Forssa

Forssa
vaakuna	sijainti
www.forssa.fi
Sijainti	60°48′50″N, 23°37′20″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Forssan seutukunta
Perustettu	1923
– kaupungiksi	1964
Kuntaliitokset	Koijärvi (1969, pääosa)
Kokonaispinta-ala	253,39 km² 288:nneksi suurin 2011
– maa	248,78 km²
– sisävesi	4,61 km²
Väkiluku	17 811 64:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	71,59 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	13,8 %
– 15–64-v.	64,0 %
– yli 64-v.	22,2 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	97,1 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,7 %
Kunnallisvero	19,5 % 221:nneksi suurin 2012
Työttömyysaste	10,0 % (huhtikuu 2008)
Kaupunginjohtaja	Tapani Venho
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • SDP  • KESK  • VAS  • KOK  • VIHR  • PS  • KD	14 11 7 7 2 1 1

Forssa (ruots. Forssa tai Forsa) on lounaissuomalainen teollisuuskaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan länsiosassa. Kaupunki on sekä Forssan seutukunnan että niin sanotun Lounais-Hämeen alueen keskuspaikka.

Kanta-Hämeen kolmesta kaupungista Forssa on pienin noin 17 800 asukkaallaan. Suomen kuntien joukossa Forssa on väkiluvun perusteella mitattuna 64. suurin. Väestö on keskittynyt kaupungin hallinnollisen alueen eteläosassa sijaitsevaan Forssaan keskustaajamaan ja pohjoisosissa entisen Koijärven kunnan alueella on harvempaa maaseutuasutusta.

Forssan pinta-ala on 253,39 neliökilometriä ja keskimääräinen on väestötiheys noin 72 asukasta neliökilometriä kohti. Vesistöjen osuus pinta-alasta on pieni, mutta tärkeän elementin kaupunkikuvassa muodostaa Loimijoki, jonka alkupäässä kaupunki sijaitsee. Muita merkittäviä vesistöjä ovat osittain Forssassa sijaitseva Kaukjärvi ja vihreän liikkeen syntypaikkana tunnettu Koijärvi.

Forssan naapurikunnat ovat lännessä Jokioinen, idässä ja etelässä Tammela, pohjoisessa Humppila ja Urjala. Forssan seutukuntaan kuuluu Jokioisten, Tammelan ja Humppilan lisäksi Ypäjä. Edellä mainittujen kuntien ohella Lounais-Hämeen alueeseen luetaan mukaan myös Somero ja Urjala. Forssan sijaintia Helsinki–Turku–Tampere-kolmion keskellä pidetään monesti ihanteellisena, sillä asiointimatkat maan suurimpiin kaupunkeihin sujuvat nopeasti. Etäisyys Helsinkiin on 101, Tampereelle 76 ja Turkuun 84 kilometriä.

Forssa kasvoi ja kehittyi 1800-luvulla tekstiiliteollisuuden kasvun myötä. 1900-luvun puolella kaupunki kasvoi tuskin lainkaan maailmansotien välisenä aikana. Uusi kasvujakso alkoi 1960-luvulla rakennusteollisuuden vaudittamana. Sittemmin kaupungin kasvu pysähtyi teollisuuden alkaessa supistaa toimintojaan. Elintarviketeollisuudesta on yritetty muodostaa kaupungille uutta vahvaa työllistäjää, mutta viime aikojen irtisanomiset ovat murentaneet tätä toivetta.

Suurimmillaan Forssan asukasluku oli 1980-luvun puolivälissä, jolloin se oli kahden vuoden ajan 20 000 asukkaan rajan yläpuolella. Vuoteen 1994 mennessä asukasluku laski vain muutamilla sadoilla, mutta sen jälkeen väestön väheneminen kiihtyi. Forssa huippuvuosiensa jälkeen menettänyt yli 2 000 asukasta; vähenemistahti on kuitenkin viime aikoina hidastunut.

Historia

Loimijoki Forssan Kehräämöalueen kohdalla.

Pääartikkeli: Forssan historia

Nykyisen Forssan alue on suurimman osan historiastaan ollut vain joukko Tammelan pitäjään kuuluneita kyliä. Kyseiset kylät olivat Haudankorva, Järvenpää, Kuhala, Kuusto, Linikkala, Lunttila, Talsoila ja Vieremä. 1500-luvulla näissä kylissä oli 56 taloa, jonka perusteella asukasluvuksi on arvioitu 250–300 henkeä. 1700-luvun alkuun mennessä talojen määrä oli kasvanut 95 taloon, joista Haudankorvalla sijaitsi 1, Järvenpäässä 9, Kuhalassa 17, Kuustossa 11, Linikkalassa 3, Lunttilassa 14, Talsoilassa 21 ja Vieremässä 19.

Forssan kehitys teollisuustaajamaksi alkoi, kun ruotsinjuutalainen tehtailija Axel Wilhelm Wahren perusti vuonna 1847 Loimijoen varrelle, Kuhalankosken partaalle kehräämön ja myöhemmin kutomon, jotka myöhemmin yhdistettiin samaan yhtiöön. Wahrenin perustaman yhtiön nimi oli aluksi Forssa-osakeyhtiö, ja tästä ruotsin kielen koskea tarkoittavasta sanasta fors muodostui tehdasyhdyskunnan nimeksi Forssa. Forssa on ainoa mannersuomalainen kunta, jonka suomenkielisessä nimessä on f-kirjain. Nimen muuttamista joksikin suomenkieliseksi on vuosikymmeniä sitten harkittu, mutta hankkeelle ei ollut kannatusta.

Kutomon jälkeen rakennettiin värjäämö ja viimeistämö. Forssan teollisuus laajeni konepajan, höyrysahan ja tiilitehtaan rakentamisen myötä. Forssa oli monissa asioissa edistyksellinen paikkakunta, ja sinne saatiin puhelin toisena paikkakuntana Suomessa. Tavoitteenaan Wahrenilla oli luoda esimerkillinen tehdasyhdyskunta, joten hän rakennutti asuntoja työväelle, perusti tehtaan lapsille koulun ja myös kirjasto perustettiin. Vähitellen lääkäripalvelutkin kohenivat. Vuonna 1900 Forssaan perustettiin Suomen ensimmäinen maaseudulla toiminut oppikoulu, joka jatkaa edelleen toimintaansa Forssan yhteislyseona.

Vuonnna 1906 Forssaan perustettiin myös Suomen ensimmäinen maaseutuelokuvateatteri. Nykyisin samassa rakennuksessa toimiva Elävien kuvien teatteri markkinoi itseään Euroopan vanhimpana edelleen toimivana elokuvateatterina. Kuitenkin rakennus on ollut 1930-luvulta 2000-luvun alkuun muussa käytössä, ja sitä ennen 1990-luvun tyhjillään.

