun tehtaan lapsille ja myös kirjasto perustettiin. Vähitellen lääkäripalvelutkin kohenivat. Nykyinen Forssan yhteislyseo on Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu oppikoulu, joka perustettiin vuonna 1900.^[9]

Forssaan perustettiin vuonna 1906 myös Suomen ensimmäinen maaseutuelokuvateatteri.^[10] Nykyään samassa rakennuksessa toimiva Elävien kuvien teatteri markkinoi itseään Euroopan vanhimpana edelleen toimivana elokuvateatterina. Kuitenkin rakennus on ollut 1930-luvulta 2000-luvun alkuun muussa käytössä, ja sitä ennen 1990-luvun tyhjillään. Teatterissa järjestetään vuosittain kansainväliset mykkäelokuvafestivaalit.

Wahren oli aktiivisesti ajamassa VR:n Turusta itään lähtevän rautatien suuntaamista Forssan läpi. Koska lopullinen linjaus kulki pohjoisempaa, Wahren rahoitti yhdessä Jokioisten kartanon kanssa kapearaiteisen Jokioisten Rautatien rakentamista. "Kappeeraiteiseen" liittyi Forssan tehdasalueella kulkenut sähkörautatie. Jokioisten Rautatie toimi 1970-luvun alkuun asti. Muistona rautatiestä Forssassa on kadunnimenä Rautatienkatu sekä radan vanhaa linjausta noudattava kevyenliikenteenväylä Jokioisten keskustaajamaan. Rautatieasema sijaitsi 1970-luvulla rakennetun poliisilaitoksen kohdalla, ja viihdeuimala Vesihelmen paikalla oli rautatien varastorakennuksia. Poliisilaitos siirrettiin toiseen paikkaan vuonna 2008 homeongelmien johdosta.

Forssan tehdasyhdyskunta kuului aikoinaan väkiluvultaan Suomen suurimpien asutuskeskusten joukkoon ja oli kooltaan monia silloisia kaupunkeja suurempi. Ulkonaisesti Forssa ei kuitenkaan täyttänyt kaupungeille ominaisia tunnusmerkkejä, joten siitä ei muodostettu omaa kaupunkiaan. Itsenäisenä kuntana Forssa syntyi vasta vuonna 1923, kun se irrotettiin Tammelan kunnasta omaksi kauppalakseen. Kaupunginoikeudet Forssa sai vuonna 1964 ja vuonna 1969 Koijärven kunta liitettiin Forssaan.

1960-luvulla valmistuivat Forssan läpi kulkevat uudet tielinjaukset Helsinki–Pori (valtatie 2) ja Turku–Hämeenlinna (valtatie 10), jotka vauhdittivat Forssan toisen maailmansodan jälkeen alkanutta kasvua. Tekstiiliteollisuuden supistaessa toimintojaan rakennusteollisuus piti Forssan kasvu-uralla. Kaupungin kasvu jatkui aina 1980-luvulle saakka, jolloin se pysähtyi ja väkiluku alkoi laskea. 1990-luvun alun lama koetteli Forssaa pahoin, mistä seurauksena oli talousongelmia ja edelleenkin korkeana pysynyt työttömyys. Forssan imago koki myös pahoja kolhuja, joista kaupunki ei vieläkään ole toipunut. Kehitystä hidastavaksi tekijäksi ovat tulleet myös huonot liikenneyhteyden Helsinkiin päin.

Forssassa vasemmistopuolueilla on perinteisesti ollut vahva kannatus. 1903 Forssassa järjestettiin Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, niin kutsuttu Forssan kokous, jossa otettiin käyttöön uusi nimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma. Ohjelman tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta kirkon erottamista valtiosta. Vuonna 2003 Suomen vasemmistopuolueet juhlivat kaupungissa tuon kokouksen muistoa.

[muokkaa] Väestö

[muokkaa] Väestönkehitys

Vuonna 1923 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen Forssan väkiluku kehittyi seuraavasti:^[8]

• 1925: 7 681
• 1930: 8 003 (+322)
• 1935: 7 696 (−307)
• 1940: 7 815 (+119)
• 1945: 8 045 (+230)
• 1950: 8 881 (+836)
• 1955: 9 560 (+679)
• 1960: 10 736 (+1 176)
• 1965: 11 184 (+448)

Vuodesta 1925 lähtien vuoteen 1945 asti Forssan väkiluku pysytteli suunnilleen ennallaan noin 8 000 asukkaassa. Tämän jälkeen väkiluvun kasvu nopeutui: 9 000 asukasta ylittyi vuonna 1952, 10 000 asukasta vuonna 1957, 11 000 asukasta vuonna 1962, 12 000 asukasta vuonna 1966 ja vuoden 1968 13 157 asukasta ylittivät 13 000 rajan. Koijärven liittäminen Forssaan seuraavana vuonna nosti asukasluvun yli 15 000:n. Vuonna 1971 liitettiin vielä Tammelasta 9 km²:n kokoinen Lempään alue Forssaan, joka toi kuntaan noin sata uutta asukasta.

Koijärven kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen väkiluku on kehittynyt seuraavasti:^[11]

• 1970: 15 725
• 1975: 18 558 (+2 833)
• 1980: 19 332 (+774)
• 1985: 20 074 (+742)
• 1990: 19 660 (−414)
• 1995: 19 542 (−118)
• 2000: 18 506 (−1 036)
• 2005: 17 918 (−588)

Forssa kasvoi nopeasti 1970-luvulla, mutta 1980-luvun puolivälissä kaupungin kasvu pysähtyi. Suurimmillaan kaupungin väkiluku oli 20 085 henkeä vuoden 1985 marraskuun lopussa. 1990-luvun puolivälin jälkeen kaupungin ja koko seutukunnan väkiluku alkoi laskea nopeasti. Aivan viime vuosina väheneminen on kuitenkin tasaantunut.

[muokkaa] Ikärakenne

Forssan asukkaat jakautuvat eri ikäryhmiin seuraavasti:^[3]

• 0–14-v. 14,1 %
• 15–64-v. 64,8 %
• yli 64-v. 21,1 %

Pitkällä tähtäimellä lasten määrä ja osuus ovat vähentyneet huomattavasti. Vanhukset ovat sekä määrältään että osuudeltaan ainoa kasvava ikäryhmä. Lasten osuus alitti 1990-luvulla vanhusten osuuden, ja ennusteiden mukaan vanhusten osuus tulee vielä kasvamaan huomattavasti, elleivät kohonnut syntyvyys tai maahanmuutto muuta tilannetta.

Forssasta on muutettu paljon asumaan naapurikuntiin, lähinnä Tammelaan ja Jokioisille, mikä on myös vähentänyt Forssan lapsilukua. Vastaavasti monet muuttavat eläköityessään Forssaan lähemmäs palveluita. Kuntien välisessä muutossa kaupunki on saanut muuttovoittoa viimeksi 1980-luvulla. Kuolleisuus on vuodesta 1997 lähtien ollut syntyvyyttä suurempaa.

Alueellisesti tarkasteltuna eniten lapsia asuu kaupungin reuna-alueiden pientaloalueilla. Entisen Koijärven kunnan alueella lasten osuus väestöstä on yllättäen suurempi kuin keskustaajamassa. Vanhusten osuus on suurimmillaan Keskustassa, Korkeavahassa, Vanhassa Kuhalassa ja Uudessakylässä, joissa yli 64-vuotiaita on yli kolmannes väestöstä.

[muokkaa] Väestö alueittain

Yli 90 prosenttia väestöstä asuu kaupunkimaisesti Forssan keskustaajamassa, jossa asutus on tiheintä. Maaseutumaisilla alueilla Forssan keski- ja pohjoisosissa sekä väestönmäärä että väentiheys jäävät alhaisiksi. Forssan osuus koko seutukunnan väestöstä on hieman yli puolet.

