Forssan historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Loimijoki Forssan Kehräämöalueen kohdalla.

Nykyisen Forssan alue on suurimman osan historiastaan ollut vain joukko Tammelan pitäjään kuuluneita kyliä. Kyseiset kylät olivat Haudankorva, Järvenpää, Kuhala, Kuusto, Linikkala, Lunttila, Talsoila ja Vieremä. 1500-luvulla näissä kylissä oli 56 taloa,[1] jonka perusteella asukasluvuksi on arvioitu 250–300 henkeä.[2]selvennä 1700-luvun alkuun mennessä talojen määrä oli kasvanut 95 taloon, joista Haudankorvalla sijaitsi 1, Järvenpäässä 9, Kuhalassa 17, Kuustossa 11, Linikkalassa 3, Lunttilassa 14, Talsoilassa 21 ja Vieremässä 19.[1]

Forssan kehitys teollisuustaajamaksi alkoi, kun ruotsalainen tehtailija Axel Wilhelm Wahren perusti vuonna 1847 Loimijoen varrelle, Kuhalankosken partaalle kehräämön ja myöhemmin kutomon, jotka myöhemmin yhdistettiin samaan yhtiöön. Wahrenin perustaman yhtiön nimi oli aluksi Forssa-osakeyhtiö, ja tästä ruotsin kielen koskea tarkoittavasta sanasta fors muodostui tehdasyhdyskunnan nimeksi Forssa. Forssa on ainoa mannersuomalainen kunta, jonka suomenkielisessä nimessä on f-kirjain.

Suomessa ei ole muita Forssa-nimisiä paikkakuntia. Forssan murteella nimi lausutaan joskus muodossa Vorssa. Nimen muuttamista suomenkieliseksi ehdotettiin useaan otteeseen 1900-luvun alkupuolella, viimeksi vuonna 1943. Nimiehdotuksiin kuuluivat muun muassa Pekola, Kuhala ja Talso.[3]

Kutomon jälkeen rakennettiin värjäämö ja viimeistämö. Forssan teollisuus laajeni konepajan, höyrysahan ja tiilitehtaan rakentamisen myötä. Forssa oli monissa asioissa edistyksellinen paikkakunta, ja sinne saatiin puhelin toisena paikkakuntana Suomessa. Tavoitteenaan Wahrenilla oli luoda esimerkillinen tehdasyhdyskunta, joten hän rakennutti asuntoja työväelle, perusti tehtaan lapsille koulun ja myös kirjasto perustettiin. Vähitellen lääkäripalvelutkin kohenivat.

Nykyään Forssan teollisuusyhdyskunta on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[4]

Vuonna 1900 Forssaan perustettiin Suomen ensimmäinen maaseudulla toiminut oppikoulu, joka jatkaa edelleen toimintaansa Forssan yhteislyseona.[5] Vuonna 1906 Forssaan perustettiin myös Suomen ensimmäinen maaseutuelokuvateatteri. Nykyisin samassa rakennuksessa toimiva Elävienkuvien teatteri markkinoi itseään Euroopan vanhimpana edelleen toimivana elokuvateatterina. Kuitenkin rakennus on ollut 1930-luvulta 2000-luvun alkuun muussa käytössä, ja sitä ennen 1990-luvun tyhjillään.[6]

Wahren oli aktiivisesti ajamassa VR:n Turusta itään lähtevän rautatien suuntaamista Forssan läpi. Koska lopullinen linjaus kulki pohjoisempaa, Wahren rahoitti yhdessä Jokioisten kartanon kanssa kapearaiteisen Jokioisten rautatien rakentamista. Tähän kappeeraiteiseen liittyi Forssan tehdasalueella kulkenut sähkörautatie. Jokioisten rautatie oli käytössä 1970-luvun alkuun asti. Muistona rautatiestä Forssassa on kadunnimenä Rautatienkatu sekä radan vanhaa linjausta noudattava kevyenliikenteenväylä Jokioisten keskustaajamaan. Vanhaa ratalinjaa on nähtävissä myös Kuhalan puutaloalueen keskellä, jossa erottuu muusta maanpinnasta korkeammalla oleva linja. Forssan rautatieasema sijaitsi 1970-luvulla rakennetun poliisilaitoksen kohdalla, ja viihdeuimala Vesihelmen paikalla oli rautatien varastorakennuksia. Poliisilaitos siirrettiin toiseen paikkaan vuonna 2008 homeongelmien johdosta.[7]