Wahren oli aktiivisesti ajamassa VR:n Turusta itään lähtevän rautatien suuntaamista Forssan läpi. Koska lopullinen linjaus kulki pohjoisempaa, Wahren rahoitti yhdessä Jokioisten kartanon kanssa kapearaiteisen Jokioisten rautatien rakentamista. Tähän kappeeraiteiseen liittyi Forssan tehdasalueella kulkenut sähkörautatie. Jokioisten rautatie oli käytössä 1970-luvun alkuun asti. Muistona rautatiestä Forssassa on kadunnimenä Rautatienkatu sekä radan vanhaa linjausta noudattava kevyenliikenteenväylä Jokioisten keskustaajamaan. Vanhaa ratalinjaa on nähtävissä myös Kuhalan puutaloalueen keskellä, jossa erottuu muusta maanpinnasta korkeammalla oleva linja. Rautatieasema sijaitsi 1970-luvulla rakennetun poliisilaitoksen kohdalla, ja viihdeuimala Vesihelmen paikalla oli rautatien varastorakennuksia. Poliisilaitos siirrettiin toiseen paikkaan vuonna 2008 homeongelmien johdosta.

Forssan tehdasyhdyskunta kuului aikoinaan väkiluvultaan Suomen suurimpien asutuskeskusten joukkoon ja oli kooltaan monia silloisia kaupunkeja suurempi. Ulkonaisesti Forssa ei kuitenkaan täyttänyt kaupungeille ominaisia tunnusmerkkejä, joten siitä ei muodostettu omaa kaupunkiaan. Itsenäisenä kuntana Forssa syntyi vasta vuonna 1923, kun se irrotettiin Tammelan kunnasta omaksi kauppalakseen. Kaupunginoikeudet Forssa sai vuonna 1964. Kaupungin aluetta on laajennettu vuosina 1969, jolloin pääosa Koijärven kunnasta liitettiin Forssaan ja 1971, jolloin Lempään alue siirrettiin Forssaan Tammelasta.

Toisen maailmansodan päätyttyä Forssa otti vastaan siirtoväkeä Muolaan kunnan alueelta ja kaupungin väkiluku alkoi jälleen kasvaa. 1960-luvulla valmistuivat Forssan läpi kulkevat uudet tielinjaukset Helsinki–Pori (valtatie 2) ja Turku–Hämeenlinna (valtatie 10), jotka vauhdittivat Forssan kasvua. Tekstiiliteollisuuden supistaessa toimintojaan rakennusteollisuus piti Forssan kasvu-uralla. Kaupungin kasvu jatkui aina 1980-luvulle saakka, jolloin se pysähtyi ja väkiluku alkoi laskea. 1990-luvun alun lama koetteli Forssaa pahoin, mistä seurauksena oli talousongelmia ja edelleenkin korkeana pysyttelevä työttömyys. Forssan imago koki myös pahoja kolhuja, joista kaupunki ei vieläkään ole toipunut. Erään vertailun perusteella Forssa on jopa luokiteltu Suomen toiseksi onnettomimmaksi kunnaksi. Kehitystä hidastavaksi tekijäksi ovat tulleet myös huonot liikenneyhteyden Helsinkiin päin.

Forssassa vasemmistopuolueilla on perinteisesti ollut vahva kannatus. Vuonna 1903 Forssassa järjestettiin Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, niin kutsuttu Forssan kokous, jossa otettiin käyttöön uusi nimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma. Suomen vasemmistopuolueet juhlivat kaupungissa tuon kokouksen muistoa sata vuotta myöhemmin vuonna 2003.

Väestö

Väestönkehitys

Forssan väestönkehitystä vuosina 1847−1990 on tarkasteltu ainakin Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa vuodelta 1995 ja Forssan historiaa käsittelevässä vuonna 1993 julkaistussa teoksessa. Vuonna 1923 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen Forssan väkiluku kehittyi seuraavasti:

• 1925: 7 681
• 1930: 8 003 (+322)
• 1935: 7 696 (−307)
• 1940: 7 815 (+119)
• 1945: 8 045 (+230)
• 1950: 8 881 (+836)
• 1955: 9 560 (+679)
• 1957: 9 809 vuoden alussa, Mitä-Missä-Milloin 1958
• 1960: 10 736 (+1 176)
• 1965: 11 184 (+448)

Vuodesta 1925 lähtien vuoteen 1945 asti Forssan väkiluku pysytteli suunnilleen ennallaan noin 8 000 asukkaassa. Tämän jälkeen väkiluvun kasvu nopeutui: 9 000 asukasta ylittyi vuonna 1952, 10 000 asukasta vuonna 1957, 11 000 asukasta vuonna 1962, 12 000 asukasta vuonna 1966 ja vuoden 1968 13 157 asukasta ylittivät 13 000 rajan. Koijärven liittäminen Forssaan seuraavana vuonna nosti asukasluvun yli 15 000:n. Vuonna 1971 liitettiin Tammelasta liitettiin vielä Forssaan 9  neliökilometrin kokoinen Lempään alue, jonka myötä kaupunki sai noin sata uutta asukasta.

Koijärven kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen väkiluku on kehittynyt seuraavasti:

• 1970: 15 725
• 1975: 18 558 (+2 833)
• 1980: 19 332 (+774)
• 1985: 20 074 (+742)
• 1990: 19 660 (−414)
• 1995: 19 542 (−118)
• 2000: 18 506 (−1 036)
• 2005: 17 918 (−588)

Forssa kasvoi nopeasti 1970-luvulla, mutta 1980-luvun puolivälissä kaupungin kasvu pysähtyi. Suurimmillaan kaupungin väkiluku oli 20 085 henkeä vuoden 1985 marraskuun lopussa. 1990-luvun puolivälin jälkeen kaupungin ja koko seutukunnan väkiluku alkoi laskea nopeasti. Aivan viime vuosina väheneminen on kuitenkin tasaantunut.

Ikärakenne

Forssan asukkaat jakautuvat eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–14-v. 13,8 %
• 15–64-v. 64,0 %
• yli 64-v. 22,2 %

Pitkällä tähtäimellä lasten määrä ja osuus ovat vähentyneet huomattavasti. Vanhukset ovat sekä määrältään että osuudeltaan ainoa kasvava ikäryhmä. Lasten osuus alitti 1990-luvulla vanhusten osuuden, ja ennusteiden mukaan vanhusten osuus tulee vielä kasvamaan huomattavasti, elleivät kohonnut syntyvyys tai muuttoliike vaikuta tilanteeseen.

Forssasta on muutettu paljon asumaan naapurikuntiin, lähinnä Tammelaan ja Jokioisille, mikä on myös vähentänyt Forssan lapsilukua. Vastaavasti monet muuttavat eläköityessään Forssaan lähemmäs palveluita. Kuntien välisessä muutossa kaupunki on saanut muuttovoittoa viimeksi 1980-luvulla. Kuolleisuus on vuodesta 1997 lähtien ollut syntyvyyttä suurempaa.

Alueellisesti tarkasteltuna eniten lapsia asuu keskustaajama-alueen reunalla uusimmilla pientaloalueilla. Entisen Koijärven kunnan alueella lasten osuus väestöstä on yllättäen suurempi kuin keskustaajamassa. Vanhusten osuus on suurimmillaan Keskustassa, Korkeavahassa, Vanhassa Kuhalassa ja Uudessakylässä, joissa 64 vuotta täyttäneitä on yli kolmannes väestöstä.