Forssan tehdasyhdyskunnan väestönkeskittymät olivat Kalliomäen puutaloalue Loimijoen pohjoispuolella sekä Vanhan Kuhalan, Uudenkylän ja Yliskylän puutaloalueet joen eteläpuolella. Tämän Forssan historiallisen keskuksen ympärille on vuosikymmenten mittaan rakennettu uusia kaupunginosia. Pääosin 1970-luvulla rakennettu Viksbergin kerrostalolähiöt on jo pitkään ollut väkiluvultaan laskeva alue. Myös Tölön kerrostaloalueen väestö on laskussa, eikä alueelle ole rakennettu uusia asuntoja. Ennen 1990-luvun lamaa asutus laajeni Vieremässä ja Paavolassa, mutta tällä hetkellä noiden alueiden väkiluku on yhä vuotta 1995 edeltävällä tasolla. Uusien omakotitalojen myötä väkiluku nousee maltillisesti tällä hetkellä vain Pikku-Muolaassa, Kuuston Nummella, Kuustossa ja Järvenpäässä.

Seuraavasta taulukosta nähdään Forssan väestön jakautuminen kaupunginosittain vuoden 2006 lopussa:^[12]

Nro	Kaupunginosa	Väestö
1	Keskusta	1 847
2	Ojalanmäki	275
3	Lamminranta	385
4	Korkeavaha	1 307
5	Linikkala	1 005
6	Haudankorva	2 578
7	Kuhala	2 548
8	Talsoila	2 263
9	Kaikula	370
10	Kivimäki	67
11	Järvenpää	153
12	Kuusto	742
13	Pikkumuolaa	166
14	Pispanmäki	353
15	Paavola	1 201
16	Vieremä	992
17	Parkkiaro	241
18	Kojo	499
19	Matku	529
20	Suonpää	232
*	Tuntematon	141

[muokkaa] Äidinkieli

Vuosina 1990–2007 Forssan kielijakauma on pysynyt melko vakaana. Suomenkielisten absoluuttinen määrä on laskenut yli 2 000 hengellä, mutta suhteellinen osuus on laskenut vain vähän 99,4 prosentista 97,6 prosenttiin. Ruotsinkielisten määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Huomattavin kasvu on muita kuin suomea ja ruotsia puhuvien ryhmässä, jonka koko on kuusinkertaistunut kuluneiden 17 vuoden aikana. Tarkastellun jakson aikana muunkielisistä yksi on kunakin vuonna ollut saamenkielinen.^[11]

Kieli	1990	%	1995	%	2000	%	2005	%	2007	%
suomi	19 544	99,4	19 283	98,7	18 226	98,5	17 566	98,0	17 407	97,6
ruotsi	53	0,3	57	0,3	45	0,2	47	0,3	44	0,2
muut kielet	63	0,3	202	1,0	235	1,3	305	1,7	384	2,1

[muokkaa] Uskonto

Enemmistö forssalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vuoden 2007 lopussa kirkkoon kuului 15 324 jäsentä,^[13] mikä vastaa 85,5 prosentin osuutta kaupungin asukkaista. Loput 2 594 kaupunkilaista kuuluvat joko ortodokseihin, muihin uskontoihin tai väestörekisteriin. Kaupungissa on ortodoksien rukoushuone, Jehovan todistajien valtakunnansali, helluntaiseurakunnan Saalem-kirkko ja vapaaseurakunnan toimintaa. Vapaakirkko toimii Forssa-yhtiön rakennuttamassa "Kerholana" tunnetussa rakennuksessa.

Forssassa on kaksi luterilaista kirkkoa, joista toinen sijaitsee kaupungin keskustassa ja toinen entisen Koijärven kunnan alueella. Kaupungin hautausmaa sijaitsee Valtatie 10:n pohjoispuolella Urjalaan vievän tien länsipuolella. Hautausmaa-alueella on vanha puinen siunauskappeli ja uudempi punatiilinen siunauskappeli. Lähistöllä sijaitsee myös erillinen vapaa-ajattelijoiden hautausmaa.

[muokkaa] Kaupungin aluejakoja

[muokkaa] Keskustaajaman kaupunginosat

Väkiluvut vuoden 2006 lopusta. Yhteensä keskustaajaman kaupunginosissa asuu 16 252 asukasta.^[12]

[muokkaa] Haudankorva

Haudankorvan kaupunginosa (2 578 as.) koostuu Viksbergin asuntoalueesta (2 546 as.) lännessä ja Viksbergin teollisuusalueesta idässä. Haudankorvan pohjoisrajana on Loimijoki, itärajana Tammelan raja, etelässä aluetta rajoittaa valtatie 2 ja pohjoisessa Yhtiönkatu. Näiden kahden alueen rajana toimii Helsingintie, joka ennen oli Forssan eteläinen sisääntuloväylä. Vuonna 2006 Forssalle valmistui uusi sisääntulotie valtatie 2:n, ja seututie 280:n risteyksestä. Nimillä Loimalammintie ja Finlaysonintie kulkeva katu on linjattu kulkemaan teollisuusalueen itäpuolella. Suunnitelmien mukaan tiestä on tarkoitus jatkaa myös ns. Itäinen kehäväylä. Toistaiseksi suunnitelma ei ole edennyt toteutukseen asti.

Siurilankadun ja Helsingintien välisessä alueella kaupunginosan keskiosissa on kerrostaloja ja länsilaidalla omakotitaloja. Vanhimmat omakotitalot ovat Haudankorvankadun ja Eteläisen puistokadun varrella. Uusimmat omakotitalot ovat Isoniityntiellä alueen eteläosassa. Kerrostaloista vanhimmat ovat Puolimatkankadun tienoilla, uusimmat puolestaan alueen eteläosissa Kossilantiellä.

Haudankorvan keskiosissa Viksbergin teollisuusalueella sijaitsi aikaisemmin Viksbergin kartano, joka on sittemmin tuhoutunut tulipalossa. Kartanon puistoalueella kasvaa edelleenkin joitakin sinne jo kartanon aikaan istutettuja kasveja. Kaupunginosan katuja on nimetty Viksbergin alueella sijainneiden torppien mukaan. Viksbergin teollisuusalueen itäpuolelle sijoittuu Forssan lentokenttä ja 1990-luvulla suljettu entinen kaatopaikka.

Viksbergin väkiluku on laskenut vuoden 1990 jälkeen tuhannella asukkaalla, ja niinpä Viksberg onkin Forssan eniten väestöään menettänyt alue. Viksbergin entisessä ostoskeskuksessa toimivat aikaisemmin pankki, posti, parturi, grilli, hammashoitola ja kauppa, mutta 1990-luvun laman jälkeen ne ovat vähitellen lopettaneet toimintansa. Ostoskeskuksen vanhoista toimijoista ovat edelleen toiminnassa ravintola Viksbergin krouvi ja R-kioski. Uutena vuokralaisena muissa tiloissa toimii nyt thaihierontaliike ja siivoustarviketukku. Myös paikallinen syöpäjärjestö pitää toimistoaan rakennuksessa. Opintiellä toimi aikaisemmin Viksi-niminen kauppa, joka sekin lopetti toimintansa. Nykyään tiloissa toimii ase- ja eräliike. Vanhoista pikkukaupoista on jäljellä enää Kurkelanmäen Siwa.

Lopetettujen palveluiden jättämää aukkoa on korvannut Finlaysonin 1950-luvulla rakennettuun vanhaan kutomoon vuonna 2001 avattu Citymarket-vetoinen kauppakeskus. Alueen kaupalliset palvelut ovat kohenemassa, sillä Tarjoustalo avasi alueelle uuden myymälän vuonna 2008.

[muokkaa] Järvenpää

Järvenpää (153 as.) on Kaukjärven pohjoisrannalle rakentunut maaseutumaisena säilynyt kaupunginosa.

[muokkaa] Kaikula

Kaikula (370 as.) on valtatie 10:n pohjoispuolella sijaitseva kaupunginosa. Alueen rakennuskanta koostuu vaihtelevanikäisistä omakotitaloista. Lisäksi alueella on ABB:n toimintoja. Forssan hautausmaa ja vapaa-ajattelijoiden hautausmaa sijaitsevat Kaikulan alueella, vaikka puheessa hautausmaan sanotaankin sijaitsevan Ojalanmäen puolella. Vieremän vanha mylly ja Vieremänkoski ovat myös Kaikulan alueella, vaikka nimistä voisikin päätellä muuta.

