Forssa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Forssa
Forssan vaakuna.svg Forssa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.forssa.fi
Sijainti 60°48′50″N, 023°37′20″EKoordinaatit: 60°48′50″N, 023°37′20″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Forssan seutukunta
Perustettu 1923[1]
– kaupungiksi 1964[1]
Kuntaliitokset Koijärvi (1969, pääosa)[2]
Kokonaispinta-ala 253,40 km²
276:nneksi suurin 2014 [3]
– maa 248,78 km²
– sisävesi 4,62 km²
Väkiluku 17 627
64:nneksi suurin 30.4.2014 [4]
– väestötiheys 70,85 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [5]
– 0–14-v. 13,3 %
– 15–64-v. 62,1 %
– yli 64-v. 24,6 %
Äidinkieli 2012 [5]
suomenkielisiä 96,2 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [6]
Työttömyysaste 13,2 % (30.11.2012[7])
Kaupunginjohtaja Sami Sulkko[8]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2012–2016[9]
 • KOK
 • SDP
 • KESK
 • VAS
 • PS
 • VIHR
 • KD

12
11
8
6
4
1
1

Forssa (ruots. Forssa tai Forsa) on lounaissuomalainen teollisuuskaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan länsiosassa. Kaupunki on sekä Forssan seutukunnan että niin sanotun Lounais-Hämeen alueen keskuspaikka.

Kanta-Hämeen kolmesta kaupungista Forssa on pienin noin 17 600 asukkaallaan.[4] Suomen kuntien joukossa Forssa on väkiluvun perusteella mitattuna 64. suurin.[4] Väestö on keskittynyt kaupungin hallinnollisen alueen eteläosassa sijaitsevaan Forssan keskustaajamaan, ja pohjoisosissa entisen Koijärven kunnan alueella on harvempaa maaseutuasutusta.

Forssan pinta-ala on 253,40 neliökilometriä[3] ja keskimääräinen on väestötiheys noin 71 asukasta neliökilometriä kohti. Vesistöjen osuus pinta-alasta on pieni, mutta tärkeän elementin kaupunkikuvassa muodostaa Loimijoki, jonka alkupäässä kaupunki sijaitsee. Muita merkittäviä vesistöjä ovat osittain Forssassa sijaitseva Kaukjärvi ja vihreän liikkeen syntypaikkana tunnettu Koijärvi.[10]

Forssan naapurikunnat ovat lännessä Jokioinen, idässä ja etelässä Tammela, pohjoisessa Humppila ja Urjala. Forssan seutukuntaan kuuluvat Forssan kaupungin lisäksi Jokioinen, Tammela, Humppila ja Ypäjä.[11] Edellä mainittujen kuntien ohella Lounais-Hämeen alueeseen luetaan mukaan myös Somero ja Urjala. Forssan sijaintia Helsinki–Turku–Tampere-kolmion keskellä pidetään joskus ihanteellisena, sillä asiointimatkat maan suurimpiin kaupunkeihin sujuvat nopeasti. Etäisyys Helsinkiin on 110, Tampereelle 87 ja Turkuun 88 kilometriä.[12]

Forssa kasvoi ja kehittyi 1800-luvulla tekstiiliteollisuuden kasvun myötä. 1900-luvun puolella kaupunki kasvoi tuskin lainkaan maailmansotien välisenä aikana. Uusi kasvujakso alkoi 1960-luvulla rakennusteollisuuden vauhdittamana. Sittemmin kaupungin kasvu pysähtyi teollisuuden alkaessa supistaa toimintojaan. Nykyisin elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä.

Suurimmillaan Forssan asukasluku oli 1980-luvun puolivälissä, jolloin se oli kahden vuoden ajan vähän yli 20 000 asukasta. Vuoteen 1994 mennessä asukasluku laski muutamilla sadoilla, mutta sen jälkeen väestön väheneminen kiihtyi. Vuoden 2005 loppuun mennessä Forssa oli menettänyt huippuvuosiin nähden yli 2 000 asukasta. Vuonna 2008 kaupungin väkiluku kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993. Viime vuosina Forssan asukasluku on ollut 17 800 ja 17 900 hengen välillä.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimijoki Forssan Kehräämöalueen kohdalla.

Nykyisen Forssan alue on suurimman osan historiastaan ollut vain joukko Tammelan pitäjään kuuluneita kyliä. Kyseiset kylät olivat Haudankorva, Järvenpää, Kuhala, Kuusto, Linikkala, Lunttila, Talsoila ja Vieremä. 1500-luvulla näissä kylissä oli 56 taloa,[14] jonka perusteella asukasluvuksi on arvioitu 250–300 henkeä.[15]selvennä 1700-luvun alkuun mennessä talojen määrä oli kasvanut 95 taloon, joista Haudankorvalla sijaitsi 1, Järvenpäässä 9, Kuhalassa 17, Kuustossa 11, Linikkalassa 3, Lunttilassa 14, Talsoilassa 21 ja Vieremässä 19.[14]

Forssan kehitys teollisuustaajamaksi alkoi, kun ruotsinjuutalainen tehtailija Axel Wilhelm Wahren perusti vuonna 1847 Loimijoen varrelle, Kuhalankosken partaalle kehräämön ja myöhemmin kutomon, jotka myöhemmin yhdistettiin samaan yhtiöön. Wahrenin perustaman yhtiön nimi oli aluksi Forssa-osakeyhtiö, ja tästä ruotsin kielen koskea tarkoittavasta sanasta fors muodostui tehdasyhdyskunnan nimeksi Forssa. Forssa on ainoa mannersuomalainen kunta, jonka suomenkielisessä nimessä on f-kirjain.

Suomessa ole muita Forssa-nimisiä paikkakuntia. Paikalliset lausuvat nimen ilman f-kirjainta muodossa Vorssa. Nimen muuttamista suomenkieliseksi ehdotettiin useaan otteeseen 1900-luvun alkupuolella, viimeksi vuonna 1943. Nimiehdotuksiin kuuluivat muun muassa Pekola, Kuhala ja Talso.[16]

Kutomon jälkeen rakennettiin värjäämö ja viimeistämö. Forssan teollisuus laajeni konepajan, höyrysahan ja tiilitehtaan rakentamisen myötä. Forssa oli monissa asioissa edistyksellinen paikkakunta, ja sinne saatiin puhelin toisena paikkakuntana Suomessa. Tavoitteenaan Wahrenilla oli luoda esimerkillinen tehdasyhdyskunta, joten hän rakennutti asuntoja työväelle, perusti tehtaan lapsille koulun ja myös kirjasto perustettiin. Vähitellen lääkäripalvelutkin kohenivat.

Nykyään Forssan teollisuusyhdyskunta on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[17]

Vuonna 1900 Forssaan perustettiin Suomen ensimmäinen maaseudulla toiminut oppikoulu, joka jatkaa edelleen toimintaansa Forssan yhteislyseona.[18] Vuonna 1906 Forssaan perustettiin myös Suomen ensimmäinen maaseutuelokuvateatteri. Nykyisin samassa rakennuksessa toimiva Elävienkuvien teatteri markkinoi itseään Euroopan vanhimpana edelleen toimivana elokuvateatterina. Kuitenkin rakennus on ollut 1930-luvulta 2000-luvun alkuun muussa käytössä, ja sitä ennen 1990-luvun tyhjillään.[19]

Wahren oli aktiivisesti ajamassa VR:n Turusta itään lähtevän rautatien suuntaamista Forssan läpi. Koska lopullinen linjaus kulki pohjoisempaa, Wahren rahoitti yhdessä Jokioisten kartanon kanssa kapearaiteisen Jokioisten rautatien rakentamista. Tähän kappeeraiteiseen liittyi Forssan tehdasalueella kulkenut sähkörautatie. Jokioisten rautatie oli käytössä 1970-luvun alkuun asti. Muistona rautatiestä Forssassa on kadunnimenä Rautatienkatu sekä radan vanhaa linjausta noudattava kevyenliikenteenväylä Jokioisten keskustaajamaan. Vanhaa ratalinjaa on nähtävissä myös Kuhalan puutaloalueen keskellä, jossa erottuu muusta maanpinnasta korkeammalla oleva linja. Forssan rautatieasema sijaitsi 1970-luvulla rakennetun poliisilaitoksen kohdalla, ja viihdeuimala Vesihelmen paikalla oli rautatien varastorakennuksia. Poliisilaitos siirrettiin toiseen paikkaan vuonna 2008 homeongelmien johdosta.[20]

Vuonna 1909 Forssassa todettiin asuvan noin 7 500 asukasta neljän neliökilometrin suuruisella tehdasalueella. Jos Forssan taajama olisi ollut tuolloin kaupunki, niin se olisi ollut Suomen silloisten 38 kaupungin joukossa kymmenenneksi suurin.[21] Ulkonaisesti Forssa ei kuitenkaan täyttänyt kaupungeille ominaisia tunnusmerkkejä, joten siitä ei muodostettu omaa kaupunkiaan. Itsenäisenä kuntana Forssa syntyi vasta vuonna 1923, kun se irrotettiin Tammelan kunnasta omaksi kauppalakseen. Kaupunginoikeudet Forssa sai vuonna 1964.[1] Kaupungin aluetta on laajennettu vuosina 1969, jolloin pääosa Koijärven kunnasta liitettiin Forssaan[2] ja 1971, jolloin Lempään alue liitettiin Forssaan Tammelasta.[22]

Toisen maailmansodan päätyttyä Forssa otti vastaan 963 siirtoväkeen kuulunutta karjalaista luovutetun Muolaan kunnan alueelta,[23] ja kaupungin väkiluku alkoi jälleen kasvaa. 1960-luvulla valmistuivat Forssan läpi kulkevat uudet tielinjaukset HelsinkiPori (valtatie 2) ja TurkuHämeenlinna (valtatie 10), jotka vauhdittivat Forssan kasvua. Tekstiiliteollisuuden supistaessa toimintojaan rakennusteollisuus piti Forssan kasvu-uralla. Kaupungin kasvu jatkui aina 1980-luvulle saakka, jolloin se pysähtyi ja väkiluku alkoi laskea. 1990-luvun alun lama koetteli Forssaa pahoin, mistä seurauksena oli talousongelmia ja edelleenkin korkeana pysyttelevä työttömyys. Erään vertailun perusteella Forssa on jopa luokiteltu Suomen toiseksi onnettomimmaksi kunnaksi.[24] Kehitystä hidastavaksi tekijäksi ovat tulleet myös huonot liikenneyhteydet Helsinkiin päin.