Väestö alueittain

Yli 90 prosenttia väestöstä asuu kaupunkimaisesti Forssan keskustaajamassa, jossa asutus on tiheintä. Maaseutumaisilla alueilla Forssan keski- ja pohjoisosissa sekä väestönmäärä että väestötiheys jäävät alhaisiksi. Vuoden 2000 tietojen perusteella taajama-alueiden (keskustaajama ja Matkun taajama) väentiheys oli noin 844 asukasta neliökilometrillä ja haja-asutusalueella vain 6,5 asukasta neliökilometrillä. Forssan osuus koko seutukunnan väestöstä on hieman yli puolet.

Forssan kirkko

Forssan tehdasyhdyskunnan väestökeskittymät olivat Kalliomäen puutaloalue Loimijoen pohjoispuolella sekä Vanhan Kuhalan, Uudenkylän ja Yliskylän puutaloalueet joen eteläpuolella. Tämän Forssan historiallisen keskuksen ympärille on vuosikymmenten mittaan rakennettu uusia kaupunginosia. Pääosin 1970-luvulla rakennettu Viksbergin kerrostalolähiö on jo 1980-luvulta lähtien ollut väkiluvultaan laskeva alue. Myös Tölön kerrostaloalueen väestö on laskussa, eikä alueelle ole rakennettu uusia asuntoja. Ennen 1990-luvun lamaa asutus laajeni Vieremässä ja Paavolassa, mutta tällä hetkellä noiden alueiden väkiluku on yhä vuotta 1995 edeltävällä tasolla. Uusien omakotitalojen myötä väkiluku nousee maltillisesti tällä hetkellä vain Pikku-Muolaassa, Kuuston Nummella, Kuustossa ja Järvenpäässä.

Seuraavasta taulukosta nähdään Forssan väestön jakautuminen kaupunginosittain vuoden 2006 lopussa:

Nro	Kaupunginosa	Väestö
1	Keskusta	1 847
2	Ojalanmäki	275
3	Lamminranta	385
4	Korkeavaha	1 307
5	Linikkala	1 005
6	Haudankorva	2 578
7	Kuhala	2 548
8	Talsoila	2 263
9	Kaikula	370
10	Kivimäki	67
11	Järvenpää	153
12	Kuusto	742
13	Pikkumuolaa	166
14	Pispanmäki	353
15	Paavola	1 201
16	Vieremä	992
17	Parkkiaro	241
18	Kojo	499
19	Matku	529
20	Suonpää	232
*	Tuntematon	141

Äidinkieli

Vuosina 1990–2007 Forssan kielijakauma on pysynyt melko vakaana. Suomenkielisten absoluuttinen määrä on laskenut yli 2 000 hengellä, mutta suhteellinen osuus on laskenut vain vähän 99,4 prosentista 97,6 prosenttiin. Ruotsinkielisten määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Huomattavin kasvu on muita kuin suomea ja ruotsia puhuvien ryhmässä, jonka koko on kuusinkertaistunut kuluneiden 17 vuoden aikana. Tarkastellun jakson aikana muunkielisistä yksi on kunakin vuonna ollut saamenkielinen.

Kieli	1990	%	1995	%	2000	%	2005	%	2007	%
suomi	19 544	99,4	19 283	98,7	18 226	98,5	17 566	98,0	17 407	97,6
ruotsi	53	0,3	57	0,3	45	0,2	47	0,3	44	0,2
muut kielet	63	0,3	202	1,0	235	1,3	305	1,7	384	2,1

Uskonto

Valtaosa forssalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vuoden 2007 lopussa kirkkoon kuului 15 324 jäsentä, mikä vastaa 85,5 prosentin osuutta kaupungin asukkaista. Loput 2 594 kaupunkilaista kuuluvat joko ortodokseihin, muihin uskontokuntiin tai olivat kirjoilla väestörekisterissä. Kaupungissa on ortodoksien rukoushuone, Jehovan todistajien valtakunnansali, helluntaiseurakunnan Saalem-kirkko ja vapaaseurakunnan toimintaa. Vapaakirkko toimii Forssa-yhtiön rakennuttamassa Kerholana tunnetussa rakennuksessa.

Forssassa on kaksi luterilaista kirkkoa, joista toinen sijaitsee kaupungin keskustassa ja toinen entisen Koijärven kunnan alueella. Koijärven seurakunta oli itsenäinen vuodesta 1924 lähtien, mutta vuonna 2007 se yhdistettiin Forssan seurakunnan kanssa. Samalla näistä kahdesta seurakunnasta muodostunut seurakuntayhtymä purettiin. Kaupungin hautausmaa sijaitsee Valtatie 10:n pohjoispuolella Urjalaan vievän tien länsipuolella. Hautausmaa-alueella on vanha puinen siunauskappeli ja uudempi punatiilinen siunauskappeli. Lähistöllä sijaitsee myös erillinen vapaa-ajattelijoiden hautausmaa.

Maantiedettä

Kaupunginosat

Pääartikkeli: Forssan kaupunginosat

Forssassa on 20 kaupunginosaa, joista 16 sijaitsee keskustaajamassa ja neljä maaseutualueilla. Kaupunginosista Haudankorva (yleisemmältä nimeltään Viksberg) on väkiluvultaan suurin. Lähinnä keskustaajaman reuna-alueen omakotitaloasutusta käsittävät kaupunginosat ovat viime vuosina olleet väestöltään kasvavia. Kaupunginosista kerrotaan tarkemmin omassa artikkelissaan.

Wahren-keskus kesällä 2006

Asutuksen kehitys

Vuodet 1847–1946

Forssan ensimmäiset suunnitellusti rakennetut alueet olivat Wahreninkatu ja Viksbergin pytingit. Kalliomäki linjoineen syntyi 1870-luvulta lähtien Wahrenin määrättyä alueelle asemakaavan. Kalliomäen ohella Forssan vanhimpiin asuinalueisiin kuuluvat Vanha Kuhala Loimijoen eteläpuolella, Uusikylä Rautatienkadun ja Räynynojan välissä sekä Yliskylä eli Ameriikka hieman Uudestakylästä länteen.

Vuoteen 1946 tultaessa tiheän puutaloasutuksen alue oli melko suppea verrattuna nykypäivän taajamoituneen alueen kokoon. Suurin osa nykyisistä asuinalueista oli peltoa. Edellä mainittujen alueiden lisäksi asutusta oli Kekkalassa, jonkin verran Pispanmäessä ja lisäksi joitakin rakennuksia Viksbergin kartanon mailla. Rantalanmäen rakentaminen oli tässä vaiheessa jo aloitettu.

1950-luvulta 1980-luvulle

Kerrostaloja alettiin rakentaa Kartanonkadun ja torin ympäristöön sekä Viksbergiin 1960-luvulla. Monet vanhat puutalot saivat vähitellen väistyä uudisrakentamisen tieltä. Jälkeenpäin monien rakennusten purkamista on arvosteltu. Ehkä tunnetuin purettu rakennus on Säästöpankinkadun ja Hämeentien kulmassa sijainnut Piparkakkutalo. Kerrostalojen rakentaminen jatkui myös 1970-luvulla, jolloin aloitettiin Tölön rakentaminen, rakennettiin punatiilisiä kerrostaloja Pekolanraitille sekä jatkettiin Viksbergin rakentamista.