[muokkaa] Keskusta

Forssan ydinkeskustassa (1 847 as.) sijaitsevat Osuuspankin, Sammon, Säästöpankin ja Nordean konttorit, Euromarket-vetoinen kauppakeskus, linja-autoasema, Teatteritalo, elokuvateatteri ja suuri määrä erilaisia kaupallisia palveluja. Kaupungin liike-elämä on keskittynyt Kartanonkadun ja Hämeentien varsille sekä kauppatorin ympäristöön. Forssan tori ja Ankkalammin ympäristö uudistettiin keskustan viihtyisyyden lisäämiseksi. Joissakin tämä hanke herätti myös kritiikkiä, sillä torille rakennettu kahvilarakennus oli pitkään vailla yrittäjää. Kaupunginosan itäraja kulkee Yhtiönkatua ja I linjaa pitkin, joten myös Forssan kirkko sijaitsee Keskustan kaupunginosassa.

Vanhoissa teollisuusrakennuksissa Kehräämöalueella Loimijoen varrella toimivat mm. keilahalli, kirjasto, Forssan museo, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Wahren-keskus. Kehräämöstä koilliseen päin sijaitsee Wahreninpuisto. Puutarhakadun varrella on vanhoja suuria puutaloja ja joen rannalle on rakennettu Forssan klubi. Kaupunginpuutarhaan Loimijoen rannalle rakennetaan uutta omakotitaloaluetta.

Keskustan asuntokanta koostuu lähes yksinomaan kerrostaloista, jotka on rakennettu enimmäkseen 1960- ja 1970-luvuilla. Puistolinna on kaupungin vanhin kivitalo, ja sijaitsee Kartanonkadun ja Hämeentien kulmauksessa. Pitkän tauon jälkeen Keskustaan Tapulikadun varrelle valmistui Forssan uusin kerrostalo. Keskustassa on myös joitakin vanhoja puutaloja, joita ei ole purettu uudempien rakennusten tieltä.

Tampereentien länsipuolella on teollisuutta, paljon tilaa vaativia kaupallisia palveluja ja kaupungin jätevedenpuhdistamo. Loimijoen pohjoispuolelle valmistui Atrian logistiikkakeskus, mutta se on jäämässä tyhjilleen. Keskustan kaupunginosan Kartanonkadun ja Tampereentien länsipuolista aluetta kutsutaan nimellä Sortohaka.

[muokkaa] Kivimäki

Kivimäki (67 as.) on maaseutumainen alue ydinkeskustasta koilliseen päin.

[muokkaa] Korkeavaha

Korkeavahan kaupunginosassa (1 307 as.) on enimmäkseen omakotitaloja. Kerrostaloja on rakennettu ydinkeskustaa lähinnä olevalle alueelle, Linikkalankadun varteen ja Heikan alueelle. Alueella sijaitsevat Forssan aluesairaala, urheilukenttä, Forssan ammatti-instituutin rakennukset ja Heikanrinteen vanhainkoti. Aikaisemmin alueen pohjoisosassa toimi Nummen kaatopaikka, joka nyt aiotaan kunnostaa. Korkeavahan keskiosassa sijaitsee forssalaisittain hyvin korkea mäki.

[muokkaa] Kuhala

Kuhalan kaupunginosa (2 548 as.) muodostuu Vanhan Kuhalan, Uudenkylän ja Yliskylän puutaloalueista, Kekkalan osittain uudemmasta asuinalueesta sekä Tölön (1 203 as.) kerrostaloalueesta. Vanha Kuhala oli aiemmin Forssan ydinaluetta, mutta nyt monet alueen taloista ovat huonokuntoisia. Vanhoja puutaloja on purettu ja palanut, minkä seurauksena useat tontit ovat nykyään tyhjillään. Tyhjiä tontteja on paljon varsinkin Kauppakadun varrella; monet ovat pitäneet tätä imagohaittana. Yliskylään on parhaillaan rakenteilla uusia omakotitaloja, ja Uuteenkylään on jo rakennettu rivitaloja. Tölön kerrostaloalue on rakennettu lähinnä 1970-luvulla, mutta Tölönkaaressa on myös 1980-luvulta olevia taloja.

Kuhalassa sijaitsevat viihdeuimala Vesihelmi, vanhainkoti Tyykihovi, Haudankorvan vanha koulu, poliisin toimitilat ja käräjäoikeus. Aiemmin poliisitalossa oli myös Alko ja posti. Homeongelmien vuoksi poliisi on kuitenkin joutunut muuttamaan pois talosta. Rautatienkadun varrelle on rakennettu kerrostaloja, joissa katutasossa toimii kaupallisia palveluita. Lidl toimii Yhtiönkadun ja Eteläisen puistokadun risteyksessä.

[muokkaa] Kuusto

Kaukjärven etelärannalle rakentuva Kuusto (742 as.) on suhteellisen uutta omakotitaloaluetta. Parhaillaan rakennetaan Anttilanniityn aluetta ja valmistellaan Lanan alueen rakentamista. Kuustossa sijaitsee seurakunnan leirikeskus Klemelä. Kuuston länsiosassa sijaitsee Raikonmäki, itäosassa puolestaan Lunttila. Kuuston maisemaan kuuluu vedenjakajana toimiva Syrjänharju.

[muokkaa] Lamminranta

Lamminranta (385 as.) on omakotitaloalue Linikkalanlammin ympärillä. Alueella sijaitsee omakotitalojen ohella hotelli, Forssan jäähalli ja terveyskeskus. Linikkalanlammin koillispuolella olevaa aluetta kutsutaan nimellä Töppärä.

[muokkaa] Linikkala

Linikkalan alue (1 005 as.) koostuu Kalliomäen historiallisesta puutaloalueesta (669 as.) sekä uudemmasta omakotitaloasutuksesta sen itäpuolella. Myös Hämeentien eteläpuolisen alueen automyymälät ja Forssan yhteislyseo sijaitsevat Linikkalan kaupunginosassa. Parhaillaan alueelle kaavoitetaan Prismaa toimintansa lopettaneen Forssan Sahan paikalle. Samalla suunnitellaan Prisman itäpuolelle Aurinkorannaksi kutsuttua uutta omakotitaloaluetta.

[muokkaa] Ojalanmäki

Ojalanmäen omakotitaloalue (275 as.) sijaitsee valtatie 10:n pohjoispuolisella ja Tampereentien itäpuolisella alueella.

[muokkaa] Paavola

Paavola (1 201 as.) on vuoden 1982 asuntomessujen jälkeen rakentunut omakotitaloalue. Paavolan kaupunginosaan kuuluu myös Haision alue varsinaisen asuinalueen pohjoispuolella, ja Murronaukeen alue Paavolan länsiosassa. Paavola on rakentunut vähitellen, ja vieläkin sinne rakennetaan uusia omakotitaloja Pyöliringin varteen. Haisioon on syntynyt viime vuosina uutta liiketoimintaa, kun Autokeidas on saanut kilpailijakseen ABC-huoltamon. 1950-luvulla avattu Autokeidas mainostaa olevansa Suomen ensimmäinen varsinainen liikenneasema.^[14]

[muokkaa] Pikku-Muolaa

Pikku-Muolaa (166 as.) on maaseutumainen omakotitaloalue valtatie 2:n länsipuolella Viksbergiä vastapäätä. Alueen nimi esiintyy joskus myös muodossa Pikkumuolaa. Pikku-Muolaan nimi tulee siitä, että toisen maailmansodan jälkeen Forssaan sijoitettiin Karjalasta evakuoituja Muolaan asukkaita.