Forssassa vasemmistopuolueilla on perinteisesti ollut vahva kannatus. Vuonna 1903 Forssassa järjestettiin Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, niin kutsuttu Forssan kokous, jossa otettiin käyttöön uusi nimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma.[25] Suomen vasemmistopuolueet (SDP, Vasemmistoliitto ja SKP) juhlivat kaupungissa tuon kokouksen muistoa sata vuotta myöhemmin vuonna 2003.[26]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan väestönkehitystä vuosina 18471990 on tarkasteltu Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa vuodelta 1995[27] ja Risto O. Peltovuoren kirjoittamassa vuonna 1993 julkaistussa teoksessa Forssan historia. Vuonna 1923 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen Forssan väkiluku kehittyi seuraavasti:[28]

  • 1925: 7 681
  • 1930: 8 003 (+322)
  • 1935: 7 696 (−307)
  • 1940: 7 815 (+119)
  • 1945: 8 045 (+230)
  • 1950: 8 881 (+836)
  • 1955: 9 560 (+679)
  • 1960: 10 736 (+1 176)
  • 1965: 11 184 (+448)

Vuodesta 1925 lähtien vuoteen 1945 asti Forssan väkiluku pysytteli suunnilleen ennallaan noin 8 000 asukkaassa. Tämän jälkeen väkiluvun kasvu nopeutui: 9 000 asukasta ylittyi vuonna 1952, 10 000 asukasta vuonna 1957, 11 000 asukasta vuonna 1962, 12 000 asukasta vuonna 1966 ja vuoden 1968 13 157 asukasta ylittivät 13 000 rajan.[28] Koijärven liittäminen Forssaan seuraavana vuonna 1969[1] nosti asukasluvun yli 15 000:n. Vuonna 1971 liitettiin vielä Tammelasta liitettiin Forssaan 9  neliökilometrin kokoinen Lempään alue, jonka myötä kaupunki sai noin sata uutta asukasta.[22]

Koijärven kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen väkiluku on kehittynyt seuraavasti:[28][13]

  • 1970: 15 725
  • 1975: 18 558 (+2 833)
  • 1980: 19 332 (+774)
  • 1985: 20 074 (+742)
  • 1990: 19 660 (−414)
  • 1995: 19 542 (−118)
  • 2000: 18 506 (−1 036)
  • 2005: 17 918 (−588)
  • 2010: 17 904 (–14)

Forssa kasvoi nopeasti 1970-luvulla, mutta 1980-luvun puolivälissä kaupungin kasvu pysähtyi. Suurimmillaan kaupungin väkiluku oli 20 074 henkeä vuoden 1985 lopussa. 1990-luvun puolivälin jälkeen kaupungin ja koko seutukunnan väkiluku alkoi laskea nopeasti. Viime vuosina väestön väheneminen on kuitenkin tasaantunut, ja väkiluku on vakiintunut noin 17 900 asukkaaseen.[13]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Forssan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
19 332
1985
  
20 074
1990
  
19 660
1995
  
19 542
2000
  
18 506
2005
  
17 918
2010
  
17 904
Lähde: Tilastokeskus.[29]

Väestö alueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

90 prosenttia Forssan väestöstä asuu kaupunkimaisesti Forssan keskustaajamassa, jossa asutus on tiheintä. Maaseutumaisilla alueilla Forssan keski- ja pohjoisosissa sekä väkiluku että väentiheys jäävät alhaisiksi. Forssan keskustaajama ulottuu myös Jokioisten ja Tammelan kuntien alueelle.[30] Aikaisemmin Matku oli myös taajama,[31] mutta nykyisin sen väkiluku ei enää ylitä vaadittua 200 asukasta. Forssan osuus koko seutukunnan väestöstä on hieman yli puolet.[13]

Forssan tehdasyhdyskunnan väestökeskittymät olivat Kalliomäen puutaloalue Loimijoen pohjoispuolella sekä Vanhan Kuhalan, Uudenkylän ja Yliskylän puutaloalueet joen eteläpuolella. Tämän Forssan historiallisen keskuksen ympärille on vuosikymmenten mittaan rakennettu uusia kaupunginosia. Viksbergin kerrostalolähiö rakennettiin pääosin 1970-luvulla ja Tölön 1970- ja 1980-luvuilla, mutta niiden väestö on ollut laskusuunnassa. Viime aikoina väestö on kasvanut lähinnä uusien omakotitalojen rakentamisen myötä kaupungin laidoilla ja keskustassa elpyneen kerrostalorakentamisen myötä.[32]

Seuraavasta taulukosta nähdään Forssan väestön jakautuminen kaupunginosittain (tilastoalueittain) vuoden 2011 lopussa:[32]

Nro Kaupunginosa
(tilastoalue)
Väestö
1 Keskusta 1 928
2 Ojalanmäki 274
3 Lamminranta 385
4 Korkeavaha 1 152
5 Linikkala
(Kalliomäki)
1 045
6 Haudankorva 2 612
7 Kuhala
(Tölö)
2 582
8 Talsoila 2 225
9 Kaikula 362
10 Kivimäki 71
11 Järvenpää 137
12 Kuusto 769
13 Pikku-Muolaa
(Pikkumuolaa)
167
14 Pispanmäki 339
15 Paavola 1 182
16 Vieremä 983
17 Parkkiaro 238
18 Kojo 477
19 Matku 523
20 Suonpää 217
* Tuntematon 165

Kaupunginosat (tilastoalueet) 1–16 ovat Forssan keskustaajamaan kuuluvia tai sen välittömässä läheisyydessä olevia maaseutualueita. Kaupunginosat (tilastoalueet) 18–20 puolestaan kuuluvat entiseen Koijärven kuntaan. Näiden välissä sijaitsee lisäksi Parkkiaron maaseutumainen alue. Keskustaajaman suuralueella oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 16 213 asukasta, Parkkiarossa 238 asukasta ja entisen Koijärven alueella 1 217 asukasta.[32]

Ikärakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan asukkaat jakautuivat vuoden 2011 lopussa eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–14-vuotiaita: 13,5 %
  • 15–64-vuotiaita: 63,2 %
  • yli 64-vuotiaita: 23,3 %

Pitkällä tähtäimellä lasten määrä ja osuus ovat vähentyneet huomattavasti. Vanhukset ovat sekä määrältään että osuudeltaan ainoa kasvava ikäryhmä. Lasten osuus alitti vanhusten osuuden vuonna 1997.[13] Forssasta on muutettu paljon asumaan naapurikuntiin, lähinnä Tammelaan ja Jokioisille, mikä on myös vähentänyt Forssan lapsilukua. Kuolleisuus on vuodesta 1997 lähtien ollut joka vuosi syntyvyyttä suurempaa. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Forssa on vuosina 1980–2011 menettänyt yli 2 500 asukasta. Näiden viimeisten 32 vuoden aikana Forssa on vain viitenä vuotena ollut muuttovoittoinen kunta.[33]

Alueellisesti tarkasteltuna eniten lapsia asuu keskustaajama-alueen reunalla uusilla pientaloalueilla. Vanhusten osuus on suurimmillaan Korkeavahassa ja Keskustassa, joissa 64 vuotta täyttäneitä on yli 40 % asukkaista.[32]

Äidinkieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1980–2010 Forssan kielijakauma on pysynyt melko vakaana. Suomenkielisten absoluuttinen määrä on laskenut noin 1 900 hengellä, mutta suhteellinen osuus on laskenut vain vähän 99,6 prosentista 97,1 prosenttiin. Ruotsinkielisten määrässä on laskenut noin kolmanneksella. Huomattavin kasvu on muita kuin suomea ja ruotsia puhuvien ryhmässä, jonka koko on monikertaistunut. Tarkastellun jakson aikana Forssassa on kunakin vuonna asunut saamenkielinen.[34]

Vuosi Väkiluku[34] suomi[34]  % ruotsi[34]  % saame[34]  % muut kielet[34]  %
1980 &&&&&&&&&&019332.&&&&0019 332 &&&&&&&&&&019255.&&&&0019 255 &&&&&&&&&&&&&099.060000099,6 &&&&&&&&&&&&&064.&&&&0064 &&&&&&&&&&&&&&00.03000000,3 &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 &&&&&&&&&&&&&012.&&&&0012 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
1985 &&&&&&&&&&020074.&&&&0020 074 &&&&&&&&&&019997.&&&&0019 997 &&&&&&&&&&&&&099.060000099,6 &&&&&&&&&&&&&051.&&&&0051 &&&&&&&&&&&&&&00.03000000,3 &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 &&&&&&&&&&&&&025.&&&&0025 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1
1990 &&&&&&&&&&019660.&&&&0019 660 &&&&&&&&&&019544.&&&&0019 544 &&&&&&&&&&&&&099.040000099,4 &&&&&&&&&&&&&053.&&&&0053 &&&&&&&&&&&&&&00.03000000,3 &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 &&&&&&&&&&&&&062.&&&&0062 &&&&&&&&&&&&&&00.03000000,3
1995 &&&&&&&&&&019542.&&&&0019 542 &&&&&&&&&&019283.&&&&0019 283 &&&&&&&&&&&&&098.070000098,7 &&&&&&&&&&&&&057.&&&&0057 &&&&&&&&&&&&&&00.03000000,3 &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 &&&&&&&&&&&&0201.&&&&00201 &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001,0
2000 &&&&&&&&&&018506.&&&&0018 506 &&&&&&&&&&018226.&&&&0018 226 &&&&&&&&&&&&&098.050000098,5 &&&&&&&&&&&&&045.&&&&0045 &&&&&&&&&&&&&&00.02000000,2 &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 &&&&&&&&&&&&0234.&&&&00234 &&&&&&&&&&&&&&01.03000001,3
2005 &&&&&&&&&&017918.&&&&0017 918 &&&&&&&&&&017566.&&&&0017 566 &&&&&&&&&&&&&098.&&&&0098,0 &&&&&&&&&&&&&047.&&&&0047 &&&&&&&&&&&&&&00.03000000,3 &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 &&&&&&&&&&&&0304.&&&&00304 &&&&&&&&&&&&&&01.07000001,7
2010 &&&&&&&&&&017904.&&&&0017 904 &&&&&&&&&&017376.&&&&0017 376 &&&&&&&&&&&&&097.010000097,1 &&&&&&&&&&&&&043.&&&&0043 &&&&&&&&&&&&&&00.02000000,2 &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 &&&&&&&&&&&&0484.&&&&00484 &&&&&&&&&&&&&&02.07000002,7

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa forssalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vuoden 2011 lopussa kirkkoon kuului 14 678 forssalaista,[35] mikä vastaa 82,3 prosentin osuutta kaupungin asukkaista. Muut 3 155 kaupunkilaista kuuluvat joko ortodokseihin, muihin uskontokuntiin tai ovat kirjoilla väestörekisterissä.

Forssassa on kaksi luterilaista kirkkoa, joista toinen sijaitsee kaupungin keskustassa ja toinen entisen Koijärven kunnan alueella. Koijärven seurakunta oli itsenäinen vuodesta 1924 lähtien, mutta vuonna 2007 se yhdistettiin Forssan seurakunnan kanssa. Samalla näistä kahdesta seurakunnasta muodostunut seurakuntayhtymä purettiin.[36] Kaupungin hautausmaa sijaitsee Valtatie 10:n pohjoispuolella Urjalaan vievän tien länsipuolella. Hautausmaa-alueella on vanha puinen siunauskappeli ja uudempi punatiilinen siunauskappeli. Forssan kirkon ja Koijärven kirkon sekä kappeleiden lisäksi evankelis-luterilaisella seurakunnalla on käytössään kaksi seurakuntataloa, yksi seurakuntakoti, Forssan pappila ja Klemelän leirikeskus Kaukjärven rannalla.[37]

Kaupungissa on Hämeenlinnan ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva toimintakeskus,[38] Jehovan todistajien valtakunnansali, helluntaiseurakunnan Saalem-kirkko ja vapaaseurakunnan toimintaa. Vapaakirkko toimii Forssa-yhtiön rakennuttamassa Kerholana tunnetussa rakennuksessa. Forssassa on myös vapaa-ajattelijoiden hautausmaa.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalliomäen puutaloaluetta.