Kaupungin laajeneva teollisuus sai käyttöönsä entisiä Viksbergin kartanon maita. Parma rakensi elementti- ja Ahlström villatehtaansa valtatie 2:n länsipuolelle Pispanmäkeen.

Pientaloalueet levittäytyivät vähitellen kaupungin reunoilla. Talsoilan jälkeen rakennettiin omakotitaloja pohjoisessa Lamminrantaan, Ojalanmäkeen, Kaikulaan ja Vieremään. Paavolan rakentaminen aloitettiin 1980-luvulla ja alue on viimein valmistumassa.

1990-luvulta nykypäivään

Forssan laajentuminen on ollut melko hidasta, koska väkiluvun laskiessa uusien asuntojen kysyntä ei ole kovin suurta. Uusia omakotitaloja on kuitenkin rakennettu. Eniten uusia taloja on kaupungin itäosissa Kuustossa, jonkin verran myös Pikkumuolaassa ja Paavolassa sekä Vieremän luoteisosassa. Keskustaan on parin viime vuoden aikana rakennettu uusia kerrostaloja etenkin Makasiinirantaan.

Vesistöt

Vesistöjen osuus Forssan pinta-alasta on 2,2 % ja täten melko alhainen. Keskustaajaman alueella ainoat vesistöt ovat idässä osa Kaukjärveä, kaupungin halki virtaava Loimijoki, siihen laskeva, lähes umpeenkasvanut Loimalammi sekä Linikkalanlammi Linikkalassa ja Mäkilammi Vieremässä. Lähialueen suurin järvin on Tammelan puolella sijaitseva Pyhäjärvi.

Forssan haja-asutusalueen keskiosien halki virtaa Loimijoen sivujoki Jänhijoki, jonka latvavesiin kuuluvat myös pohjoisemana lähellä Tammelan rajaa sijaitsevat, Tammelan Mustialan takamaiden pienten metsäjärvien ketjuun liittyvät Kiimalammi ja Luolalammi.

Haja-asutusalueen pohjoisosassa on Koijärven lintujärvi. Siitä alkaa Matkun ohi pitkin Jokioisten ja Humppilan rajaa länteen virtaava Loimijoen suurin sivujoki Koijoki (tunnetaan myös nimillä Kojonjoki tai Koenjoki). Tämän joen toinen latvajärvi on Valijärvi Tammelan rajalla. Tammelan Pyhäjärven latvavesiin kuuluu Lunkinjärvi Tammelan rajalla. Urjalan rajoilla osittain Forssan alueelle ulottuvat Urjalan halki virtaavan Tarpianjoen latvavesiin kuuluvat Kokonjärvi, Särkijärvi ja Matkunjärvi.

Puistot

Ankkalamminpuisto Forssan torin eteläreunalla.

Forssassa on 110 puistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 328 hehtaaria.

• Ankkalammin puisto: sijaitsee torin eteläpuolella, kaupungin parhaiten hoidettu
• Yhtiönpuisto: kehräämöalueen vieressä sijaitseva puisto, jota kutsutaan joskus myös nimellä Wahreninpuisto
• Keskuspuisto: Loimijoen vartta Yhtiönpuiston jälkeen seuraava luonnontilainen puisto, jossa myös jalkapallonurmi
• Talsoilan puisto: osin rakennettu, osin luonnontilainen puisto Talsoilassa, toteutettiin kaikille avoimena kansanpuistona aiemmin suljetusta Yhtiönpuistosta poiketen
• Rantapuisto: Keskuspuistoa vastapäätä Rantalanmäessä joen varrella sijaitseva puisto
• Harjupuisto: mäntyvaltainen puistometsä Kaikulan ja Vieremän rajalla
• Mäkilamminpuisto: mäntyvaltainen Mäkilammiin rajoittuva puistometsä Vieremässä
• Lamminrannan puisto: nimensä mukaisesti puisto Lamminrannan ympärillä
• Paavolan puisto: Paavolan kaupunginosassa sijaitseva puisto on osin rakennettu, osin puistometsää
• Siurilan puisto: Viksbergin asuinalueen keskellä sijaitseva puisto, jossa on kaksi vesilammikkoa, keinotekoinen puro ja suihkulähde
• Salmistonmäki ja Loimalammi: luonnontilainen alue sijaitsee Haudankorvan itäosassa aivan kiinni Tammelan rajassa

Kansallinen kaupunkipuisto

Forssan kaupunki on rakentunut alueelle, jossa metsä- ja peltomaisemat vuorottelevat. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen kansallisen kaupunkipuiston aseman saamisen Loimijoen varrella sijaitseville kolmelle alueelle. Forssan kansalliseen kaupunkipuistoon tulisivat kuulumaan

• agraarimaiseman alueena Haudankorvan ja Kuuston peltoalueet
• teollisuusperinnön alueena vanhat tehdasrakennukset ja jotkin vanhat kaupunginosat (muun muassa Kalliomäki, Kuhala ja Rantalanmäki)
• harjualueena Vieremästä Hunnari, Kaikulasta hautausmaan lähiympäristö ja Lamminrannasta lammen ympäristö.

Liikenne

Liikenneyhteydet

Forssan keskustaajaman kautta kulkevat:

2 Valtatie 2 Helsingistä Forssan kautta Poriin
10 Valtatie 10 Turusta Forssan kautta Hämeenlinnaan
282 Seututie 282 Somerolta Forssaan
284 Seututie 284 Urjalasta Koijärven kirkon kautta Forssaan
2804 Yhdystie 2804 Jokioisten keskustasta Forssaan (kadunnimenä Forssassa Jokioistentie)
2821 Yhdystie 2821 Tammelan keskustasta Forssaan (kadunnimenä Tammelantie; tunnetaan myös nimellä Tammelansuora)

Valtatie 2:n heikkoa kuntoa on pidetty Forssan kehitystä hidastavana tekijänä. Helsingistä alkunsa saavat valtatiet on muutettu moottoriteiksi, mutta liikennemääriltään pienempi valtatie 2 on edelleen tavanomainen kaksikaistainen valtatie. Vuosina 2006–2009 tietä kuitenkin parannettiin muun muassa rakentamalla ohituskaistoja ja eritasoliittymiä sekä parantamalla olemassa olevia liittymiä.

Matkun kautta kulkee Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät pysähdy enää Matkussa, ja vanha asemarakennuskin on purettu. Forssan keskustaajaman rautatierakenteet on purettu 1970-luvulla, eikä kaupungilla näin ollen ole omia rautatieyhteyksiä. Lähin henkilöliikenteen asema on Humppilassa. Toisinaan on esitetty rautatien rakentamista kaupunkiin. Esillä on ollut esimerkiksi rautatie Helsingistä Forssan ja Humppilan kautta Poriin. Hanketta voidaan kuitenkin alkaa toteuttamaan aikaisintaan 2020-luvun toisen puoliskon aikana. Toisena linjauksena on esitetty rautatien rakentamista Riihimäeltä Forssan kautta Loimaalle.