[muokkaa] Pispanmäki

Pispanmäki (353 as.) on omakotitalo- ja teollisuusalue valtatie 2:n länsipuolella. Alueella sijaitsevat Isoverin ja Parman tehtaat sekä Pilvenmäen ravirata. Myös Kiimassuon kaatopaikan alue kuuluu Pispanmäkeen. Parhaillaan Jokioistentien varteen rakennetaan lisää liiketiloja yrityksille. Pispanmäki esiintyy toisinaan muodossa Piispanmäki.

[muokkaa] Talsoila

Talsoila (2 263 as.) on Loimijoen länsipuolella sijaitseva omakotitalovaltainen alue, mutta kerrostalojakin on rakennettu HK:n tehtaiden lähelle Makkaramäkeen. Talsoilan halki kulkee Turuntie, joka on leveä puistokatu. Turuntien länsipuolella sijaitsevat pelikenttä ja Talsoilanpuisto.

Talsoilan pohjoisrajana on valtatie 10, itärajana on Loimijoki, etelärajana Räynynoja ja länsirajana valtatie 2. Turuntien ja Loimijoen välistä aluetta Talsoilasta kutsutaan nimellä Rantalanmäki. Rantalanmäessä Turuntien itäpuolella on kerrostaloja; muutoin alue koostuu omakotitaloista.

Forssan elintarviketeollisuus on keskittynyt Talsoilan alueelle. Valtateiden risteyksen tuntumassa toimii HK ja Loimijoen etelärannalla Atria. Atrian tuotantolaitokset ovat sittemmin laajentuneet myös joen pohjoispuolelle Keskustan kaupunginosaan. Talsoilan alueella sijaitsevat myös Forssan kaupungintalo, paloasema ja Kuhalankosken mylly.

[muokkaa] Vieremä

Vieremä (992 as.) on omakoti- ja rivitaloalue keskustaajaman luoteisosassa. Kaupunginosassa sijaitsee 1990-luvun puolessa välissä lakkautettu Hunnarin laskettelurinne. Rinteen sulkemisen jälkeen rinteiden valaistus ja hissit myytiin ja jopa lumetusjärjestelmän vesiputket ja valaistuksen kaapelointi kaivettiin maasta pois. Omakotialueen luoteisosaan on rakenteilla uusia taloja. Vieremän tekee erityislaatuiseksi se, että siellä saa kaupungin edelleen voimassa olevan päätöksen nojalla lämmittää pelkästään kaukolämmöllä. Omia öljykattiloita ei siis sallita, mutta lisälämpönä voi käyttää takkaa. 1980-luvulla alue lämpeni lähes yksinomaan maalämpöaseman avulla. Freonipohjaisen maalämpöaseman kylmäaineen karattua laitos kuitenkin suljettiin.

[muokkaa] Muut keskukset

• Koijärvi on entisen Koijärven kunnan kirkonseutu
• Matku on kaupungin toinen taajama, jonka läpi kulkee Turku-Toijala-rautatie

[muokkaa] Kylät

• Ahoniitty, Haisio, Ilvesoja, Järvenpää, Kalsu, Kojo, Kukkapää, Lempää, Lunttila, Raitoo, Rekirikko, Saviniemi, Suonpää, Vuolle, Vuoltu

[muokkaa] Tilastolliset jaot

Tilastoissa Forssan alue jaetaan kolmeen suuralueeseen, 20 tilastoalueeseen ja 30 pienalueeseen.^[12] Kaupungin kolme suuraluetta ovat Keskustaajama (Forssan eteläosa, joka on suurimmaksi osaksi taajamoitunut), Parkkiaro (alue Forssan keskiosissa) ja Entinen Koijärvi (entisen Koijärven kunnan alueen lukuun ottamatta Urjalaan liitettyä Kokon kylää).

Kahdella viimeksi mainitulla suuralueella kuhunkin tilastoalueeseen kuuluu vain yksi pienalue. Keskustaajaman suuralueella jotkin tilastoalueet muodostuvat vain yhdestä pienalueesta, jotkin on jaettu kahteen tai useampaan pienalueeseen. Seuraavassa on lihavoituna lueteltu suuralueet, kursivoituna tilastoalueet ja normaalilla kirjoituksella pienalueet. Kartta tilastoalueista ja niihin liittyviä tilastotietoja on saatavissa Hämeen liiton internet-sivuilta.

1 Keskustaajama

01 Keskusta: 011 Sortohaka, 012 Keskusta

02 Ojalanmäki: 018 Ojalanmäki

03 Lamminranta: 016 Lamminranta

04 Korkeavaha: 014 Korkeavaha

05 Kalliomäki: 013 Kalliomäki, 015 Kuuston Nummi, 022 Saha

06 Haudankorva: 001 Viksbergin asuntoalue, 002 Viksbergin teollisuusalue

07 Tölö: 003 Tölö, 004 Vanha Kuhala, 007 Uusikylä, 008 Yliskylä, 025 Kekkala

08 Talsoila: 009 Talsoila, 010 Rantalanmäki

09 Kaikula: 019 Kaikula

10 Kivimäki: 026 Kivimäki

11 Järvenpää: 017 Järvenpää

12 Kuusto: 023 Kuusto

13 Pikkumuolaa: 006 Pikkumuolaa

14 Piispanmäki: 005 Piispanmäki

15 Paavola: 024 Paavola

16 Vieremä: 020 Vieremän asuntoalue, 021 Takavieremä

2 Parkkiaro

17 Parkkiaro: 027 Parkkiaro

3 Entinen Koijärvi

18 Kojo: 28 Kojo

19 Matku: 30 Matku

20 Suonpää: 29 Suonpää

[muokkaa] Maantiedettä

[muokkaa] Kaupungin kehitys

[muokkaa] 1847–1946

Forssan ensimmäiset suunnitellusti rakennetut alueet olivat Wahreninkatu ja Viksbergin pytingit. Kalliomäki linjoineen syntyi 1870-luvulta lähtien Wahrenin määrättyä alueelle asemakaavan. Kalliomäen ohella Forssan vanhimpiin asuinalueisiin kuuluvat Vanha Kuhala Loimijoen eteläpuolella, Uusikylä Rautatienkadun ja Räynynojan välissä sekä Yliskylä eli Ameriikka hieman Uudestakylästä länteen.^[15]

Vuoteen 1946 tultaessa tiheän puutaloasutuksen alue oli melko suppea verrattuna nykypäivän taajamoituneen alueen kokoon. Suurin osa nykyisistä asuinalueista oli peltoa. Edellä mainittujen alueiden lisäksi asutusta oli Kekkalassa, jonkin verran Pispanmäessä ja lisäksi joitakin rakennuksia Viksbergin kartanon mailla. Rantalanmäen rakentaminen oli tässä vaiheessa jo aloitettu.

[muokkaa] Kehitys 1990-luvulle

Kerrostaloja alettiin rakentaa Kartanonkadun ja torin ympäristöön sekä Viksbergiin 1960-luvulla. Monet vanhat puutalot saivat vähitellen väistyä uudisrakentamisen tieltä. Jälkeenpäin monien rakennusten purkamista on arvosteltu. Ehkä tunnetuin purettu rakennus on Säästöpankinkadun ja Hämeentien kulmassa sijainnut Piparkakkutalo. Kerrostalojen rakentaminen jatkui myös 1970-luvulla, jolloin aloitettiin Tölön rakentaminen, rakennettiin punaisia kerrostaloja Pekolanraitille, sekä jatkettiin Viksbergin rakentamista.

Kaupungin laajeneva teollisuus sai käyttöönsä entisiä Viksbergin kartanon maita. Parma ja Ahlström rakensivat tehtaansa valtatie 2:n länsipuolelle Pispanmäkeen.

Pientaloalueet levittäytyivät vähitellen kaupungin reunoilla. Talsoilan jälkeen rakennettiin omakotitaloja pohjoisessa Lamminrantaan, Ojalanmäkeen, Kaikulaan ja Vieremään. Paavolan rakentaminen on valmistumassa 1980-luvulla tapahtuneen alun jälkeen. Sortohaka on samanlainen alue, joka alkaa myös olla täyteenrakennettu.