Asutuksen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodet 1847–1946[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan ensimmäiset suunnitellusti rakennetut alueet olivat Wahreninkatu ja Viksbergin pytingit. Kalliomäki linjoineen syntyi 1870-luvulta lähtien Wahrenin määrättyä alueelle asemakaavan.[39] Kalliomäen ohella Forssan vanhimpiin asuinalueisiin kuuluvat Vanha Kuhala Loimijoen eteläpuolella, Uusikylä Rautatienkadun ja Räynynojan välissä sekä Yliskylä eli Ameriikka hieman Uudestakylästä länteen.

Helga Keräsen vuodelta 1930 olevassa tutkimuksessa silloinen Forssan kauppala on jaettu kymmeneen fysiognomiseen alueeseen, jotka olivat Kalliomäen alue, Hämeentien suurasumusalue, Puiston alue, Forssan tehdasalue, Viksbergin tehdasalue, Forssan liikekeskus, Keski-Forssan pienasumusalue, "Amerikka" ja Yliskylän uutisasumusalue.[40] Tämä jaottelu koski vain Forssan tiheästi rakennettuja alueita, eikä ympärillä olevia maaseutumaisempia alueita.

Vuoteen 1946 tultaessa tiheän puutaloasutuksen alue oli melko suppea verrattuna nykypäivän taajamoituneen alueen kokoon. Suurin osa nykyisistä asuinalueista oli peltoa. Edellä mainittujen alueiden lisäksi asutusta oli Kekkalassa, jonkin verran Pispanmäessä ja lisäksi joitakin rakennuksia Viksbergin kartanon mailla. Rantalanmäen rakentaminen oli tässä vaiheessa jo aloitettu.

1950-luvulta 1980-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerrostaloja alettiin rakentaa Kartanonkadun ja torin ympäristöön sekä Viksbergiin 1960-luvulla.[39] Monet vanhat puutalot saivat vähitellen väistyä uudisrakentamisen tieltä. Jälkeenpäin monien rakennusten purkamista on arvosteltu. Ehkä tunnetuin purettu rakennus on Säästöpankinkadun ja Hämeentien kulmassa sijainnut Piparkakkutalo. Kerrostalojen rakentaminen jatkui myös 1970-luvulla, jolloin aloitettiin Tölön rakentaminen, rakennettiin punatiilisiä kerrostaloja Pekolanraitille sekä jatkettiin Viksbergin rakentamista.

Kaupungin laajeneva teollisuus sai käyttöönsä entisiä Viksbergin kartanon maita. Parma rakensi elementti- ja Ahlström villatehtaansa valtatie 2:n länsipuolelle Pispanmäkeen.

Pientaloalueet levittäytyivät vähitellen kaupungin reunoilla. Talsoilan jälkeen rakennettiin omakotitaloja pohjoisessa Lamminrantaan, Ojalanmäkeen, Kaikulaan ja Vieremään. Paavolan rakentaminen aloitettiin 1980-luvulla ja alue on nykyään lähes täyteen rakennettu. Paavolassa järjestettiin myös asuntomessut vuonna 1982.[39]

1990-luvulta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan laajentuminen on ollut melko hidasta, koska väkiluvun laskiessa uusien asuntojen kysyntä ei ole kovin suurta. Uusia omakotitaloja on kuitenkin rakennettu. Eniten uusia taloja on kaupungin itäosissa Kuustossa, jonkin verran myös Pikkumuolaassa ja Paavolassa sekä Vieremän luoteisosassa. Keskustaan on parin viime vuoden aikana rakennettu uusia kerrostaloja etenkin Makasiinirantaan.

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöjä on Forssan pinta-alasta vain 4,61 km²[41] eli 1,8 % kokonaispinta-alasta. Keskustaajaman alueella ainoat vesistöt ovat idässä osa Kaukjärveä, kaupungin halki virtaava Loimijoki, siihen laskeva, lähes umpeenkasvanut Loimalammi sekä Linikkalanlammi Linikkalassa ja Mäkilammi Vieremässä. Lähialueen suurin järvin on Tammelan puolella sijaitseva Pyhäjärvi.

Forssan haja-asutusalueen keskiosien halki virtaa Loimijoen sivujoki Jänhijoki, jonka latvavesiin kuuluvat myös pohjoisempana lähellä Tammelan rajaa sijaitsevat, Tammelan Mustialan takamaiden pienten metsäjärvien ketjuun liittyvät Kiimalammi ja Luolalammi.

Haja-asutusalueen pohjoisosassa on Koijärven lintujärvi. Siitä alkaa Matkun ohi pitkin Jokioisten ja Humppilan rajaa länteen virtaava Loimijoen suurin sivujoki Koijoki (tunnetaan myös nimillä Kojonjoki tai Koenjoki). Tämän joen toinen latvajärvi on Valijärvi Tammelan rajalla. Tammelan Pyhäjärven latvavesiin kuuluu Lunkinjärvi Tammelan rajalla. Urjalan rajoilla osittain Forssan alueelle ulottuvat Urjalan halki virtaavan Tarpianjoen latvavesiin kuuluvat Kokonjärvi, Särkijärvi ja Matkunjärvi.

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ankkalamminpuisto Forssan torin eteläreunalla.

Forssassa on 110 puistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 303 hehtaaria. Seuraavassa on lueteltu merkittävimpiä puistoja:[42]

  • Ankkalammin puisto: sijaitsee torin eteläpuolella, Ankkalammissa kesäisin joutsenia, puisto uudistettu toriremontin yhteydessä
  • Yhtiönpuisto: vanhan kehräämöalueen vieressä sijaitseva puisto, jota kutsutaan joskus myös nimellä Wahreninpuisto
  • Keskuspuisto: Loimijoen vartta Yhtiönpuiston jälkeen seuraava luonnontilainen puisto, jossa myös jalkapallonurmi
  • Talsoilan puisto: osin rakennettu, osin luonnontilainen puisto Talsoilassa, toteutettiin kaikille avoimena kansanpuistona aiemmin suljetusta Yhtiönpuistosta poiketen
  • Rantapuisto: Keskuspuistoa vastapäätä Rantalanmäessä joen varrella sijaitseva puisto
  • Harjupuisto: mäntyvaltainen puistometsä Kaikulan ja Vieremän rajalla
  • Mäkilamminpuisto: mäntyvaltainen Mäkilammiin rajoittuva puistometsä Vieremässä
  • Lamminrannan puisto: nimensä mukaisesti puisto Lamminrannan ympärillä
  • Paavolan puisto: Paavolan kaupunginosassa sijaitseva puisto on osin rakennettu, osin puistometsää
  • Siurilan puisto: Viksbergin asuinalueen keskellä sijaitseva puisto, jossa on kaksi vesilammikkoa, keinotekoinen puro ja suihkulähde
  • Salmistonmäki ja Loimalammi: luonnontilainen alue sijaitsee Haudankorvan itäosassa aivan kiinni Tammelan rajassa

Monet puistot ovat pääosin luonnontilassa olevia viheralueita, eivätkä aktiivisesti hoidettavia "paraatipuistoja".

Kansallinen kaupunkipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan kaupunki on rakentunut alueelle, jossa metsä- ja peltomaisemat vuorottelevat. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen kansallisen kaupunkipuiston aseman saamisen Loimijoen varrella sijaitseville kolmelle alueelle. Forssan kansalliseen kaupunkipuistoon tulisivat kuulumaan[43]

  • agraarimaiseman alueena Haudankorvan ja Kuuston peltoalueet
  • teollisuusperinnön alueena vanhat tehdasrakennukset ja jotkin vanhat kaupunginosat (muun muassa Kalliomäki, Kuhala ja Rantalanmäki)
  • harjualueena Vieremästä Hunnari, Kaikulasta hautausmaan lähiympäristö ja Lamminrannasta lammen ympäristö.

Ympäristöministeriöstä on arvioitu, että Forssalla on hyvät mahdollisuudet kaupunkipuiston saamiseen.[44]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan keskustaajaman kautta kulkevat:

2 Valtatie 2 Helsingistä Forssan kautta Poriin
10 Valtatie 10 Turusta Forssan kautta Hämeenlinnaan
282 Seututie 282 Somerolta Forssaan
284 Seututie 284 Urjalasta Koijärven kirkon kautta Forssaan
2804 Yhdystie 2804 Jokioisten keskustasta Forssaan (kadunnimenä Forssassa Jokioistentie)
2821 Yhdystie 2821 Tammelan keskustasta Forssaan (kadunnimenä Tammelantie; tunnetaan myös nimellä Tammelansuora)

Valtatie 2:n heikkoa kuntoa on pidetty Forssan kehitystä hidastavana tekijänä. Helsingistä alkunsa saavat valtatiet on muutettu moottoriteiksi, mutta liikennemääriltään pienempi valtatie 2[45] on edelleen tavanomainen kaksikaistainen valtatie. Kakkostietä parannettiin Forssan lähistöllä vuosina 2006–2009 rakentamalla Paavolaan uusi silta ja Jokioisille ohituskaista, joka toimii myös Ilmavoimien varalaskupaikkana.[46]

Matkun kautta kulkee Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät pysähdy enää Matkussa, ja vanha asemarakennuskin on purettu. Forssan keskustaajaman rautatierakenteet on purettu 1970-luvulla, eikä kaupungilla näin ollen ole omia rautatieyhteyksiä. Lähin henkilöliikenteen asema on Humppilassa. Toisinaan on esitetty rautatien rakentamista kaupunkiin. Esillä on ollut esimerkiksi rautatie Helsingistä Forssan ja Humppilan kautta Poriin.[47] Hanketta voidaan kuitenkin alkaa toteuttamaan aikaisintaan 2020-luvun toisen puoliskon aikana.[48] Toisena linjauksena on esitetty rautatien rakentamista Riihimäeltä Forssan kautta Loimaalle.

Haudankorvan kaupunginosassa sijaitsee Forssan lentokenttä,[49] jota käytetään harrastustoimintaan. Lähimmät lentomatkustamiseen tarkoitetut lentoasemat ovat Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Kaupungin sisäinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssassa on pidetty ongelmallisena keskustan liikennettä. Esimerkiksi Kauppakadulle asetettiin raskaan kaluston ajokielto alkuvuodesta 2008.[50] Suunnitteilla on pitkään ollut niin sanottu Itäinen kehäväylä, joka ohjaisi liikenteen kulkemaan Forssan ydinkeskustan ohitse valtatieltä 2 valtatielle 10 ja mahdollisesti tästä edelleen Tampereentielle. Osana tätä suunnitelmaa kaupungin uudeksi sisääntulotieksi etelästä päin valmistui Loimalammintie ja aiemmin sisääntulotienä toimineen Helsingintien liittymä valtatielle 2 poistettiin.