Haudankorvan kaupunginosassa sijaitsee Forssan lentokenttä. Humppila on osoittanut kiinnostusta lentokentän sijoittamiseen alueelleen, mikä parantaisi myös Forssan logistista asemaa. Suunnitelmissa lentoasema toimisi lähinnä rahtiliikenteen kenttänä, mutta voisi sijaintinsa puolesta palvella myös charter-matkustajaliikennettä. Säännölliselle lentovuoroliikenteelle ei ole käytännön mahdollisuuksia.

Kaupungin sisäinen liikenne

Forssassa on pidetty ongelmallisena keskustan liikennettä. Esimerkiksi Kauppakadulle asetettiin raskaan kaluston ajokielto alkuvuodesta 2008. Suunnitteilla on pitkään ollut niin sanottu Itäinen kehäväylä, joka ohjaisi liikenteen kulkemaan Forssan ydinkeskustan ohitse valtatieltä 2 valtatielle 10 ja mahdollisesti tästä edelleen Tampereentielle. Osana tätä suunnitelmaa kaupungin uudeksi sisääntulotieksi etelästä päin valmistui Loimalammintie ja aiemmin sisääntulotienä toimineen Helsingintien liittymä valtatielle 2 poistettiin.

Yhtiönkadun jatkeen rakentaminen Yhtiönkadun päästä Tampereentien päähän kirkon ohitse I linjaa pitkin on ollut suunnitteilla vuosikymmeniä. Katulinjaus on merkitty asemakaavaan vuonna 1969 ja uuteen maakuntakaavaan on myös merkitty katuyhteys Yhtiönkadun ja Tampereentien välille. Asemakaavaa pidetään vanhentuneena ja sen uudistamista on pohdittu usein. Kannatusta on ollut sekä erilaisille ratkaisuille tieyhteyden toteuttamiseksi että kadun rakentamatta jättämiselle. Hanke on ollut erittäin kiistanalainen, ja toisinaan siitä on käyty runsaasti keskustelua Forssan Lehden mielipidesivuilla. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uudistetun kaavan, jolla I linjaa jatkettaisiin Kellonsoittajankatuna terveyskeskuksen risteykseen asti. Päätöksestä on valitettu, eikä se näin ollen ole lainvoimainen.

Politiikka

Forssan kaupungintalo helmikuussa 2006.

Kaupungin johtohenkilöt

Forssan kaupunginjohtajina ovat toimineet mm. seuraavat henkilöt:

• Jorma Laurila
• Reijo Timperi
• Hannu Joensivu
• Tapani Venho (nykyinen)

Kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, joista 25 miehiä ja 18 naisia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Mika Penttilä (kesk.). Varapuheenjohtajat ovat Ilkka Joenpalo (sd.), Tapio Virtanen (vas.) ja Mauri Korpela (kok.). Paikkajakauma puolueittain löytyy tietolaatikosta sivun yläosasta sekä hieman alempaa tästä kappaleesta.

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, joista 5 miehiä ja 6 naisia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Minna Lintonen (sd.). Varapuheenjohtajat ovat Pentti Mansikkamäki (kesk.), Petri Koivula (kok.) ja Risto Aaltonen (vas.). Kaupunginhallituksessa SDP:llä on neljä paikkaa, Keskustalla kolme sekä Vasemmistoliitolla ja Kokoomuksella molemmmilla kaksi.

Lautakuntia kaupungissa toimii viisi: kasvatuslautakunta, perusturvalautakunta, tarkastuslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaa-aikalautakunta.

Puolueiden kannatus Forssassa

Suomen eduskuntapuolueista Forssassa on toimintaa SDP:llä, Keskustalla, Kokoomuksella, Vasemmistoliitolla, Vihreillä, Kristillisdemokraateilla ja Perussuomalaisilla. Forssassa asuu vain vähän ruotsinkielisiä, joten RKP:llä ei ole kaupungissa toimintaa.

Vaaleissa kaupunki on jaettu seitsemään äänestysalueeseen, jotka on nimetty äänestyspaikan mukaan. Äänestysalueita ovat Teatteritalo (kaupungin keskusta-alue), Heikka (itäinen keskustaajama: Korkeavaha, Linikkala ja Kuusto), Haudankorva (Viksberg ja osa Kuhalaa), Tölö (osa Kuhalaa ja Pispanmäki), Kaupungintalo (osa Kuhalaa ja Rantalanmäki) ja Talsoila (Talsoila, Paavola ja Vieremä). Entinen Koijärven kunta muodostaa Kojon äänestysalueen.

Äänestysprosentti on yleensä ollut kaupungin keskiarvoa alempi Kuhalan ja Kaupungintalon äänestysalueilla. SDP on viime vaaleissa ollut suurin puolue kaikilla äänestysalueilla lukuun ottamatta Kojoa, jossa Keskusta on saanut ylivoimaisesti eniten ääniä. Keskustaajamassa Viksbergin ja Tölön kerrostaloalueilla vasemmiston kannatus on korkeaa (yli 60 prosenttia) ja omakotitalovaltaisemmilla äänestysalueilla matalampaa.

Puolueiden kannatus vaihtelee jonkin verran äänestysalueiden välillä. SDP:n kannatus on suunnilleen yhtä suurta kaikkialla lukuun ottamatta Kojoa. Keskustan kannatus on matalampaa keskiarvoa matalampaa Kuhalassa, Tölöllä ja Kaupungintalolla, ja ylivoimaisesti suurinta Kojolla. Teatteritalo ja Heikka ovat Kokoomuksen vahvimmat alueet. Vasemmistoliittoa kannatetaan eniten Kuhalassa, Tölöllä ja Kaupungintalolla. Pienempien puolueiden kohdalla alueiden väliset kannatuserot eivät ole suuria.

Historiallisesti Forssa on ollut vasemmistoenemmistöinen kunta, mutta viimeksi SDP ja Vasemmistoliitto ovat saaneet yli puolet äänistä vuonna 1992. Presidentinvaaleissa enemmistö forssalaisista on äänestänyt sosiaalidemokraattista ehdokasta vuosina 1994, 2000 ja 2006.

Kunnallisvaaleissa SDP on ollut yhtäjaksoisesti suurin puolue ainakin vuosina 1976-2008. Eduskuntavaaleissa SDP on hävinnyt Keskustalle vuonna 2007 ja Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 1996, jolloin Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) oli ehdokkaana ja tuli valituksi. Vuonna 1976 kunnallisvaaleissa Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli toiseksi suurin puolue. Vuosina 1980–1992 Kokoomus nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja vuosina 1996–2008 Forssan toiseksi suurin puolue on ollut Keskusta. Nykyisin Kokoomus ja Vasemmistoliitto kilpailevat keskenään kolmanneksi suurimman puolueen sijasta.