[muokkaa] Nykyajan kehityssuuntia

Forssan laajentuminen on ollut melko hidasta, koska väkiluvun laskiessa uusien asuntojen kysyntä ei ole kovin suurta. Uusia omakotitaloja on kuitenkin rakennettu. Eniten uusia taloja on kaupungin itäosissa Kuustossa, jonkin verran myös Pikkumuolaassa ja Paavolassa. Vieremään on rakenteilla uusia omakotitaloja alueen luoteisosaan.

[muokkaa] Vesistöt

Vesistöjen osuus Forssan pinta-alasta on 2,2 % ja täten melko alhainen. Joitakin järviä on kuitenkin runsasjärviseen Tammelan ylänköön liittyvissä pohjoisen haja-asutusalueen itäosissa.

Keskustaajaman alueella ainoat vesistöt ovat idässä osa Kaukjärveä, kaupungin halki virtaava Loimijoki, siihen laskeva, lähes umpeenkasvanut Loimalammi sekä Linikkalanlammi Linikkalassa ja Mäkilammi Vieremässä. Forssan haja-asutusalueen keskiosien halki virtaa Loimijoen sivujoki Jänhijoki, jonka latvavesiin kuuluu myös pohjoisemana lähellä Tammelan rajaa sijaitsevat, Tammelan Mustialan takamaiden pienten metsäjärvien ketjuun liittyvät Kiimalammi ja Luolalammi.

Haja-asutusalueen pohjoisosassa on Koijärven lintujärvi. Siitä alkaa Matkun ohi pitkin Jokioisten ja Humppilan rajaa länteen virtaava Loimijoen suurin sivujoki Koijoki eli Kojonjoki, jonka toinen latvajärvi on Valijärvi Tammelan rajalla. Tammelan rajalla on myös Tammelan Pyhäjärven latvavesiin kuuluva Lunkinjärvi. Urjalan rajoilla osittain Forssan alueelle ulottuvat Urjalan halki virtaavan Tarpianjoen latvavesiin kuuluvat Kokonjärvi, Särkijärvi ja Matkunjärvi.

[muokkaa] Puistot

Forssassa on 110 puistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 328 hehtaaria.

• Ankkalammin puisto: sijaitsee torin eteläpuolella, kaupungin parhaiten hoidettu
• Yhtiönpuisto: kehräämöalueen vieressä sijaitseva puisto, jota kutsutaan joskus myös nimellä Wahreninpuisto
• Keskuspuisto: Loimijoen vartta Yhtiönpuiston jälkeen seuraava luonnontilainen puisto, jossa myös jalkapallonurmi
• Talsoilan puisto: osin rakennettu, osin luonnontilainen puisto Talsoilassa
• Rantapuisto: Keskuspuistoa vastapäätä Rantalanmäessä joen varrella sijaitseva puisto
• Harjupuisto: mäntyvaltainen puistometsä Kaikulan ja Vieremän rajalla
• Mäkilamminpuisto: mäntyvaltainen Mäkilammiin rajoittuva puistometsä Vieremässä
• Lamminrannan puisto: nimensä mukaisesti puisto Lamminrannan ympärillä
• Paavolan puisto: Paavolan kaupunginosassa sijaitseva puisto on osin rakennettu, osin puistometsää
• Siurilan puisto: Viksbergin asuinalueen keskellä sijaitseva puisto, jossa on kaksi vesilammikkoa
• Salmistonmäki ja Loimalammi: luonnontilainen alue sijaitsee Haudankorvan itäosassa aivan kiinni Tammelan rajassa

[muokkaa] Kansallinen kaupunkipuisto

Forssan kaupunki on rakentunut alueelle, jossa metsä- ja peltomaisemat vuorottelevat. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen kansallisen kaupunkipuiston aseman saamisen Loimijoen varrella oleville kolmelle alueelle. Forssan kansalliseen kaupunkipuistoon tulisivat kuulumaan

• agraarimaiseman alueena Haudankorvan ja Kuuston peltoalueet
• teollisuusperinnön alueena vanhat tehdasrakennukset ja jotkin vanhat kaupunginosat (mm. Kalliomäki, Kuhala ja Rantalanmäki)
• harjualueena Vieremästä Hunnari, Kaikulasta hautausmaan lähiympäristö ja Lamminrannasta lammen ympäristö

[muokkaa] Liikenne

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Forssan keskustaajaman kautta kulkevat:

2 Valtatie 2 Helsingistä Forssan kautta Poriin
10 Valtatie 10 Turusta Forssan kautta Hämeenlinnaan
282 Seututie 282 Somerolta Forssaan
284 Seututie 284 Urjalasta Koijärven kirkon kautta Forssaan
2804 Yhdystie 2804 Jokioisten keskustasta Forssaan (kadunnimenä Forssassa Jokioistentie)
2821 Yhdystie 2821 Tammelan keskustasta Forssaan (kadunnimenä Tammelantie; tunnetaan myös nimellä Tammelansuora)

Valtatie 2:n heikkoa kuntoa on pidetty Forssan kehitystä hidastavana tekijänä. Helsingistä alkunsa saavat valtatiet on muutettu moottoriteiksi, mutta liikennemääriltään pienempi^[16] valtatie 2 on edelleen tavanomainen kaksikaistainen valtatie. Vuosina 2006–2009 tietä kuitenkin parannettiin muun muassa rakentamalla ohituskaistoja ja eritasoliittymiä sekä parantamalla olemassa olevia liittymiä.^[17]

Matkun taajaman kautta kulkee Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät pysähdy enää Matkussa, ja vanha asemarakennuskin on purettu. Forssan keskustaajaman rautatierakenteet on purettu 1970-luvulla, eikä kaupungilla näin ollen ole omia rautatieyhteyksiä. Lähin henkilöliikenteen asema on Humppilassa. Toisinaan on esitetty rautatien rakentamista kaupunkiin^lähde? (viimeksi huhtikuussa 2008 Helsinki–Forssa–Pori-rata), mutta hankkeet eivät ole toteutuneet.

Lisäksi Haudankorvan kaupunginosassa sijaitsee Forssan yksityinen lentokenttä. Humppila on osoittanut kiinnostusta lentokentän sijoittamiseen alueelleen, mikä parantaisi myös Forssan logistista asemaa. Suunnitelmissa lentoasema toimisi lähinnä rahtiliikenteen kenttänä, mutta voisi sijaintinsa puolesta palvella myös Charter-matkustajaliikennettä. Säännölliselle vuoroliikenteelle ei käytännön mahdollisuuksia ole.

[muokkaa] Kaupungin sisäinen liikenne

Forssassa on pidetty ongelmallisena keskustan liikennettä. Esimerkiksi Kauppakadulle asetettiin raskaan kaluston ajokielto alkuvuodesta 2008. Suunnitteilla on pitkään ollut ns. Itäinen kehäväylä, joka ohjaisi liikenteen kulkemaan Forssan ydinkeskustan ohitse. Osana tätä suunnitelmaa kaupungin uudeksi sisääntulotieksi etelästä päin valmistui Loimalammintie ja aiemmin sisääntulotienä toimineen Helsingintien liittymä valtatielle 2 poistettiin.

Yhtiönkadun jatkeen rakentaminen Yhtiönkadun päästä Tampereentien päähän kirkon ohitse I linjaa pitkin on ollut suunnitteilla vuosikymmeniä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uudistetun kaavan, jolla I linjaa jatkettaisiin Kellonsoittajankatuna terveyskeskuksen risteykseen asti. Päätöksestä on valitettu, eikä se näin ollen ole lainvoimainen. Hanke on erittäin kiistanalainen, ja toisinaan siitä on käyty runsaasti keskustelua Forssan Lehden mielipidesivuilla.