Yhtiönkadun jatkeen rakentaminen nykyisen Yhtiönkadun päästä Tampereentien päähän kirkon ohitse I linjaa pitkin on ollut suunnitteilla vuosikymmeniä. Katulinjaus on merkitty asemakaavaan vuonna 1969, ja uuteen maakuntakaavaan on myös merkitty katuyhteys Yhtiönkadun ja Tampereentien välille. Asemakaavaa pidetään vanhentuneena, ja sen uudistamista on pohdittu usein. Kannatusta on ollut sekä erilaisille ratkaisuille tieyhteyden toteuttamiseksi että kadun rakentamatta jättämiselle. Hanke on ollut erittäin kiistanalainen, ja toisinaan siitä on käyty runsaasti keskustelua Forssan Lehden mielipidesivuilla. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi alueelle laaditun kadun sisältävän kaavan ja Forssa valitti hallinto-oikeuden päätöksestä, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.[51]

Myös Kartanonkadun remonttia on suunniteltu pitkään. Kadun uudistustyöt käynnistyivät heinäkuussa 2012 ja niiden on tarkoitus valmistua saman vuoden loppuun mennessä.[52]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehräämön rakennuksia Kuhalankosken rannalla. Nykyisin niissä toimii muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu.
Kalliomäen puutaloaluetta.

Kuntien osa-alueita koskevissa tilastoissa Forssan kaupunki jaetaan kolmeen suuralueeseen, 20 tilastoalueeseen ja 30 pienalueeseen. Kaupungin kolme suuraluetta ovat Keskustaajama (Forssaan kuuluva osa kuntarajat ylittävästä Forssan keskustaajamasta ja ympäröivät maaseutualueet), Parkkiaro (maaseutualue Forssan keskiosissa) ja Entinen Koijärvi[32] (entisen Koijärven kunnan ydinalueet). Entisen Koijärven suuralueeseen eivät kuulu osittain Urjalaan liitetyt Kokon ja Matkun kylät.[2] Toisaalta suuralueeseen kuuluvan Kojon tilastoalueen eteläosa ei kuulunut Koijärven kuntaan, vaan osittain Forssan kauppalaan. Kojon tilastoalueeseen kuuluu myös Tammelan kuntaan aiemmin kuulunut Lempään alue.[27]

Tilastoalueiden mukaiset kaupunginosat eivät välttämättä ole täsmälleen samoja kuin Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin mukaiset kaupunginosat, sillä tilastoalueisiin saattaa kuulua esimerkiksi maarekisterikyliin luokiteltuja alueita. Kaupunginosia käsittelevissä artikkeleissa ne on kuitenkin samaistettu nimiltään vastaavien tilastoalueiden kanssa. Tilastoalueen nimi poikkeaa kuitenkin kahdessa tapauksessa kaupunginosan nimestä, jolloin on käytetty Maanmittauslaitoksen[53] ilmoittamaa nimeä:

  • Kuhalan kaupunginosa on Tölön tilastoalue
  • Linikkalan kaupunginosa on Kalliomäen tilastoalue

Lisäksi Pikku-Muolaan nimi kirjoitetaan usein muodossa Pikkumuolaa.

Keskustaajaman suuralue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustaajaman suuralueen 16 kaupunginosaa (tilastoaluetta)[32] on seuraavassa esitetty aakkosjärjestyksessä. Nimien perässä suluissa olevat numerot ovat Maanmittauslaitoksen ilmoittamia kaupunginosien virallisia järjestysnumeroita.[53]

Parkkiaron suuralue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oman suuralueensa muodostava Parkkiaro[32] on Keskustaajaman suuralueen kaupunginosien lisäksi yksi Forssan kaupunginosista (tilastoalueista). Nimen perässä suluissa oleva numero on Maanmittauslaitoksen ilmoittama kaupunginosan virallinen järjestysnumero.[53]

Entisen Koijärven suuralue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Koijärven suuralue muodostuu kolmesta eri tilastoalueesta,[32] joita ei kuitenkaan pidetä kaupunginosina.

  • Kojo (477 as.)[32] käsittää entisen Koijärven keskeiset alueet. Kojoon kuuluu Koijärven kunnan entinen kirkonseutu, joka ei kuitenkaan ole oma taajamansa. Kojolla sijaitsevat Koijärven kirkko ja Kojon koulu.
  • Matku (523 as.)[32] sijaitsee entisen Koijärven länsiosassa. Turun ja Toijalan välinen rautatie kulkee Forssan alueella Matkussa, joka oli aiemmin oma taajamansa. Nykyisin Matkua ei lasketa enää taajamaksi väkiluvun pudottua alle 200 henkeen.[31] Matkun rautatieasema on purettu, eikä paikalla ole enää aikoihin ollut asemaliikennettä. Matkussa sijaitsee Matkun koulu.
  • Suonpää (217 as.)[32] käsittää entisen Koijärven alueen pohjoisosat.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luetellut maarekisterikylät eivät noudata rajoiltaan edellä mainittujen kaupunginosien ja tilastoalueiden rajoja. Kylät on jaoteltu sen mukaan ovatko ne kuuluneet ennen vuoden 1969 kuntaliitosta Forssan kauppalaan vai Koijärven kuntaan. Kylien nimien perässä suluissa olevat numerot ovat Maanmittauslaitoksen ilmoittamia tunnusnumeroita.[53]

Forssan kauppalan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan kauppalan alueella sijainneita kyliä olivat[54]

Koijärven kunnan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssaan liitetyn Koijärven kyliä puolestaan olivat[55]

Epäyhtenäisyydet kuntajaon kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Forssan kauppalan alueeseen kuuluu osia myös Jokioisten (415)[53] ja Kaukjärven kylistä (416)[53], mutta nämä kylät sijaitsevat pääosin naapurikunnissa Jokioisilla ja Tammelassa. Toisaalta Tammelassa sijaitsee osia Haudankorvan,[53] Linikkalan[53] ja Lunttilan[53] kylistä, mutta nämä kylät sijaitsevat kuitenkin pääasiassa Forssan alueella.

Vastaavasti entisen Koijärven kunnan alueeseen kuuluvista kylistä Kojo[53] sijaitsee osin myös Tammelassa ja Matku[53] osittain Urjalassa. Kuntaliitoksessa Kokon[53] kylä liitettiin pääosin Urjalaan ja myös Menosten[53] kylä sijaitsee pääosin Urjalassa.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan kaupungintalo.

Kaupungin johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu Forssan kauppalan- ja kaupunginjohtajat. Vuoden 1930 loppuun asti virkanimikkeenä oli kauppalanhallituksen esimies.[56]

Venhon jäätyä sairaslomalle virkaatekevänä kaupunginjohtajana toimi maaliskuusta syyskuuhun 2012 Anita Joenpalo ja hänen jälkeensä kaupunginjohtajan viransijaisena Minna Lintonen, 1. lokakuuta 2012 alkaen. Myöhemmin Venhon jäätyä sairaseläkkeelle väliaikaiseksi kaupunginjohtajaksi nimitettiin Jarmo Pynnönen. Sittemmin uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Sami Sulkko.

Kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, joista 23 miehiä ja 20 naisia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Kaisa Lepola (sd.). Varapuheenjohtajat ovat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Arto Heino (kesk.) ja Tapio Virtanen (vas). Kokoomuksella on valtuustossa 12 paikkaa, SDP:llä 11, Keskustalla 8, Vasemmistoliitolla 6, Perussuomalaisilla 4, Vihreillä 1 ja Kristillisdemokraateilla 1 paikka.[62]

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, joista 6 miehiä ja 5 naisia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Mika Penttilä (kesk.). Varapuheenjohtajat ovat Emmi Lintonen (sd.), Johanna Häggman (kesk.) ja Janne Nieminen (vas.). Kaupunginhallituksessa Kokoomuksella on neljä paikkaa, SDP:llä kolme, Keskustalla kaksi sekä Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla molemmilla yksi paikka.[63]

Lautakuntia kaupungissa toimii kuusi: keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tarkastuslautakunta, yhdyskuntalautakunta ja ympäristölautakunta.[64]

Äänestysalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaleissa kaupunki on jaettu seitsemään äänestysalueeseen, jotka on nimetty äänestyspaikan mukaan.[65] Äänestysalueita ovat Teatteritalo (keskusta-alue), Heikka (Korkeavaha, Linikkala ja Kuusto), Haudankorva (Viksberg ja osa Kuhalaa), Tölö (osa Kuhalaa ja Pispanmäki), Kaupungintalo (osa Kuhalaa ja Rantalanmäki) ja Talsoila (Talsoila, Paavola ja Vieremä). Kojon äänestysalue sijaitsee entisen Koijärven kunnan alueella.

Kunnallisvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan kaupunginvaltuustossa on ainakin vuodesta 1976 lähtien ollut yhtäjaksoisesti 43 paikkaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty puolueiden saamat valtuustopaikat vuosien 1976–2012 kunnallisvaaleissa:[66][9]

Puolue 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012
Kokoomus 10 10 10 8 8 8 7 8 7 12
SDP 13 15 15 15 15 13 12 13 14 11
Keskusta 6 8 7 9 7 10 11 12 11 8
Vasemmistoliitto 12 10 8 8 8 7 7 8 7 6
Perussuomalaiset 0 0 1 0 0 1 4
Vihreät 2 2 4 5 5 1 2 1
Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 1 0 1 1 1 1
Muut ryhmät 2 0 0 0

Vasemmistoliiton tulosten kohdalla on ilmoitettu myös Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ja Demokraattisen Vaihtoehdon saamat paikat, Perussuomalaisten kohdalla Suomen Maaseudun Puolueen paikat ja Kristillisdemokraattien kohdalla Suomen Kristillisen liiton saamat paikat. Muiden puolueiden saama paikka vuoden 1976 vaaleissa kuului Liberaaliselle Kansanpuolueelle.