Sosiaalidemokraattien kannatus on vaihdellut jonkin verran 30 prosentin molemmin puolin. Keskustan kannatus on noussut kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana lähes kaksinkertaiseksi. Kokoomuksen kannatus on samana aikana supistunut ja Vasemmistoliitto (aiempi SKDL) on menettänyt yli kolmanneksen kannattajistaan. Huomattavaa on, että vuosien 1996 ja 2000 vaaleissa Vihreiden kannatus oli yli 10 prosenttia; vuonna 1996 Forssa olikin maan 5. vihrein ja vuonna 2000 11. vihrein kunta.

Kunnallisvaalit 2004

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Forssan lähes 15 000 äänioikeutetusta äänesti hieman yli 60 %. Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna äänestysaktiivisuus nousi hieman. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan yhdessä, Vihreät menettivät neljä valtuustopaikkaa viidestä ja muut neljä valtuustopuoluetta saivat kukin yhden paikan lisää. Vaalien jälkeen Urpo Leppänen erosi Keskustan valtuustoryhmästä ja perusti oman Perussuomalaisten valtuustoryhmän.

Puolue	Ääniä	%	Paikkoja
SDP	2 728	30,3	13 (+1)
Keskusta	2 353	26,1	12 (+1)
Vasemmistoliitto	1 750	19,4	8 (+1)
Kokoomus	1 611	17,9	8 (+1)
Vihreät	362	4,0	1 (–4)
Kristillisdemokraatit	200	2,2	1 (±0)

Kunnallisvaalit 2008

Vuoden 2008 vaaleissa SDP, Vihreät ja Perussuomalaiset saivat kukin yhden paikan lisää edellisiin vaaleihin verrattuna. Vastaavasti Keskusta, Vasemmistoliitto ja Kokoomus menettivät yhden paikan. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan. Puolueiden välinen suuruusjärjestys pysyi vaaleissa ennallaan lukuun ottamatta vaaleissa uutena ryhmänä esiintyneitä Perussuomalaisia, jotka saivat Kristillisdemokraatteja enemmän ääniä. Käytännössä Keskustan paikkamäärä ei laskenut, sillä jo ennen vaaleja yksi Keskustan valtuutettu oli eronnut ryhmästä ja muodostanut Perussuomalaisten ryhmän.

Valtakunnallisesta tilanteesta poiketen SDP:n äänimäärä lisääntyi, ja Keskustan äänimäärän lasku oli vähäisempää kuin muualla maassa. Kokoomuksen kannatus laski Forssassa, kun se muualla maassa nousi. Vaalien ääniharava oli Mika Penttilä, joka keräsi yli 700 ääntä.

Puolue	Ääniä	%	Paikkoja
SDP	2 836	30,5	14 (+1)
Keskusta	2 293	24,7	11 (−1)
Vasemmistoliitto	1 561	16,8	7 (−1)
Kokoomus	1 556	16,7	7 (−1)
Vihreät	419	4,5	2 (+1)
Kristillisdemokraatit	300	3,2	1 (±0)
Perussuomalaiset	332	3,6	1 (+1)

Eduskuntavaalit 2007

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa noin 14 900 äänioikeutetusta 65,9 % äänesti. Vuoden 2003 vaaleihin verrattuna äänioikeutettujen määrä laski noin sadalla ja äänestysprosentti laski 1,3 %-yksikköä. Vuonna 2003 suurin puolue oli SDP, mutta vuonna 2007 Keskusta sai ensimmäistä kertaa eniten ääniä eduskuntavaaleissa. Forssalaisista poliitikoista ehdokkaina olivat SDP:n Minna Lintonen, Keskustan Mika Penttilä ja Sirkka-Liisa Anttila, Vasemmistoliiton Risto Aaltonen ja Kokoomuksen Jarmo Pynnönen. Anttila sai pitää edustajanpaikkansa, mutta Lintosta ei valittu enää toiselle kaudelle.

Puolue	Ääniä 2003	%	Ääniä 2007	%	Muutos	%-yks.
SDP	3 218	32,3	2 508	25,8	−710	−6,5
Keskusta	2 344	23,6	3 236	33,4	+892	+9,8
Vasemmistoliitto	1 797	18,1	1 625	16,7	−172	−1,4
Kokoomus	1 516	15,2	1 283	13,2	−233	−2,0
Vihreät	361	3,6	368	3,8	+7	+0,2
Kristillisdemokraatit	479	4,8	417	4,3	−62	−0,5
Perussuomalaiset	34	0,3	86	0,9	+52	+0,6
Muut	200	2,0	180	1,9	−20	−0,1

Eduskuntavaalit 2011

Kevään 2011 eduskuntavaaleissa Forssasta ovat ehdolla SDP:n Minna Lintonen, Keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja Mika Penttilä, Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen, Vasemmistoliiton Suvi Mäkinen ja Janne Nieminen, Vihreiden Alpo Suhonen sekä Perussuomalaisten Tuula Forsblom ja Sami Mattila.

Verotus

Kaupungin tuloveroprosentti oli vuosikausia 18,75. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2007 korottaa verotusta 0,75 %-yksiköllä, joten vuodesta 2008 lähtien tuloveroprosentti on 19,50.

Vaakuna

Pääartikkeli: Forssan vaakuna

Kaupungin nykyisen vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1962. Sen heraldinen selitys kuuluu: Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas. Tunnus kuvaa vesivoimaa ja kaupungin halki virtaavaa Loimijokea. Vaakuna vahvistettiin 29. elokuuta 1962.

Aiemmin käytössä oli A. W. Ranckenin suunnittelema vaakuna vuodelta 1947. Vaakunan kilpi oli aaltokoroisesti katkoinen, alemmassa sinisessä kentässä oli hopeinen vesipyörä, ylemmässä hopeakentässä aaltokoron päällä kolme sinistä aaltoviivaa ja niiden päällä punainen F-kirjain. Vaakuna poistettiin käytöstä epäheraldisena.

Elinkeinoelämä

Kehräämön rakennuksia Kuhalankosken rannalla.

Kutomoaluetta.

Työpaikkarakenne

Vuonna 2004 Forssassa oli työpaikkoja 9 844 kappaletta, jotka jakautuivat seuraavasti:

• alkutuotanto: 236 = 2,4 %
• jalostus: 4 111 = 41,8 %
• palvelut: 5 413 = 55,0 %
• tuntematon: 84 = 0,9 %

Työpaikkarakenteen perusteella Forssa on leimallisesti teollisuuskaupunki, kuten se koko historiansa ajan on ollut. Alkutuotannon työpaikkoja kaupungissa on lähinnä entisen Koijärven kunnan alueella, jossa alkutuotannon osuus työpaikoista on yli puolet.

Wahrenin 1800-luvulla alkuunsaattama tekstiiliteollisuus oli kaupungin merkittävin työnantaja aina 1970-luvulle asti. Tämän jälkeen rakennusteollisuus nousi merkittävimmäksi teollisuudenalaksi Armas Puolimatkan perustaman Rakennusvalmiste Oy:n kasvaneen toiminnan ansiosta. A. Ahlströmin (nykyisin Saint-Gobain Isover Oy) kolmas mineraalivillatehdas käynnistyi Pilvenmäellä virallisesti 13. lokakuuta 1971. Tehtaan koekäyttö alkoi kuukauden verran aiemmin.