[muokkaa] Politiikka

[muokkaa] Kaupungin johtohenkilöt

Forssan kaupunginjohtajina ovat toimineet mm. seuraavat henkilöt:

• Jorma Laurila
• Reijo Timperi
• Hannu Joensivu
• Tapani Venho (nykyinen)

Kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, joista 26 miehiä ja 17 naisia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Mika Penttilä (kesk.). Varapuheenjohtajat ovat Minna Lintonen (sd.), Tapio Virtanen (vas.) ja Mauri Korpela (kok.). Paikkajakauma puolueittain löytyy tietolaatikosta sivun yläosasta sekä hieman alempaa tästä kappaleesta.^[6]

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, joista 6 miehiä ja 5 naisia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Eino Järvinen (sd.). Varapuheenjohtajat ovat Pentti Mansikkamäki (kesk.) ja Petri Koivula (kok.). Kaupunginhallituksessa SDP:llä on neljä paikkaa, Keskustalla kolme sekä Vasemmistoliitolla ja Kokoomuksella molemmmilla kaksi.^[18]

[muokkaa] Puolueiden kannatus Forssassa

Suomen eduskuntapuolueista Forssassa on toimintaa SDP:llä, Keskustalla, Kokoomuksella, Vasemmistoliitolla, Vihreillä, Kristillisdemokraateilla ja Perussuomalaisilla. Forssassa asuu vain vähän ruotsinkielisiä, joten RKP:llä ei ole kaupungissa toimintaa.

Vaaleissa kaupunki on jaettu seitsemään äänestysalueeseen, jotka on nimetty äänestyspaikan mukaan. Äänestysalueita ovat Teatteritalo (kaupungin keskusta-alue), Heikka (itäinen keskustaajama: Korkeavaha, Linikkala ja Kuusto), Haudankorva (Viksberg ja osa Kuhalaa), Tölö (osa Kuhalaa ja Pispanmäki), Kaupungintalo (osa Kuhalaa ja Rantalanmäki) ja Talsoila (Talsoila, Paavola ja Vieremä). Entinen Koijärven kunta muodostaa Kojon äänestysalueen.

Äänestysprosentti on kaupungin keskiarvoa alempi Kuhalan ja Kaupungintalon äänestysalueilla. SDP on yleensä ollut suurin puolue kaikilla äänestysalueilla lukuun ottamatta Kojoa, jossa Keskusta on saanut ylivoimaisesti eniten ääniä. Keskustaajamassa Viksbergin ja Tölön kerrostaloalueilla vasemmiston kannatus on korkeaa (yli 60 prosenttia) ja omakotitalovaltaisemmilla äänestysalueilla matalampaa.

Puolueiden kannatus vaihtelee jonkin verran äänestysalueiden välillä. SDP:n kannatus on suunnilleen yhtä suurta kaikkialla lukuun ottamatta Kojoa. Keskustan kannatus on matalampaa keskiarvoa matalampaa Kuhalassa, Tölöllä ja Kaupungintalolla, ja ylivoimaisesti suurinta Kojolla. Teatteritalo ja Heikka ovat Kokoomuksen vahvimmat alueet. Vasemmistoliittoa kannatetaan eniten Kuhalassa, Tölöllä ja Kaupungintalolla. Pienempien puolueiden kohdalla alueiden väliset kannatuserot eivät ole suuria.

Historiallisesti Forssa on ollut vasemmistoenemmistöinen kunta, mutta viimeksi SDP ja Vasemmistoliitto ovat saaneet yli puolet äänistä vuonna 1992. Presidentinvaaleissa enemmistö forssalaisista on äänestänyt sosiaalidemokraattista ehdokasta vuosina 1994, 2000 ja 2006.

Kunnallisvaaleissa SDP on ollut yhtäjaksoisesti suurin puolue ainakin vuosina 1976-2008. Eduskuntavaaleissa SDP on hävinnyt Keskustalle vuonna 2007 ja Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 1996, jolloin Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) oli ehdokkaana ja tuli valituksi. Vuonna 1976 Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli toiseksi suurin puolue. Vuosina 1980–1992 Kokoomus nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja vuosina 1996–2008 Forssan toiseksi suurin puolue on ollut Keskusta. Nykyisin Kokoomus ja Vasemmistoliitto kilpailevat keskenään kolmanneksi suurimman puolueen sijasta.

Sosiaalidemokraattien kannatus on vaihdellut jonkin verran 30 prosentin molemmin puolin. Keskustan kannatus on noussut kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana lähes kaksinkertaiseksi. Kokoomuksen kannatus on samana aikana supistunut ja Vasemmistoliitto (aiempi SKDL) on menettänyt yli kolmanneksen kannattajistaan. Huomattavaa on, että vuosien 1996 ja 2000 vaaleissa Vihreiden kannatus oli yli 10 prosenttia; vuonna 1996 Forssa olikin maan 5. vihrein ja vuonna 2000 11. vihrein kunta.

[muokkaa] Kunnallisvaalit 2004

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Forssan lähes 15 000 äänioikeutetusta äänesti hieman yli 60 %. Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna äänestysaktiivisuus nousi hieman. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan yhdessä, Vihreät menettivät neljä valtuustopaikkaa viidestä ja muut neljä valtuustopuoluetta saivat kukin yhden paikan lisää.^[19] Vaalien jälkeen Urpo Leppänen on eronnut Keskustan valtuustoryhmästä ja perustanut oman Perussuomalaisten valtuustoryhmän.

Puolue	Ääniä	%	Paikkoja
SDP	2 728	30,3	13 (+1)
Keskusta	2 353	26,1	12 (+1)
Vasemmistoliitto	1 750	19,4	8 (+1)
Kokoomus	1 611	17,9	8 (+1)
Vihreät	362	4,0	1 (–4)
Kristillisdemokraatit	200	2,2	1 (±0)

[muokkaa] Kunnallisvaalit 2008

Vuoden 2008 vaaleissa SDP, Vihreät ja Perussuomalaiset saivat kukin yhden paikan lisää edellisiin vaaleihin verrattuna. Vastaavasti Keskusta, Vasemmistoliitto ja Kokoomus menettivät yhden paikan. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan. Puolueiden välinen suuruusjärjestys pysyi vaaleissa ennallaan lukuun ottamatta vaaleissa uutena ryhmänä esiintyneitä Perussuomalaisia, jotka saivat Kristillisdemokraatteja enemmän ääniä. Käytännössä Keskustan paikkamäärä ei laskenut, sillä jo ennen vaaleja yksi Keskustan valtuutettu oli eronnut ryhmästä ja muodostanut Perussuomalaisten ryhmän.

Valtakunnallisesta tilanteesta poiketen SDP:n äänimäärä lisääntyi, ja Keskustan äänimäärän lasku oli vähäisempää kuin muualla maassa. Kokoomuksen kannatus laski Forssassa, kun se muualla maassa nousi. Vaalien ääniharava oli Mika Penttilä, joka keräsi yli 700 ääntä.^[20]

Puolue	Ääniä	%	Paikkoja
SDP	2 836	30,5	14 (+1)
Keskusta	2 293	24,7	11 (−1)
Vasemmistoliitto	1 561	16,8	7 (−1)
Kokoomus	1 556	16,7	7 (−1)
Vihreät	419	4,5	2 (+1)
Kristillisdemokraatit	300	3,2	1 (±0)
Perussuomalaiset	332	3,6	1 (+1)

[muokkaa] Eduskuntavaalit 2007

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa noin 14 900 äänioikeutetusta 65,9 % äänesti. Vuoden 2003 vaaleihin verrattuna äänioikeutettujen määrä laski noin sadalla ja äänestysprosentti laski 1,3 %-yksikköä. Vuonna 2003 suurin puolue oli SDP, mutta vuonna 2007 Keskusta sai ensimmäistä kertaa eniten ääniä eduskuntavaaleissa. Forssalaisista poliitikoista ehdokkaina olivat SDP:n Minna Lintonen, Keskustan Mika Penttilä ja Sirkka-Liisa Anttila, Vasemmistoliiton Risto Aaltonen ja Kokoomuksen Jarmo Pynnönen. Anttila sai pitää edustajanpaikkansa, mutta Lintosta ei valittu enää toiselle kaudelle.