Vuonna 1909 Forssassa todettiin asuvan noin 7 500 asukasta neljän neliökilometrin suuruisella tehdasalueella. Jos Forssan taajama olisi ollut tuolloin kaupunki, niin se olisi ollut Suomen silloisten 38 kaupungin joukossa kymmenenneksi suurin.[8] Ulkonaisesti Forssa ei kuitenkaan täyttänyt kaupungeille ominaisia tunnusmerkkejä, joten siitä ei muodostettu omaa kaupunkiaan. Itsenäisenä kuntana Forssa syntyi vasta vuonna 1923, kun se irrotettiin Tammelan kunnasta omaksi kauppalakseen. Kaupunginoikeudet Forssa sai vuonna 1964.[9] Kaupungin aluetta on laajennettu vuosina 1969, jolloin pääosa Koijärven kunnasta liitettiin Forssaan[10][11] ja 1971, jolloin Lempään alue liitettiin Forssaan Tammelasta.[12]

Toisen maailmansodan päätyttyä Forssa otti vastaan 963 siirtoväkeen kuulunutta karjalaista luovutetun Muolaan kunnan alueelta,[13] ja kaupungin väkiluku alkoi jälleen kasvaa. 1960-luvulla valmistuivat Forssan läpi kulkevat uudet tielinjaukset HelsinkiPori (valtatie 2) ja TurkuHämeenlinna (valtatie 10), jotka vauhdittivat Forssan kasvua. Tekstiiliteollisuuden supistaessa toimintojaan rakennusteollisuus piti Forssan kasvu-uralla. Kaupungin kasvu jatkui aina 1980-luvulle saakka, jolloin se pysähtyi ja väkiluku alkoi laskea. 1990-luvun alun lama koetteli Forssaa pahoin, mistä seurauksena oli talousongelmia ja edelleenkin korkeana pysyttelevä työttömyys. Erään vertailun perusteella Forssa on jopa luokiteltu Suomen toiseksi onnettomimmaksi kunnaksi.[14] Kehitystä hidastavaksi tekijäksi ovat tulleet myös huonot liikenneyhteydet Helsinkiin päin.

Forssassa vasemmistopuolueilla on perinteisesti ollut vahva kannatus. Vuonna 1903 Forssassa järjestettiin Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, niin kutsuttu Forssan kokous, jossa otettiin käyttöön uusi nimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma.[15] Suomen vasemmistopuolueet (SDP, Vasemmistoliitto ja SKP) juhlivat kaupungissa tuon kokouksen muistoa sata vuotta myöhemmin vuonna 2003.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen asutuksen yleisluettelo Kansallisarkisto. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 1. toukokuuta 2008.
  2. Peltovuori (1993)
  3. Pohjakallio, Lauri: Forssan nimen alkuperästä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1987, nro 56, s. 7–15. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832. Artikkelin lyhennetty versio Häme-Wikissä. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Forssan teollisuusyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Forssan yhteislyseo - Suomen vanhimman maaseutulukion verkkosivut Forssan yhteislyseo. Viitattu 17.8.2012.
  6. Elävienkuvien teatteri Mykkäelokuvafestivaalit 31.8.-2.9.2012. Arkistoitu 25.9.2013. Viitattu 17.8.2012.
  7. Kosteusvauriot pakottivat Forssan poliisin muuttamaan Murrontielle Turun Sanomat. 24.4.2008. Turun Sanomat. Viitattu 17.8.2012.
  8. Peltovuori (1993), s. 250
  9. Perustietoja Forssan kaupunki. Arkistoitu 6.6.2012. Viitattu 17.8.2012.
  10. Forssan seurakunnan historiaa Forssan seurakunta. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 4.2.2015.
  11. Koijärven seurakunta (Internet Archivessa, tallennettu 30.10.2004) Forssan seurakuntayhtymä. Arkistoitu 30.10.2004. Viitattu 4.2.2015.
  12. Historiaa Tammelan kunta. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 17.8.2012.
  13. Erkki rakensi Karjalan takaisin Turun Sanomat Extra. 7.7.2007. Turun Sanomat. Arkistoitu 23.12.2014. Viitattu 19.8.2012.
  14. IS: Forssa on Suomen toiseksi onnettomin paikka YLE Uutiset. 23.12.2010. YLE Häme. Viitattu 17.8.2012.
  15. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Sata vuotta eduskuntavaaleja. Yleisradio. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 17.8.2012.
  16. Kolme juhlaa Forssassa Kaleva. 17.8.2003. Kaleva. Viitattu 17.8.2012.