Nykypäivän Forssan suurin teollisuudenala on elintarviketuotanto. HK Ruokatalo Oy on keskittänyt merkittävän määrän toimintaasa paikkakunnalle. Lisäksi kaupungissa toimii Atria Yhtymä ostettuaan Liha ja Säilyke Oy:n. Muuallakin Suomessa tunnettu Forssan-tuotemerkki säilyy edelleen markkinoilla. Puhtaasti paikallisena jatkaa lihajalosteyritys Hakala Oy.

Työllisyystilanne

Forssan on perinteisesti ollut työpaikkaomavarainen. Vuoden 2004 tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuus oli 126,6 %, joka on yksi Suomen suurimmista. Ulkopaikkakuntalaisia työssäkävijöitä oli tuolloin 3 738 henkeä, joista seutukunnan sisältä tulevia 2 449 henkeä. Forssalaisista työllisistä puolestaan kävi muissa kunnissa työssä 1 669 henkeä, josta oman seutukunnan kunnissa 758 henkeä.

Forssan työttömyysaste oli ennen alun lamaa suunnilleen maan keskiarvon verran, mutta tuon laman aikana työttömyys nousi niin rajusti, että pahimmillaan joka neljäs oli vailla työtä. Työttömyysaste oli pitkään loivassa laskussa, mutta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla näkymät muuttuivat huonommiksi. Forssan seutukunnan työttömyysaste on korkeampi kuin muissa Kanta-Hämeen seutukunnissa, ja Forssan työttömyysaste on jopa Kanta-Hämeen korkein. Naapurikunnissa työttömyys on jonkin verran alhaisempi kuin keskuskaupungissa Forssassa.

Tällä hetkellä kaupunki onkin nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Tilanteeseen ovat johtaneet vähitellen tapahtuneet suuret irtisanomiset:

• Asko Oy:n omistama Forssan Saha lakkautettiin 2007.
• HK Ruokatalo ja Atria ovat vähentäneet väkeä yhteensä noin pari sataa henkeä vuosina 2007-2008. Atrian 2000-luvulla rakennuttama logistiikkakeskus ja kaupungin kustantama kuljetinsilta jäivät vaille käyttöä.
• Helkama Forste lakkautti Forssan tuotantolaitoksen 2008 ja tuotanto siirrettiin Unkariin ja Venäjälle.
• Finlayson-Forssa Oy ilmoitti henkilöstövähennyksistä ja sulki kannattamattoman muovitehtaansa 2008. Myöhemmin samana vuonna yhtiö ilmoitti konkurssista.
• Isover ilmoitti syksyllä 2008 aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut Forssan tehtaalla.
• Lokakuussa 2008 Novart Oy ilmoitti sulkevansa Forssan keittiökalustetehtaansa ja keskittävänsä tuotannon Nastolaan. Toiminta laitoksella loppui 15. toukokuuta 2009.
• Finlayson Oy ilmoitti 15. tammikuuta 2009 yt-neuvotteluista. Maaliskuussa yhtiö ilmoitti Forssan tuotantoyksikön sulkemista. Kaupunkiin jäi vielä yhtiön malliosasto ja logistiikkakeskus.

Irtisanottuja on huomattavasti enemmän kuin Kemijärvellä, ja myös irtisanottujen suhteellinen osuus on Forssassa Kemijärveä suurempi. Tästä huolimatta Forssan tilanne ei ole saanut yhtä paljon valtakunnallista julkisuutta.

Koulutus

Forssassa toimii tällä hetkellä yhdeksän peruskoulua. Toistaiseksi viimeinen lakkautettu koulu oli Haudankorvan ala-aste, jonka toiminta loppui keväällä 1998. Haudankorvalta oppilaat siirrettiin Kuhalan kouluun. Keskuskoulu tunnettiin ennen myös Linikkalan kouluna.

Keskustaajaman koulut

• Heikan ala-aste
• Talsoilan ala-aste
• Tölön ala-aste
• Vieremän ala-aste
• Keskuskoulu (ala- ja yläaste)
• Kuhalan koulu (ala- ja yläaste)

Koijärven alueen koulut

• Kojon ala-aste
• Matkun ala-aste

Ylemmän asteen oppilaitokset

Peruskoulujen lisäksi Forssassa toimii vuonna 1997 Linikkalan ja Kuhalan lukioiden yhdistyttyä muodostettu vanhan nimensä uudelleen käyttöön ottanut Forssan yhteislyseo, joka jatkaa Suomen vanhimman maaseutuoppikoulun perinteitä. Toisen asteen ammattikoulutusta tarjoaa Forssan ammatti-instituutti, johon on yhdistetty perinteinen ammattikoulu, kauppaoppilaitos ja terveydenhuolto-oppilaitos. Ammatillista korkeakoulutusta tarjoaa Hämeen Ammattikorkeakoulun Forssan yksikkö. Aikuisopiskelijoita ja työvoimakoulutusta palvelee Forssan Aikuiskoulutuskeskus (FAK). FAK:n erikoisalana on Suomen ainoa torni- ja ajoneuvonosturinkuljettajan koulutus. Laitoksen nosturiharjoittelukenttä valtatien 2:n varressa on yksi kaupungin maamerkeistä.

Kulttuuri

Tiedotusvälineet

Forssassa on vuodesta 1917 ilmestynyt Forssan Lehti, joka ilmestyy nykyään seitsemänä päivänä viikossa. Lehti on puoluekannaltaan sitoutumaton, ja se haluaa toimia Lounais-Hämeen maakunnallisena äänenkannattajana.

Sanomalehtitoiminnan alkuunpanija oli Esko Aaltonen, joka perusti Forssaan Suomen ensimmäisen maaseudulla toimivan kirjapainon. Nykyinen Forssan Kirjapaino Oy on merkittävä erikoisaikauslehtien painopaikka. Uusi kirjapainotalo valmistui Viksbergiin vuonna 1997.

Forssassa jaettavia ilmaisjakelulehtiä ovat Seutu-Sanomat ja Vapaalippu. Kerran viikossa jaettavia Seutu-Sanomia on julkaistu vuodesta 1990, ja lehti on nykyään Forssan Lehden omistuksessa. Viikkouutiset aloitti ilmestymisensä 2000-luvulla, mutta lopetti jo saman vuosikymmenen loppupuolella. 1990-luvulla ilmestyi myös Forssan Seutu -niminen ilmaisjakelulehti. Ilmaisjakelulehti Vapaalippu on kulttuuri- ja tapahtumalehti, jota julkaistaan noin kerran kuukaudessa.

Aikaisemmin Forssassa oli pienimuotoista TV-lähetystoimintaa Forssavisio-nimisellä paikallistelevisiokanavalla. Ohjelmistoon kuuluivat muun muassa valtuuston kokousten, vanhaintanssien ja joidenkin urheiluotteluiden esittäminen. Vuonna 2006 kanava lopetti toimintansa.

Kehräämöalue

Historiallinen Kehräämöalue kaupungin liikekeskustasta länteen toimii nykyään Forssan kulttuurikeskuksena. Alueella sijaitsee vapaan sivistyön toimintaa, kaupunginkirjasto ja kolme museota. Lisäksi sinne on sijoitettu taidenäyttelytila Vinkkeli.