Puolueiden kannatusprosentit kunnallisvaaleissa ovat olleet seuraavat:[66][9]

Puolue 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012
Kokoomus 21,5 23,0 22,4 19,7 19,2 18,4 17,2 17,9 16,7 26,5
SDP 29,9 32,1 32,7 34,1 33,4 28,9 27,3 30,3 30,5 25,0
Keskusta 14,2 16,9 16,5 19,5 17,5 22,4 24,4 26,1 24,7 18,5
Vasemmistoliitto 26,9 23,2 19,0 17,9 18,0 15,7 15,8 19,4 16,8 14,6
Perussuomalaiset 0,9 1,2 2,9 1,1 0,5 3,6 8,6
Vihreät 4,4 6,0 9,0 11,9 12,6 4,0 4,5 4,3
Kristillisdemokraatit 1,7 1,8 2,0 1,7 2,3 2,1 2,5 2,2 3,2 2,6
Muut ryhmät 5,7 1,7 0,5 0,3

Kunnallisvaalitilastojen perusteella SDP ja Vasemmistoliitto saivat yhdessä yli puolet äänistä vuoden 1992 kunnallisvaaleihin asti. Myöhemmissä vaaleissa vasemmistopuolueiden ääniosuus on ollut alle puolet, mutta kuitenkin yli 40 % annetuista äänistä. Paikkamäärien perusteella tarkasteltuna vasemmistopuolueilla oli enemmistö valtuustossa vuoden 1992 vaaleihin asti. Sen jälkeen vasemmistopuolueiden yhteispaikkamäärä on ollut 19–21 paikkaa, kun enemmistöön vaaditaan 22 paikkaa.[66] Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa vasemmistopuolueiden kannatus jäi hieman alle 40 %:iin ja valtuustopaikkoja ne saivat 17 kappaletta.[9]

SDP oli pitkään kunnallisvaaleissa yhtäjaksoisesti Forssan suurin puolue, mutta vuoden 2012 vaaleissa Kokoomus ohitti sen kannatuksessa. SDP:n osuus äänistä on vaihdellut 30 %:n molemmin puolin. Keskusta oli 1970-luvun lopussa kolmanneksi suurin puolue noin 14 %:n ääniosuudella, mutta vuoden 1996 kunnallisvaaleista lähtien se oli toiseksi suurin puolue saaden noin neljänneksen äänistä. Vuoden 2012 vaaleissa Keskusta jäi jälleen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kokoomus oli vuosina 19801996 toiseksi suurin puolue ja sen jälkeen kolmanneksi suurin puolue, kunnes vuosien 2004 ja 2008 vaaleissa se jäi neljännelle sijalle. Vuoden 2012 vaaleissa Kokoomus kuitenkin nousi ensimmäistä kertaa suurimmaksi puolueeksi Forssassa. Kokoomuksen osuus äänistä oli 1980-luvun alkupuolella jonkin verran yli 20 %, mutta sen jälkeen kannatus oli selvästi alle 20 %:n. Vuoden 2012 suuren vaalivoiton myötä puoleen kannatus nousi yli 25 %:n. Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli 1970-luvun lopulla Forssan toiseksi suurin puolue lähes 27 %:n ääniosuudella. 1980-luvulla puolueen kannatus laski huomattavasti, minkä jälkeen se on pysynyt noin 15–20 %:n välillä.[66][9]

Pienemmistä puolueista Vihreät on saanut merkittävästi kannatusta vuosien 1992, 1996 ja 2000 vaaleissa. Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa Vihreät saivat Forssasta neljänneksi eniten ääniä koko Suomessa. Vuoden 2000 vaaleissa Forssa oli Suomen 11. "vihrein" kunta. Suomen Maaseudun Puolueen kannatus oli takavuosina melko pientä; puolueella oli yksi edustaja valtuustossa vuoden 1984 vaalien jälkeen. Puolueen seuraaja Perussuomalaiset sai yhden valtuutetun jälleen vuoden 2008 vaaleissa. Vuoden 2012 vaaleissa Perussuomalaiset nelinkertaisti paikkamääränsä saaden neljä kaupunginvaltuutettua. Muista puolueista Kristillisdemokraateilla on usein ollut yksi kaupunginvaltuutettu. Eduskuntapuolueista Ruotsalainen Kansanpuolue ei ole asettanut Forssaan edes ehdokkaita.[66][9]

Vuosina 1980–2008 forssalaiset ovat äänestäneet kunnallisvaaleissa vilkkaammin kuin suomalaiset keskimäärin.[67]

Kunnallisvaalit 2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan yhdessä, Vihreät menettivät neljä valtuustopaikkaa viidestä ja muut neljä valtuustopuoluetta saivat kukin yhden paikan lisää.[66] Vaalien jälkeen Urpo Leppänen erosi Keskustan valtuustoryhmästä ja perusti oman Perussuomalaisten valtuustoryhmän.

Kunnallisvaalit 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa SDP, Vihreät ja Perussuomalaiset saivat kukin yhden paikan lisää edellisiin vaaleihin verrattuna. Vastaavasti Keskusta, Vasemmistoliitto ja Kokoomus menettivät yhden paikan. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan. Puolueiden välinen suuruusjärjestys pysyi vaaleissa ennallaan lukuun ottamatta vaaleissa uutena ryhmänä esiintyneitä Perussuomalaisia, jotka saivat Kristillisdemokraatteja enemmän ääniä.[66] Käytännössä Keskustan paikkamäärä ei laskenut, sillä jo ennen vaaleja yksi Keskustan valtuutettu oli eronnut ryhmästä ja muodostanut Perussuomalaisten ryhmän.

Valtakunnallisesta tilanteesta poiketen SDP:n ääniosuus lisääntyi, ja Keskustan kannatusosuuden lasku oli vähäisempää kuin koko maassa. Kokoomuksen kannatus laski Forssassa, kun se koko Suomen tasolla tarkasteltuna nousi.[66] Vaalien ääniharava oli Mika Penttilä (kesk.), joka keräsi 774 ääntä.[68]

Äänestysalueittain tarkasteltuna SDP oli suurin puolue kaikilla keskustaajaman äänestysalueilla ja Keskusta suurin maaseutualueesta koostuvalla Kojon äänestysalueella. SDP:n kannatus oli korkeinta Kuhalan ja Tölön äänestysalueilla, joissa puolue sai yli kolmanneksen äänistä. Alimmillaan SDP:n kannatus oli Kojon äänestysalueella (noin 11 %). Muilla äänestysalueilla SDP:n kannatus oli 30 %:n tuntumassa. Keskustan kannatus oli suurinta Kojolla, jossa puolue sai yli puolet äänistä. Keskustaajaman äänestysalueista Keskustan kannatus oli suurinta Talsoilassa ja matalinta Kuhalassa. Vasemmistoliitto sai Kuhalassa ja Tölöllä noin neljänneksen äänistä; muualla kannatus oli matalampaa, Kojolla kaikkein matalinta. Heikan äänestysalueella Kokoomuksen kannatus oli yli 20 %, mutta Kuhalan ja Tölön äänestysalueilla kannatus jäi noin 10 %:iin. Vihreiden kannatus Kojon äänestysalueella on keskustaajamaa matalampaa, mutta Perussuomalaisten ja Kristillisten kannatuksessa ei ollut merkittäviä eroja alueittain.[69]

Äänestysprosentti oli Kuhalan äänestysalueella kaupungin matalin (57,7 %), jonka lisäksi Kaupungintalon äänestysalueella jäätiin hieman alle 60 %:iin. Kaikilla muilla äänestysalueilla suunnilleen kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan.[70]

Kunnallisvaalit 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin Keskustaa edustanut Mika Penttilä[71] ja Perussuomalaisia edustanut Sami Mattila[72] asettuivat lokakuun 2012 kunnallisvaaleissa Kokoomuksen ehdokkaiksi.

Kokoomus nousi vaaleissa Forssan suurimmaksi puolueeksi saaden viisi lisäpaikkaa valtuustoon. Myös Perussuomalaiset voitti saaden kolme lisäpaikkaa. Keskusta ja SDP menettivät molemmat kolme paikkaa, Vihreät ja Vasemmistoliitto kumpikin yhden paikan. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan yhdessä. Vaalien äänestysprosentti oli 60,5. Äänestysalueittain tarkasteltuna Kokoomus oli suurin puolue Teatteritalon, Talsoilan, Heikan ja Kaupungintalon äänestysalueilla. SDP oli suurin Kuhalan ja Tölön äänestysalueilla, Keskusta puolestaan Kojon äänestysalueella.[9]

Vaalien ääniharava oli Mika Penttilä, joka sai 896 ääntä. Muita ääniharavia olivat SDP:n Kaisa Lepola, Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen ja Perussuomalaisten Tuula Forsblom.[73]

Eduskuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisesti Forssa on ollut vasemmistoenemmistöinen kunta. Vuoden 1924 eduskuntavaaleissa Forssa muodosti ensimmäisen kerran oman kuntansa. Tuolloin SDP sai yksin 50,4 % äänistä ja Työväen ja pienviljelijäin vaaliliitto sai 17,6 % äänistä.[74] Yhteensä vasemmiston kokonaiskannatus oli tuolloin siis 67,9 %.

Vuosina 1983–2011 pidetyissä eduskuntavaaleissa SDP oli yhtäjaksoisesti suurin puolue vuoden 2007 vaaleihin asti, jolloin se putosi toiselle sijalle. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja vuoden 2011 vaaleissa suurin puolue oli Keskusta. Perussuomalaiset nousi viime eduskuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi.[75]

Eduskuntavaalit 2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Forssasta valittiin eduskuntaan SDP:n Minna Lintonen ja Keskustan Sirkka-Liisa Anttila.

Eduskuntavaalit 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Keskusta sai ensimmäistä kertaa eniten ääniä. Forssalaisista poliitikoista ehdokkaina olivat SDP:n Minna Lintonen, Keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja Mika Penttilä, Vasemmistoliiton Risto Aaltonen ja Kokoomuksen Jarmo Pynnönen. Anttila sai pitää edustajanpaikkansa, mutta Lintosta ei valittu enää toiselle kaudelle.

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevään 2011 eduskuntavaaleissa Keskusta sai jälleen eniten ääniä. Forssasta olivat ehdolla SDP:n Minna Lintonen, Keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja Mika Penttilä, Vasemmistoliiton Suvi Mäkinen ja Janne Nieminen, Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen, Vihreiden Alpo Suhonen sekä Perussuomalaisten Tuula Forsblom ja Sami Mattila. Sirkka-Liisa Anttila uusi edustajanpaikkansa, ja hänen lisäkseen Sanni Grahn-Laasonen valittiin eduskuntaan.

Forssalaiset kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin eduskunnassa on kaksi kansanedustajaa Forssasta:[76]

Lisäksi Forssasta on aiemmin valittu eduskuntaan viisi muuta kansanedustajaa:[76]

Urpo Leppänen (SMP, Vapaat demokraatit ja LKP) toimi kansanedustajana vuosina 1979–1991 sekä työvoimaministerinä vuosina 1983–1987. Kansanedustajaksi Leppänen valittiin Kymen läänin vaalipiiristä, mutta 2000-luvulla Leppänen vaikutti myös Forssan politiikassa.

Presidentinvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssalaiset ovat yleensä antaneet sosialidemokraattien ehdokkaalle eniten ääniä presidentinvaaleissa. Seuraavassa on esitetty Forssassa enemmistön äänistä saaneet ehdokkaat presidentinvaalien toisella kierroksella vuosien 1994–2012 vaaleissa:

Europarlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1996 europarlamenttivaaleissa Keskusta sai eniten ääniä, ja forssalainen Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi.[76] Vuosien 1999, 2004 ja 2009 europarlamenttivaaleissa SDP oli suurin puolue. Vuoden 1996 vaaleissa SDP oli toiseksi suurin puolue, ja myöhemmissä vaaleissa Kokoomus on ollut toiseksi suurin. Vuoden 1996 vaaleja lukuun ottamatta Keskusta on europarlamenttivaaleissa ollut kolmannella sijalla Forssassa.[80]

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan tuloveroprosentti vuonna 2012 on valtuuston päätöksen mukaisesti 19,50.[81]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Forssan vaakuna

Kaupungin nykyisen vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1962. Sen heraldinen selitys kuuluu: Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas. Tunnus kuvaa vesivoimaa ja kaupungin halki virtaavaa Loimijokea. Vaakuna vahvistettiin 29. elokuuta 1962.

Aiemmin käytössä oli A. W. Ranckenin suunnittelema vaakuna vuodelta 1947. Vaakunan kilpi oli aaltokoroisesti katkoinen, alemmassa sinisessä kentässä oli hopeinen vesipyörä, ylemmässä hopeakentässä aaltokoron päällä kolme sinistä aaltoviivaa ja niiden päällä punainen F-kirjain. Vaakuna poistettiin käytöstä epäheraldisena.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisellä kutomoalueella toimii nykyään Citymarket ja palvelualojen yrityksiä.

Työpaikkarakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Forssassa oli 8 724 työpaikkaa, jotka jakautuivat elinkeinosektoreittain seuraavasti:[82]

  • maa- ja metsätalous: 184 (2,1 %)
  • jalostus: 2 953 (33,8 %)
  • palvelut: 5 530 (63,4 %)
  • tuntematon: 57 (0,7 %)

Jalostus on edelleen merkittävä elinkeino, mutta sen osuus työpaikoista on laskenut huomattavasti. Enimmillään jalostuksen osuus työpaikoista on ollut 55,7 % vuonna 1975. Myös työpaikkojen kokonaismäärä Forssassa on laskenut; enimmillään työpaikkoja kaupungissa oli yli 11 000 vuonna 1990. Laman myötä kaupungista katosi vuoteen 1995 mennessä noin 2 000 työpaikkaa.[83] Maataloutta Forssassa harjoitetaan pääasiassa entisen Koijärven kunnan alueella.

Wahrenin 1800-luvulla alkuun saattama tekstiiliteollisuus oli kaupungin merkittävin työnantaja aina 1970-luvulle asti. Tämän jälkeen rakennusteollisuus nousi merkittävimmäksi teollisuudenalaksi Armas Puolimatkan perustaman Rakennusvalmiste Oy:n kasvaneen toiminnan ansiosta. A. Ahlströmin (nykyisin Saint-Gobain Isover Oy) kolmas mineraalivillatehdas käynnistyi Pilvenmäellä virallisesti 13. lokakuuta 1971. Tehtaan koekäyttö alkoi kuukauden verran aiemmin.

Nykypäivän Forssan suurin teollisuudenala on elintarviketuotanto. HK Ruokatalo Oy on keskittänyt merkittävän määrän toimintaansa paikkakunnalle. Lisäksi kaupungissa toimii Atria Yhtymä ostettuaan Liha ja Säilyke Oy:n. Muuallakin Suomessa tunnettu Forssan-tuotemerkki säilyy edelleen markkinoilla. Paikallista elintarviketeollisuutta edustaa lihajalosteyritys Hakala Oy.

Suurimpia yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin merkittävimmät työnantajat helmikuussa 2011 olivat:[1]

Forssassa sijaitsee myös Sanoma Oyj:n painotalo.

Työllisyystilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan on perinteisesti ollut työpaikkaomavarainen. Vuoden 2009 tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuus oli 125,5 %.[84] Forssassa käy töissä 3 444 ulkopaikkakuntalaista, joista seutukunnan sisältä tulevia on 2 299 ja muualta tulevia 1 145 henkeä. Työpaikoista 39,5 % on sellaisia, joissa työntekijä ei asu Forssassa.[85] Forssalaisista oli vuoden 2009 tilaston mukaan työssäkäyviä 6 950 henkilöä. Heistä pääosa työskenteli Forssassa ja 1 670 henkilöä muilla paikkakunnilla. Muilla paikkakunnilla työskentelevistä 737 työskenteli muissa seutukunnan kunnissa ja 933 muualla Suomessa. Forssan työllisistä 24,0 % ei siis työskentele asuinkunnassaan.[86]

Vuonna 1990 Forssan työttömyysaste oli vain 5,2 %. Seuraavina vuosina työttömyys nousi jyrkästi ollen korkeimmillaan vuonna 1993. Tuolloin joka neljännes oli vailla työtä. Sen jälkeen työttömyys lähti laskuun, mutta kääntyi jälleen nousuun vuonna 2008. Alimmillaankin Forssan työttömyys oli noin kaksinkertainen 1990-luvun alun lamaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna.[87] Kesäkuussa 2012 Forssan työttömyysaste oli 13,1 %, joka on Kanta-Hämeen korkein. Naapurikunnissa työttömyys on jonkin verran alhaisempi kuin keskuskaupungissa Forssassa, mutta kokonaisuutena Forssan seutukunnan työttömyystilanne on vaikeampi kuin Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnissa.[88]

Työ- ja elinkeinoministeriö nimesi Forssan seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosiksi 2008–2009 yli 500 työntekijää koskeneiden irtisanomisten johdosta. Rakennemuutosalueeksi päätymiseen johtivat seuraavien yritysten irtisanomiset:[49]

  • Finlayson-Forssa ilmoitti henkilöstövähennyksistä ja sulki kannattamattoman muovitehtaansa 2007.[89] Vuonna 2008 yhtiö ilmoitti konkurssista.[90]
  • Helkama Forste lakkautti Forssan tuotantolaitoksen vuonna 2008 ja tuotanto siirrettiin Unkariin ja Venäjälle.[91]
  • Lokakuussa 2008 Novart ilmoitti sulkevansa Forssan keittiökalustetehtaansa ja keskittävänsä tuotannon Nastolaan.[92]

Muita takavuosien irtisanomisia ovat olleet seuraavat:

  • Vapo Timberin Forssan saha lopetettiin vuonna 2006.[93]
  • Elintarviketeollisuudessa toimivat HK Ruokatalo[94] ja Atria ovat irtisanoneet työntekijöitään.[95] Atrian 2000-luvulla rakennuttama logistiikkakeskus ja kaupungin kustantama kuljetinsilta jäivät vaille käyttöä.[96]
  • Finlayson ilmoitti maaliskuussa 2009 Forssan tuotantoyksikön sulkemisesta.[97]

Vuoden 2012 elokuussa Fenestra ilmoitti sulkevansa Forssan ikkunatehtaansa.[98]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan yhteislyseo.

Forssassa toimii tällä hetkellä kahdeksan peruskoulua.[99] Haudankorvan ala-aste lakkautettiin keväällä 1998, ja oppilaat siirrettiin Kuhalan kouluun. Keskuskoulu tunnettiin ennen myös Linikkalan kouluna.[100]

Alakoulut (luokat 1–6)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakouluja Forssassa on kuusi,[101] joista Kojon koulu ja Matkun koulu sijaitsevat entisen Koijärven alueella. Tarkoituksena on rakentaa Kojolle uusi koulu, joka korvaa nykyiset Kojon ja Matkun koulut.[102]

  • Heikan koulu
  • Kojon koulu (toistaiseksi Matkun koulun yhteydessä)[103]
  • Matkun koulu
  • Talsoilan koulu
  • Tölön koulu
  • Vieremän koulu

Yhtenäiskoulut (luokat 1–9)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenäiskouluja Forssassa on seuraavat kaksi:[104]

  • Keskuskoulu
  • Kuhalan koulu

Ylemmän asteen oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulujen lisäksi Forssassa toimii vuonna 1997 Linikkalan ja Kuhalan lukioiden yhdistyttyä muodostettu vanhan nimensä uudelleen käyttöön ottanut Forssan yhteislyseo, joka jatkaa Suomen vanhimman maaseutuoppikoulun perinteitä.[105] Toisen asteen ammattikoulutusta tarjoaa Forssan ammatti-instituutti, johon on yhdistetty perinteinen ammattikoulu, kauppaoppilaitos ja terveydenhuolto-oppilaitos sekä Tammelan taideteollisuusoppilaitos.[106] Ammatillista korkeakoulutusta tarjoaa Hämeen Ammattikorkeakoulun Forssan yksikkö.[107] Aikuisopiskelijoita ja työvoimakoulutusta palvelee Faktia, entiseltä nimeltään Forssan Aikuiskoulutuskeskus (FAK).[108] FAK:n erikoisalana on Suomen ainoa torni- ja ajoneuvonosturinkuljettajan koulutus. Laitoksen nosturiharjoittelukenttä valtatien 2:n varressa on yksi kaupungin maamerkeistä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wahren-keskus toimii entisissä teollisuusrakennuksissa.
Holjat Markkinat vuonna 2007.
Pick-Nick-harrasteajoneuvotapahtuma järjestetään Pilvenmäen raviradalla.

Tiedotusvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssassa on vuodesta 1917 ilmestynyt Forssan Lehti, joka ilmestyy nykyään seitsemänä päivänä viikossa. Lehti on puoluekannaltaan sitoutumaton, ja se haluaa toimia Lounais-Hämeen maakunnallisena äänenkannattajana.

Sanomalehtitoiminnan alkuunpanija oli Esko Aaltonen, joka perusti Forssaan Suomen ensimmäisen maaseudulla toimivan kirjapainon. Nykyinen Forssa Print (entinen Forssan Kirjapaino Oy) on merkittävä erikoisaikakauslehtien painopaikka. Uusi kirjapainotalo valmistui Viksbergiin vuonna 1997.

Forssassa jaetaan ilmaisjakelulehtenä Seutu-Sanomat[109] ja Vapaalippu. Kerran viikossa jaettavia Seutu-Sanomia on julkaistu vuodesta 1990, ja lehti on nykyään Forssan Lehden omistuksessa. Muita jo toimintansa lopettaneita ilmaisjakelulehtiä ovat olleet Forssan Seutu 1990-luvulla sekä Viikkouutiset ja Vapaalippu 2000-luvulla.

Aikaisemmin Forssassa oli pienimuotoista TV-lähetystoimintaa Forssavisio-nimisellä paikallistelevisiokanavalla. Ohjelmistoon kuuluivat muun muassa valtuuston kokousten, vanhaintanssien ja joidenkin urheiluotteluiden esittäminen. Vuonna 2006 kanava lopetti toimintansa.

Kehräämöalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallinen Kehräämöalue kaupungin liikekeskustasta länteen toimii nykyään Forssan kulttuurikeskuksena. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun tilat ovat siellä. Lisäksi alueelta löytyy Forssan kaupunginkirjasto, museoita, ravintoloita, keilahalli,[110] Nuorten Työpaja ja Kehräämön nuorisotila.[111] Kirjaston yhteydessä toimii näyttelytila Vinkkeli.[112]

Vapaa sivistystyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssan työväenopisto aloitti toimintansa vuonna 1920. Sen jälkeen oppilaitoksena nimenä on ollut Forssan kansalaisopisto, Forssan aikuisopisto ja vuodesta 2008 lähtien Wahren-opisto.[113] Opistolla ryhmiä kaikenikäisille. Opisto antaa taiteen perusopetusta teatterin ja käsityön alalla.