Puolue	Ääniä 2003	%	Ääniä 2007	%	Muutos	%-yks.
SDP	3 218	32,3	2 508	25,8	−710	−6,5
Keskusta	2 344	23,6	3 236	33,4	+892	+9,8
Vasemmistoliitto	1 797	18,1	1 625	16,7	−172	−1,4
Kokoomus	1 516	15,2	1 283	13,2	−233	−2,0
Vihreät	361	3,6	368	3,8	+7	+0,2
Kristillisdemokraatit	479	4,8	417	4,3	−62	−0,5
Perussuomalaiset	34	0,3	86	0,9	+52	+0,6
Muut	200	2,0	180	1,9	−20	−0,1

[muokkaa] Verotus

Kaupungin tuloveroprosentti oli vuosikausia 18,75. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2007 korottaa verotusta 0,75 %-yksiköllä, joten vuodesta 2008 lähtien tuloveroprosentti on 19,50 %.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

[muokkaa] Työpaikkarakenne

Vuonna 2004 Forssassa oli työpaikkoja 9 844 kappaletta, jotka jakautuivat seuraavasti:^[21]

• alkutuotanto: 236 = 2,4 %
• jalostus: 4 111 = 41,8 %
• palvelut: 5 413 = 55,0 %
• tuntematon: 84 = 0,9 %

Työpaikkarakenteen perusteella Forssa on leimallisesti teollisuuskaupunki, kuten se koko historiansa ajan on ollut. Alkutuotannon työpaikkoja kaupungissa on lähinnä entisen Koijärven kunnan alueella, jossa alkutuotannon osuus työpaikoista on yli puolet.

Wahrenin 1800-luvulla alkuunsaattama tekstiiliteollisuus oli kaupungin merkittävin työnantaja aina 1970-luvulle asti. Tämän jälkeen rakennusosateollisuus nousi merkittävimmäksi teollisuusalaksi kaupungissa, Armas Puolimatkan perustaman Rakennusvalmiste Oy:n kasvaneen toiminnan ansiosta. A. Ahlströmin (nyk. Saint-Gobain Isover Oy) kolmas mineraalivillatehdas käynnistyi Pilvenmäellä virallisesti 13. lokakuuta 1971. Tehtaan koekäyttö alkoi kuukauden verran aiemmin.

Nykypäivän Forssan suurin teollisuudenala on elintarviketuotanto. HK Ruokatalo Oy on keskittänyt merkittävän määrän toimintaasa paikkakunnalle. Lisäksi kaupungissa toimii Atria Yhtymä ostettuaan Liha ja Säilyke Oy:n. Muuallakin Suomessa tunnettu Forssan-tuotemerkki säilyy tosin markkinoilla. Puhtaasti paikallisena jatkaa perinteikäs Hakala Oy.

[muokkaa] Työllisyystilanne

Forssan on perinteisesti ollut työpaikkaomavarainen. Vuoden 2004 tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuus oli 126,6 %, joka on yksi Suomen suurimmista. Ulkopaikkakuntalaisia työssäkävijöitä oli tuolloin 3 738 henkeä, joista seutukunnan sisältä tulevia 2 449 henkeä. Forssalaisista työllisistä puolestaan kävi muissa kunnissa työssä 1 669 henkeä, josta oman seutukunnan kunnissa 758 henkeä.^[22]

Forssan työttömyysaste oli ennen lamaa suunnilleen maan keskiarvon verran, mutta laman aikana työttömyys nousi niin rajusti, että pahimmillaan joka neljäs oli vailla työtä. Työttömyysaste oli ollut pitkään loivassa laskussa, mutta nyt näkymät ovat muuttuneet aiempaa huonommiksi. Forssan seutukunnan työttömyysaste on korkeampi kuin muissa Kanta-Hämeen seutukunnissa, ja Forssan työttömyysaste on jopa Kanta-Hämeen korkein. Forssan naapurikunnissa työttömyys on jonkin verran alhaisempi kuin keskuskaupungissa Forssassa.^[23]

Tällä hetkellä kaupunki onkin nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Tilanteeseen ovat johtaneet vähitellen tapahtuneet suuret irtisanomiset:

• Asko Oy:n omistama Forssan Saha lakkautettiin 2007. Sahan rakenteet on purettu, ja tontille rakennetaan Osuuskauppa Hämeenmaan Prisma.
• HK Ruokatalo ja Atria ovat vähentäneet väkeä yhteensä noin pari sataa henkeä 2007-2008. Atrian 2000-luvulla rakennuttama logistiikkakeskus ja kaupungin kustantama kuljetinsilta jäivät vaille käyttöä.
• Helkama Forste lakkautti Forssan tuotantolaitoksen 2008. Tuotanto siirrettiin Unkariin ja Venäjälle.
• Finlayson-Forssa Oy ilmoitti henkilöstövähennyksistä ja sulki kannattamattoman muovitehtaansa 2008. Myöhemmin samana vuonna yhtiö ilmoitti konkurssista.
• Lokakuussa 2008 Novart Oy ilmoitti sulkevansa Forssan keittiökalustetehtaansa ja keskittävänsä tuotannon Nastolaan. Toiminta laitoksella loppui 15. toukokuuta 2009.
• Finlayson oy ilmoitti 15. tammikuuta 2009 yt-neuvotteluista. Maaliskuussa yhtiö ilmoitti Forssan tuotantoyksikön sulkemista. Kaupunkiin jää vielä yhtiön malliosasto ja logistiikkakeskus.
• Isover ilmoitti syksyllä 2008 aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut Forssan tehtaalla.

Irtisanottuja on huomattavasti enemmän kuin Kemijärvellä, ja myös irtisanottujen suhteellinen osuus on Forssassa Kemijärveä suurempi. Tästä huolimatta Forssan tilanne ei ole saanut yhtä paljon valtakunnallista julkisuutta.

[muokkaa] Tiedotusvälineet

Forssassa on vuodesta 1917 ilmestynyt Forssan Lehti, joka ilmestyy nykyään seitsemänä päivänä viikossa. Lehti on puoluekannaltaan sitoutumaton, ja se haluaa toimia Lounais-Hämeen maakunnallisena äänenkannattajana.

Sanomalehtitoiminnan alkuunpanija oli Esko Aaltonen, joka perusti Forssaan Suomen ensimmäisen maaseudulla toimivan kirjapainon. Nykyinen Forssan Kirjapaino Oy on merkittävä erikoisaikauslehtien painopaikka. Uusi kirjapainotalo valmistui Viksbergiin vuonna 1997.

Forssassa jaettavia ilmaisjakelulehtiä ovat Seutu-Sanomat, Forssan ja Loimaan seudun Viikkouutiset ja Vapaalippu. Kerran viikossa jaettavia Seutu-Sanomia on julkaistu vuodesta 1990, ja se on nykyään Forssan Lehden omistuksessa. Viikkouutiset aloitti ilmestymisensä vasta 2000-luvulla. Vapaalippu on kulttuuri- ja tapahtumalehti, jota julkaistaan noin kerran kuukaudessa.

Aikaisemmin Forssassa oli pienimuotoista TV-lähetystoimintaa Forssavisio-nimisellä paikallistelevisiokanavalla. Ohjelmistoon kuuluivat muun muassa valtuuston kokousten, vanhaintanssien ja joidenkin urheiluotteluiden esittäminen. Vuonna 2006 kanava lopetti toimintansa.

[muokkaa] Koulutus

Forssassa toimii tällä hetkellä yhdeksän peruskoulua. Toistaiseksi viimeinen lakkautettu koulu oli Haudankorvan ala-aste, jonka toiminta loppui keväällä 1998. Haudankorvalta oppilaat siirrettiin Kuhalan kouluun.