Vapaa sivistystyö

Forssan työväenopisto aloitti toimintansa vuonna 1920. Sen jälkeen oppilaitoksena nimenä on ollut Forssan kansalaisopisto, Forssan aikuisopisto ja vuodesta 2008 lähtien Wahren-opisto. Opistolla ryhmiä kaikenikäisille. Opisto antaa taiteen perusopetusta teatterin ja käsityön alalla.

Vuonna 1984 perustettu Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu sijaitsi aiemmin Ojakadulla Haudankorvan vanhassa koulussa ja siirtyi sittemmin Kehräämöalueelle. Lounais-Hämeen musiikkiopisto puolestaan on ollut toiminnassa vuodesta 1964 lähtien.

Forssan teatteri on toiminut vuodesta 1980 lähtien. Teatteri niin sanottu B-teatteri eli ammattijohtoinen harrastajateatteri. Vuodesta 2003 sitä on johtanut Pekka Lara. Teatterissa on keskimäärin kolme ensi-iltaa esityskaudessa. Esityksistä kaksi on suunnattu aikuisille ja yksi lapsille. Teatteritalona on entinen suojeluskuntatalo, jonka sijaitsee aivan keskustassa torin länsilaidalla.

Museot

Forssassa on neljä museota, joista kolme sijaitsee kehräämöalueella. Forssan tekstiiliteollisuusmuseo Tyyki sijaitsee entisessä valimossa Kuhalankosken länsirannalla, Forssan luonnonhistoriallinen museo samassa rakennuksessa kirjaston kanssa ja Forssan museo entisessä puuvillamakasiinissa. Näistä Forssan museo tunnettiin vielä hiljattain nimellä Lounais-Hämeen museo, ja siellä voi tutustua koko seutukunnan historiaan. Kalliomäen II linjalla sijaitsee Ronttismäen tehtaalaismuseo, joka kertoo tehtaiden työväen elämästä.

Tapahtumia

Pick-nick autoharrastetapahtuma Forssan raviradalla.

Forssan kaupunki on tunnettu muun muassa vuotuisista elokuun alussa järjestettävästä Holjat markkinat -tapahtumasta sekä Pick-Nick-autoharrastajatapahtumista. Elävien kuvien teatterissa järjestetään vuosittain syyskuussa kansainväliset mykkäelokuvafestivaalit.

Perinteeksi on muodostunut myös vuosittainen Suvi-illan maraton, joka on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi maratonjuoksutapahtumaksi Helsinki City Marathonin jälkeen. Suvi-ilta järjestetään aina juhannusta edeltävänä viikonloppuna. Forssan seudun suurin roolipelaus- ja fantasia-aiheinen tapahtuma Holjacon järjestetään Forssassa vuosittain.

Holjat-markkinat 2007.

Forssassa sijaitsee Pilvenmäen ravirata, jolla pidettiin kuninkuusravit vuonna 2006.

Tunnettuja forssalaisia

• Kalevi Aho, säveltäjä
• Ari "Arvid" Kettunen, Lapinlahden Linnuissa vaikuttanut muusikko
• Mika Mali, muusikko
• Turkka Mali, muusikko, sanoittaja
• Miia Nuutila, näyttelijä, juontaja
• Ida Maria Saarinen, kirjailija
• Jonna Tervomaa, muusikko ja toimittaja
• Timo Tervomaa (taiteilijanimi Timo Tervo), muusikko ja säveltäjä
• Olavi Tuomola, kirjailija
• Lauri Uusi-Hakimo, kirjailija

Nykyiset kansanedustajat

• Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), kansanedustajana 1983–1996 ja uudelleen vuodesta 1999 lähtien, maa- ja metsätalousministeri vuodesta 2007
• Sanni Grahn-Laasonen (kok.), kansanedustajana vuodesta 2011

Entiset kansanedustajat

• Eino Grönholm (sd.), kansanedustajana 1975–1982
• Ilkka Joenpalo (sd.), kansanedustajana 1987–1990 ja 1995–1997
• Urpo Leppänen (SMP, Vapaat demokraatit ja LKP), kansanedustajana 1979–1989, 1989–1990 ja 1990–1991, työvoimaministerima 1983–1987
• Minna Lintonen (sd.), kansanedustajana 2003–2007
• Eino Raunio (sd.), kansanedustajana 1939–1969
• Ritva Vastamäki (kok.), kansanedustajana 1987–1990

Ystävyyskaupungit

Järjestetty ystävyystoiminnan alkamisvuoden mukaan

• Ruotsi: Södertälje vuodesta 1946
• Norja: Sarpsborg vuodesta 1951
• Tanska: Struer vuodesta 1951
• Venäjä: Serpuhov vuodesta 1964
• Ruotsi: Tierp vuodesta 1969
• Unkari: Gödöllő vuodesta 1990
• Kanada: Sault Ste. Marie vuodesta 1990

Välimatkoja

Lähikunnat

• Humppilaan 20 km
• Jokioisille 10 km
• Somerolle 26 km
• Tammelaan 10 km
• Urjalaan 38 km
• Ypäjälle 22 km

Valtateiden päätepisteet

• Helsinkiin 110 km
• Hämeenlinnaan 56 km
• Poriin 128 km
• Turkuun 88 km

Maakuntien keskuskaupungit

• Joensuuhun 456 km
• Jyväskylään 235 km
• Kokkolaaan 398 km
• Kouvolaan 190 km
• Kuopioon 379 km
• Lahteen 127 km
• Lappeenrantaan 276 km
• Mikkeliin 253 km
• Ouluun 563 km
• Porvooseen 145 km
• Rovaniemelle 770 km
• Seinäjoelle 257 km
• Tampereelle 87 km
• Vaasaan 319 km

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Forssa Wikimedia Commonsissa

Hallinnollisia toimijoita

• Forssan kaupunki
• Forssan seudun kehittämiskeskus
• Forssen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä
• Hämeen liiton tilastoja Forssasta

Oppilaitoksia

• Forssan ammatti-instituutti
• Forssan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
• Forssan yhteislyseo
• Hämeen ammattikorkeakoulu, Forssan toimipaikka

Paikallisia lehtiä

• Forssan Lehti - paikallinen sanomalehti
• - ilmaisjakelulehti
• Vapaalippu

Tapahtumia

• Forssan mykkäelokuvafestivaalit
• Holjat markkinat
• Pick-Nick autoharrastetapahtuma
• Suvi-illan maraton

Seurakuntia

• Forssan ev.-lut. seurakunta
• Forssan ortodoksinen rukoushuone
• Forssan helluntaiseurakunta

Kanta-Hämeen maakunnan kunnat

Forssa - Hattula - Hausjärvi - Humppila - Hämeenlinna - Janakkala - Jokioinen - Loppi - Riihimäki - Tammela - Ypäjä

Entiset kunnat Hauho - Hämeenlinnan mlk - Kalvola - Koijärvi - Lammi - Renko - Tuulos - Tyrväntö - Vanaja