Wahren-opisto on osa Wahren-keskusta, joka yhdistää Forssan kulttuuri- ja koulutuspalvelut saman nimikkeen alle. Wahren-opiston lisäksi keskukseen kuuluvat kirjasto, kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja Forssan museo.[114] Vuonna 1984 perustettu Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu on sijainnut aiemmin Tölöllä, Wahreninkadulla ja Ojakadulla (Haudankorvan vanhassa koulussa) ennen siirtymistään Kehräämöalueelle.[115] Lounais-Hämeen musiikkiopisto puolestaan on ollut toiminnassa vuodesta 1964 lähtien.[116]

Forssan teatteri on toiminut vuodesta 1980 lähtien. Teatteri niin sanottu B-teatteri eli ammattijohtoinen harrastajateatteri.[117] Vuodesta 2003 ohjaajana on toiminut Pekka Lara.[118] Teatterissa on keskimäärin kolme ensi-iltaa esityskaudessa. Esityksistä kaksi on suunnattu aikuisille ja yksi lapsille. Teatteritalona on entinen suojeluskuntatalo,[119] jonka sijaitsee aivan keskustassa torin länsilaidalla.

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssassa on neljä museota, joista kolme sijaitsee kehräämöalueella. Forssan tekstiilimuseo Tyyki sijaitsee entisessä valimossa Kuhalankosken länsirannalla,[120] Forssan luonnonhistoriallinen museo samassa rakennuksessa kirjaston kanssa[121] ja Forssan museo entisessä pumpulimakasiinissa.[122] Näistä Forssan museo tunnettiin vielä hiljattain nimellä Lounais-Hämeen museo, ja siellä voi tutustua koko seutukunnan historiaan. Kalliomäen II linjalla sijaitsee Ronttismäen tehtaalaismuseo, joka kertoo tehtaiden työväen asuinoloista.[123]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssassa järjestetään vuosittain Holjat Markkinat -musiikkitapahtuma Forssan torilla[124] sekä Pick-Nick-harrasteajoneuvotapahtuma Pilvenmäen raviradalla.[125] Elävien kuvien teatterissa järjestetään vuosittain syyskuussa kansainväliset mykkäelokuvafestivaalit.[126]

Perinteeksi on muodostunut myös vuosittainen Suvi-illan maraton,[127] joka on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi maratonjuoksutapahtumaksi Helsinki City Marathonin jälkeen. Suvi-ilta järjestetään aina juhannusta edeltävänä viikonloppuna.

Forssassa sijaitsee Pilvenmäen ravirata, jolla pidettiin kuninkuusravit vuonna 2006.[128]

Tunnettuja forssalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Forssan nykyiset ja entiset kansanedustajat on lueteltu aiempana artikkelissa kohdassa Forssalaiset kansanedustajat.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forssalla on seitsemän ystävyyskaupunkia. Seuraavassa luettelossa ne on järjestetty ystävyystoiminnan alkamisvuoden mukaan:[129]

Lakkautetun Koijärven kunnan kummikunta oli Ruotsissa sijainnut Hållnäsin kunta.[130] Koijärvi kuitenkin liitettiin pääosin Forssaan vuonna 1969, ja Hållnäsistä tuli osa Tierpin kuntaa vuonna 1971.[131] Forssan Vieremässä Ystävyydentien varrella on Södertäljen, Sarpsborgin, Struerin, Serpuhovin ja Hållnäsin mukaan nimetyt tiet.[132][133]

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu välimatkat Forssasta muihin Lounais-Hämeen kuntiin sekä lähimpiin suuriin kaupunkeihin.[12]

Lähikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät suuret kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Perustietoja Forssan kaupunki. Viitattu 17.8.2012.
  2. a b c Koijärven seurakunta Forssan seurakunta. Viitattu 19.8.2012.
  3. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  4. a b c Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  5. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  7. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto tilannekatsaus 30.11.2012 (pdf) 30.11.2012. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto. Viitattu 21.2.2013.
  8. Keskushallinto Forssan kaupunki. Viitattu 7.8.2013.
  9. a b c d e f g Tulos puolueittain - Forssa 1.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 4.11.2012.
  10. Muistojemme Koijärvi elää Vihreä lanka. 5.3.2012. Vihreä lanka. Viitattu 17.8.2012.
  11. Luokitukset - Kunnat 2012 / Seutukunnat 2012 - Luokitusavain 2012. Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  12. a b Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Liikennevirasto. Viitattu 17.8.2012.
  13. a b c d e f Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2011 Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  14. a b Suomen asutuksen yleisluettelo Kansallisarkisto. Viitattu 1. toukokuuta 2008.
  15. Peltovuori (1993)
  16. Pohjakallio, Lauri: Forssan nimen alkuperästä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1987, nro 56, s. 7–15. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832. Artikkelin lyhennetty versio Häme-Wikissä.
  17. Forssan teollisuusyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 19.9.2013.
  18. Forssan yhteislyseo - Suomen vanhimman maaseutulukion verkkosivut Forssan yhteislyseo. Viitattu 17.8.2012.
  19. Elävienkuvien teatteri Mykkäelokuvafestivaalit 31.8.-2.9.2012. Viitattu 17.8.2012.
  20. Kosteusvauriot pakottivat Forssan poliisin muuttamaan Murrontielle Turun Sanomat. 24.4.2008. Turun Sanomat. Viitattu 17.8.2012.
  21. Peltovuori (1993), s. 250
  22. a b Historiaa Tammelan kunta. Viitattu 17.8.2012.
  23. Erkki rakensi Karjalan takaisin Turun Sanomat Extra. 7.7.2007. Turun Sanomat. Viitattu 19.8.2012.
  24. IS: Forssa on Suomen toiseksi onnettomin paikka YLE Uutiset. 23.12.2010. YLE Häme. Viitattu 17.8.2012.
  25. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Sata vuotta eduskuntavaaleja. Yleisradio. Viitattu 17.8.2012.
  26. Kolme juhlaa Forssassa Kaleva. 17.8.2003. Kaleva. Viitattu 17.8.2012.
  27. a b Laine, Jari: Forssan väestönkehitys ja -rakenne 1847–1990, s. 7–68. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 64. Forssa: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, 1995.
  28. a b c Peltovuori (1993), s. 259–260
  29. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  30. 2.1.3 Taajamien pinta-ala, väestö ja asukastiheys v. 2005 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 22.8.2011. Hämeen liitto. Viitattu 17.8.2012.
  31. a b 2.1.6 Taajama- ja haja-asutusväestön kehitys 1960-2005 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 20.10.2008. Hämeen liitto. Viitattu 17.8.2012.
  32. a b c d e f g h i j k 2.1.5 Väestö osa-alueittain 2000, 2005, 2010 ja ikärakenne 2011 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 20.4.2012. Hämeen liitto. Viitattu 17.8.2012.
  33. Väestönmuutokset alueittain 1980 - 2011 Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  34. a b c d e f Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2011 Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2013.
  35. Perustietoja Forssan seurakunnasta Forssan seurakunta. Viitattu 17.8.2012.
  36. Seurakunnan historiaa Forssan seurakunta. Viitattu 17.8.2012.
  37. Toimistot ja toimitilat Forssan seurakunta. Viitattu 17.8.2012.
  38. Hämeenlinnan seurakunnan pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 17.8.2012.
  39. a b c Kaupungin kehitys Forssan kaupunki. Viitattu 17.8.2012.
  40. Keränen, Helga: Kolmen vuosikymmenen takainen Forssa. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1958, nro XXVII, s. 30–32. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832.
  41. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 (XLS) 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 17.8.2012.
  42. Puistokaupunki Forssa Forssan kaupunki. Viitattu 17.8.2012.
  43. Hakala, Sirja; Hannula, Hanna ja Tirkkonen, Elina: Kaupunkipuiston kolme erityyppistä osa-aluetta Forssan kansallinen kaupunkipuisto. syksy 2005. Viitattu 17.8.2012.
  44. Forssan kaupunkipuisto myötätuulessa 15.8.2012. Yle Häme. Viitattu 17.8.2012.
  45. Liikennemääräkartat, Koko maa 2011 (PDF) Liikennevirasto. Viitattu 17.8.2012.
  46. Kakkostie remonttiin kahdeksi vuodeksi Turun Sanomat. 26.8.2006. Turun Sanomat. Viitattu 17.8.2012.
  47. Helsinki-Forssa-Pori-rautatieyhteys sopii hyvin henkilöliikenteelle Yle Uutiset. 19.3.2010. Yle Häme. Viitattu 17.8.2012.
  48. Helsinki-Pori-rata siintää kymmenien vuosien päässä 25.2.2010. Yle Uutiset: Yle Helsinki. Viitattu 17.8.2012.
  49. a b Forssa - EFFO Lentopaikat.net. Viitattu 17.8.2012.
  50. Forssa rajoittaa raskasta liikennettä Turun Sanomat. 14.8.2007. Turun Sanomat. Viitattu 17.8.2012.
  51. KHO piti Yhtiönkatu-päätöksen voimassa Yle Uutiset. 8.5.2010. Yle Häme. Viitattu 17.8.2012.
  52. Forssa kunnostaa vihdoin Kartanonkadun Yle Uutiset. 4.7.2012. Yle Häme. Viitattu 19.8.2012.
  53. a b c d e f g h i j k l m Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 4.4.2013.
  54. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto: Uudistushakemistot: Uudistushakemisto: Hämeen lääni (Asikkala-Hausjärvi) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 4.2.2011.
  55. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto: Uudistushakemistot: Uudistushakemisto: Hämeen lääni (Kangasala-Kärkölä) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 4.2.2011.
  56. a b c d e f g Peltovuori (1993), s. 271–275
  57. Armas Puolimatka vihasi papereita, mutta huolehti alaisistaan Yle Uutiset. 18.10.2010. Yle Häme. Viitattu 17.8.2012.
  58. Forssan kammari 1968–1993 (PDF) Forssan Seudun Nuorkauppakamari Ry:n 25-vuotisjulkaisu. 1993. Forssan Seudun Nuorkauppakamari Ry. Viitattu 23.2.2013.
  59. a b Venhosta Forssan uusi kaupunginjohtaja Kaleva. 25.2.2002. Kaleva. Viitattu 23.2.2013.
  60. Forssa hakee kiireellä pätkätyöläistä kaupunginjohtajaksi Yle Uutiset. 19.2.2013. Yle Häme. Viitattu 23.2.2013.
  61. Niskanen, Anne-Maria: Sami Sulkko äänestettiin Forssan uudeksi kaupunginjohtajaksi YLE Uutiset. 28.5.2013. YLE Häme. Viitattu 7.8.2013.
  62. Kaupunginvaltuusto 2013-2016 Forssan kaupunki. Viitattu 6.2.2013.
  63. Kaupunginhallitus 2013-2016 Forssan kaupunki. Viitattu 6.2.2013.
  64. Lautakunnat 2013-2016 Forssan kaupunki. Viitattu 6.2.2013.
  65. Ajankohtaista, Eduskuntavaalit 17.3.2011. Forssan kaupunki. Viitattu 17.8.2012.
  66. a b c d e f g h Kunnallisvaalit 1976-2012, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  67. Kunnallisvaalit 1976-2012, äänestystiedot Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  68. Ehdokkaat kunnittain kunnallisvaaleissa 2008, Hämeen vaalipiiri Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  69. Kunnallisvaalit 2008, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  70. Kunnallisvaalit 2008, äänestystiedot Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  71. YLE Häme: Mika Penttilä on Forssan äänikunkku 29.10.2012. Yle Uutiset. Viitattu 4.11.2012.
  72. Riita perussuomalaisissa: Valtuutettu loikkasi kokoomukseen 11.9.2012. Verkkouutiset. Viitattu 4.11.2012.
  73. Hämeen vaalipiiri - Forssa - Ääniharavat 1.11.2012. Yleisradio. Viitattu 4.11.2012.
  74. Eduskuntavaalit 1924 (PDF) Suomen virallinen tilasto 29:11. 1924. Doria-julkaisuarkisto: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 17.8.2012.
  75. Eduskuntavaalit 1983-2011, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  76. a b c Kansanedustajat 1907 - Eduskunta. Viitattu 18.8.2012.
  77. Hyväksytyt ja hylätyt äänestysliput, ennakkoäänten määrä sekä ennakolta äänestäneet ja äänestysprosentti kunnittain 1994, II vaali (XLS) Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  78. Toiselle kierrokselle päässeiden ehdokkaiden saamat äänimäärät ja äänimääräosuudet presidentinvaalissa 2006, 1 ja 2 vaali. Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  79. Toiselle kierrokselle päässeiden ehdokkaiden saamat äänimäärät ja äänimääräosuudet presidentinvaalissa 2012, 1 ja 2 vaali. Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2012.
  80. Europarlamenttivaalit 1996-2009, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Viitattu 18.8.2012.
  81. Vuoden 2012 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit Kaupunginvaltuusto, Pöytäkirja 07.11.2011, Pykälä 52. Forssan kaupunki. Viitattu 17.8.2012.
  82. 2.2.2.2.b Kanta-Hämeessä työssäkäyvät elinkeinoittain v. 2009 (XLS) 6.10.2011. Hämeen liitto. Viitattu 18.8.2012.
  83. 3.1.1.1 Työpaikat kunnittain 1970, 1975, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000 ja 2005 (XLS) 17.9.2010. Hämeen liitto. Viitattu 18.8.2011.
  84. 2.2.2.3 Kanta-Hämeen työvoima työllisten asuinalueen ja työpaikan sijainnin mukaan kunnittain v. 2009 (XLS) 26.10.2011. Hämeen liitto. Viitattu 18.8.2012.
  85. 2.2.2.4 Työssäkäynti asuinalueen, (sukupuolen) ja elinkeinon mukaan v. 2009 (XLS) 4.1.2012. Hämeen liitto. Viitattu 18.8.2012.
  86. 2.2.2.5 Työllisten työssäkäynti suunnan ja elinkeinon mukaan v. 2009 (XLS) 2.11.2011. Hämeen liitto. Viitattu 18.8.2012.
  87. Väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan 1990-2010 Tilastokeskus. Viitattu 18.8.2012.
  88. 2.2.4.1 Työttömät ja lomautetut kuukausittain v. 2012 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 31.7.2012. Hämeen liitto. Viitattu 17.8.2012.
  89. Finlayson Forssa lopettaa muovitehtaan Helsingin Sanomat. 23.1.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.8.2012.
  90. Finlayson Forssa hakeutuu konkurssiin Kaleva. 21.11.2008. Kaleva. Viitattu 18.8.2012.
  91. Helkama Forste lopettaa tuotannon Suomessa Savon Sanomat. 3.1.2008 (päivitetty 6.2.2012). Savon Sanomat. Viitattu 18.8.2012.
  92. Novart keskittää Nastolaan, Forssan tehdas loppuu Etelä-Suomen Sanomat. 30.10.2008. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 18.8.2012.
  93. Nissinen, Jarkko: Puualan työttömyys kolminkertaistunut Hämeessä Uutispäivä Demari. 22.10.2009. Uutispäivä Demari. Viitattu 18.8.2012.
  94. HK irtisanoo puolen sataa työntekijää Forssasta Turun Sanomat. 22.6.2006. Turun Sanomat. Viitattu 18.8.2012.
  95. Kärki, Tuula: Atria laittaa väkeä pihalle Kansan Uutiset Verkkolehti. 28.9.2009. Kansan Uutiset. Viitattu 18.8.2012.
  96. Forssan salaatissa maistuu rakennemuutos Turun Sanomat. 13.4.2008. Turun Sanomat. Viitattu 18.8.2012.
  97. Finlayson lopettaa Forssan tehtaan Savon Sanomat. 2.3.2009 (päivitetty 4.2.2012). Savon Sanomat. Viitattu 18.8.2012.
  98. Murtasaari, Jussi: Fenestra keskittää ikkunatuotannon Kuopioon Savon Sanomat. 20.8.2012. Savon Sanomat. Viitattu 20.8.2012.
  99. Perusopetus Forssan kaupunki. Viitattu 18.8.2012.
  100. Peruskoulujen nimien vahvistaminen Kasvatuslautakunta, Pöytäkirja 1.1.2009, § 53. 1.1.2009. Forssan kaupunki. Viitattu 18.8.2012.
  101. Alakoulut 1-6 Forssan kaupunki. Viitattu 18.8.2012.
  102. Forssa rakentaa uuden koulun Kojolle Yle Uutiset. 19.6.2012. Yle Häme. Viitattu 19.8.2012.
  103. Kojon koulu Forssan kaupunki. Viitattu 18.8.2012.
  104. Yhtenäiskoulut Kuhala ja Keskuskoulu Forssan kaupunki. Viitattu 18.8.2012.
  105. Leppä, Piia (päätoim.): Forssan yhteislyseo 1899–2009 (PDF) Forssan yhteislyseon 110-vuotisjuhlalehti. Forssan yhteislyseo. Viitattu 18.8.2012.
  106. Esittely Forssan ammatti-instituutti. Viitattu 18.8.2012.
  107. HAMK - Hämeen ammattikorkeakoulu, Forssa HAMK - Hämeen ammattikorkeakoulu.
  108. Faktian historiaa Faktia. Viitattu 18.8.2012.
  109. Mediatiedot 2012 Seutu-Sanomat. Viitattu 18.8.2012.
  110. Forssan Kehräämöalue Forssan kaupunki. Viitattu 19.8.2012.
  111. Nuorisotoimi Forssan kaupunki. Viitattu 19.8.2012.
  112. Näyttelytila Vinkkeli Wahren-keskus. Viitattu 19.8.2012.
  113. Wahren-opisto, Historiaa Wahren-keskus. Viitattu 19.8.2012.
  114. Wahren-keskus Wahren-keskus. Viitattu 19.8.2012.
  115. Koulun historia vuosilukuina Wahren-keskus.
  116. Musiikkiopisto, Yleistä Wahren-keskus. Viitattu 19.8.2012.
  117. Teatterin esittely Forssan teatteri. Viitattu 19.8.2012.
  118. Ohjelmistomme kautta aikojen Forssan teatteri. Viitattu 19.8.2012.
  119. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa (PDF) Hämeen liitto. Viitattu 19.8.2012.
  120. Tekstiilimuseo Tyyki Forssan museo. Viitattu 19.8.2012.
  121. Forssan Luonnonhistoriallinen Museo, Sijainti & yhteystiedot Forssan Luonnonhistoriallinen Museo. Viitattu 19.8.2012.
  122. Forssan museo Forssan museo. Viitattu 19.8.2012.
  123. Ronttismäen tehtaalaismuseo Forssan museo. Viitattu 19.8.2012.
  124. Holjat Markkinat Holjat Markkinat. Viitattu 19.8.2012.
  125. Pick-Nick harrasteajoneuvo tapahtuma Pick-Nick. Viitattu 19.8.2012.
  126. Etusivu Mykkäelokuvafestivaalit 31.8.-2.9.2012. Viitattu 19.8.2012.
  127. Forssan Suvi-ilta 16.6.2012 12.6.2012. Forssan kaupunki. Viitattu 19.8.2012.
  128. Suurkilpailut Pilvenmäen ravirata. Viitattu 19.8.2012.
  129. Forssan ystävyyskaupungit Forssan kaupunki. Viitattu 18.8.2012.
  130. Tutustu Kalskeen historiikkiin (PDF) Pohjola-Norden. Viitattu 12.4.2013.
  131. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  132. Forssan Opaskartta 2012 (PDF) Forssan kaupunki. Viitattu 12.4.2013.
  133. Aaltonen, Matti: Forssan katujen nimien alkuperistä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1984, nro 53, s. 39–55. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aaltonen, Esko: Entisajan Forssaa ja sen väkeä 1. 3. painos. Forssa: Forssan kustannus, 1984. ISBN 951-95145-6-2.
  • Aaltonen, Esko: Entisajan Forssaa ja sen väkeä 2. 3. painos. Forssa: Forssan kustannus, 1986. ISBN 951-9026-00-2.
  • Aaltonen, Henna: Kaupunki: Forssa. Forssa: Forssan kirjapaino, 1997. ISBN 951-9026-41-X.
  • Aaltonen, Ilppo: Kauppakatu silloin ennen: valokuvia Forssasta vuodelta 1978. Forssa: Forssan kirjapaino, 2003. ISBN 951-9026-52-5.
  • Ahola, Teija: Forssa: Forssan kaupungin rakennusinventointi. Hämeenlinna: Hämeen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3652-8.
  • Harjunen, Jorma: Pylsypussi: sanoja, sanontoja ja sirpaleita Forssasta ja Forssan halmeilta. Sirosäkki: suikaleita Forssan Yhtiöstä ja yhtiöläisistä. Forssa: Forssan kirjakeskus, 2004. ISBN 952-91-6905-1.
  • Kaakinen, Erkki: Kehräämö, kutomo ja tehtaan väki. Forssa: Erkki Kaakinen (omakustanne), 2011. ISBN 978-952-92-9559-3.
  • Kaukovalta, K. V.: Forssan puuvillatehtaan historia 1847–1934. Forssa: Forssa-yhtiö, 1934.
  • Laine, Jari: Forssan väestönkehitys ja -rakenne 1847–1990, s. 7–68. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 64. Forssa: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, 1995.
  • Leppo, Markus: Forssa: raportti kasvavasta kaupungista. Forssa: Forssan kirjapaino, 1971.
  • Viljanen, Esko: Forssa: teollisuus- ja kulttuurikaupunki Lounais-Hämeessä. Forssa: Forssakerho, 1964.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Forssa.