[muokkaa] Keskustaajaman koulut

• Heikan ala-aste
• Talsoilan ala-aste
• Tölön ala-aste
• Vieremän ala-aste
• Kuhalan peruskoulu (ala- ja yläasteet yhdessä)
• Linikkalan peruskoulu (ala- ja yläasteet yhdessä)

[muokkaa] Koijärven alueen koulut

• Matkun ala-aste
• Kojon ala-aste

[muokkaa] Ylemmän asteen oppilaitokset

Peruskoulujen lisäksi Forssassa toimii vuonna 1997 Linikkalan ja Kuhalan lukioiden yhdistyttyä muodostettu vanhan nimensä uudelleen käyttöön ottanut Forssan yhteislyseo, joka jatkaa Suomen vanhimman maaseutuoppikoulun perinteitä. Nuorisoasteen ammattikoulutusta tarjoaa Forssan ammatti-instituutti, johon on yhdistetty perinteinen ammattikoulu, kauppaoppilaitos sekä terveydenhuolto-oppilaitos. Ammatillista korkeakoulutusta tarjoaa Hämeen Ammattikorkeakoulun Forssan yksikkö. Aikuisopiskelijoita ja työvoimakoulutusta palvelee Forssan Aikuiskoulutuskeskus (FAK). FAK:n erikoisalana on Suomen ainoa torni- ja ajoneuvonosturinkuljettajan koulutus. Laitoksen nosturiharjoittelukenttä valtatien 2:n varressa on yksi kaupungin maamerkeistä.

[muokkaa] Kulttuuri

Historiallinen Kehräämöalue kaupungin liikekeskustasta länteen toimii Forssan kulttuurikeskuksena. Alueella sijaitsee vapaan sivistyön toimintaa, kaupunginkirjasto ja kolme museota. Lisäksi sinne on sijoitettu taidenäyttelytila Vinkkeli.

[muokkaa] Vapaa sivistystyö

Wahren-opisto (2008), aiemmin Forssan aikuisopisto sitä ennen Forssan kansalaisopisto aloitti Forssan työväenopistona 1920. Opistolla ryhmiä kaikenikäisille. Opisto antaa taiteen perusopetusta teatterin ja käsityön alalla.

Vuonna 1984 perustettu Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, joka sijaitsi aiemmin Ojakadun vanhassa koulussa ja siirtyi sittemmin Kehräämöalueelle. Lounais-Hämeen musiikkiopisto puolestaan on ollut toiminnassa jo vuodesta 1964 lähtien.

[muokkaa] Museot

Forssassa on yhteensä neljä museota, joista kolme sijaitsee kehräämöalueella. Forssan tekstiiliteollisuusmuseo Tyyki sijaitsee entisessä valimossa Kuhalankosken länsirannalla, Forssan luonnonhistoriallinen museo samassa rakennuksessa kirjaston kanssa ja Forssan museo entisessä puuvillamakasiinissa. Näistä Forssan museo tunnettiin vielä hiljattain nimellä Lounais-Hämeen museo, ja siellä voi tutustua koko seutukunnan historiaan. Kalliomäen II linjalla sijaitsee Ronttismäen tehtaalaismuseo, joka kertoo tehtaiden työväen elämästä.

[muokkaa] Tapahtumia

Forssan kaupunki on tunnettu mm. vuotuisista heinä-elokuussa järjestettävistä Holjat markkinat -tapahtumasta sekä Pick-Nick -autoharrastajatapahtumistaan. Perinteeksi on muodostunut myös vuosittainen Suvi-illan Maraton, joka on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi maratonjuoksutapahtumaksi Helsinki City Marathonin jälkeen. Suvi-ilta järjestetään aina juhannusta edeltävänä viikonloppuna.

Forssan seudun suurin roolipelaus- ja fantasia-aiheinen tapahtuma Holjacon järjestetään Forssassa vuosittain.^lähde?

Forssassa sijaitsee Pilvenmäen ravirata, jolla pidettiin kuninkuusravit vuonna 2006.

[muokkaa] Vaakuna

Forssan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1962. Sen heraldinen selitys kuuluu: Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas. Tunnus kuvaa vesivoimaa ja kaupungin halki virtaavaa Loimijokea. Vaakuna vahvistettiin 29. elokuuta 1962. Tätä ennen käytössä oli A. W. Ranckenin suunnittelema, 1947 käyttöön hyväksytty vaakuna. Vaakunan kilpi oli aaltokoroisesti katkoinen, alemmassa sinisessä kentässä oli hopeinen vesipyörä ja ylemmässä hopeakentässä aaltokoron päällä kolme aaltoviivaa ja niiden päällä punainen F-kirjain. Vaakuna poistettiin epäheraldisena.

[muokkaa] Tunnettuja forssalaisia

• Kalevi Aho, säveltäjä
• Ari "Arvid" Kettunen, Lapinlahden Linnuissa vaikuttanut muusikko
• Mika Mali, muusikko
• Turkka Mali, muusikko, sanoittaja
• Miia Nuutila, näyttelijä, juontaja
• Jonna Tervomaa, muusikko ja toimittaja
• Timo Tervomaa (taiteilijanimi Timo Tervo), muusikko ja säveltäjä

[muokkaa] Nykyiset kansanedustajat

• Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), kansanedustajana 1983–1996 ja uudelleen vuodesta 1999 lähtien, maa- ja metsätalousministeri vuodesta 2007^[24]

[muokkaa] Entiset kansanedustajat

• Eino Grönholm (sd.), kansanedustajana 1975–1982
• Urpo Leppänen (SMP, Vade & LKP), kansanedustaja 1979–1989, 1989–1990 sekä 1990–1991 ja työvoimaministeri 1983–1987
• Ilkka Joenpalo (sd.), kansanedustajana 1987–1990 ja 1995–1997
• Minna Lintonen (sd.), kansanedustajana 2003–2007
• Eino Raunio (sd.), kansanedustajana 1939–1969
• Ritva Vastamäki (kok.), kansanedustajana 1987–1990

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Järjestetty ystävyystoiminnan alkamisvuoden mukaan

• Ruotsi: Södertälje vuodesta 1946
• Norja: Sarpsborg vuodesta 1951
• Tanska: Struer vuodesta 1951
• Venäjä: Serpuhov vuodesta 1964
• Ruotsi: Tierp vuodesta 1969
• Unkari: Gödöllő vuodesta 1990
• Kanada: Sault Ste Marie vuodesta 1990

[muokkaa] Välimatkoja

[muokkaa] Lähikunnat

• Humppilaan 19 km^[25]
• Jokioisille 9 km
• Somerolle 26 km
• Tammelaan 10 km
• Urjalaan 38 km
• Ypäjälle 23 km

[muokkaa] Valtateiden päätepisteet

• Helsinkiin 110 km
• Hämeenlinnaan 56 km
• Poriin 128 km
• Turkuun 88 km

[muokkaa] Maakuntien keskuskaupungit

• Joensuuhun 456 km
• Jyväskylään 235 km
• Kokkolaaan 398 km
• Kouvolaan 190 km
• Kuopioon 379 km
• Lahteen 127 km
• Lappeenrantaan 276 km
• Mikkeliin 253 km
• Ouluun 563 km
• Porvooseen 145 km
• Rovaniemelle 770 km
• Seinäjoelle 257 km
• Tampereelle 87 km
• Vaasaan 319 km

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Virallisia sivustoja

• Forssan kaupunki
• Forssan seutu
• Forssan seudun kehittämiskeskus
• Hämeen liiton tilastoja Forssasta

[muokkaa] Paikallisia lehtiä

• Forssan Lehti - paikallinen sanomalehti
• Seutu-Sanomat - ilmaisjakelulehti
• Forssan ja Loimaan seudun viikkouutiset
• Vapaalippu

[muokkaa] Oppilaitoksia

• Forssan yhteislyseo
• Forssan ammatti-instituutti
• Hämeen ammattikorkeakoulu, Forssan toimipaikka
• Forssan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

[muokkaa] Tapahtumia

• Forssan mykkäelokuvafestivaalit
• Holjat markkinat
• Pick-Nick autoharrastetapahtuma
• Suvi-illan maraton

[muokkaa] Seurakuntia

• Forssan ev.-lut. seurakunta
• Forssan ortodoksinen rukoushuone
• Forssan helluntaiseurakunta

[muokkaa] Muita

• Forssa-City