Tammela
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.tammela.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Kanta-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Forssan seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| Kokonaispinta-ala | 715,11 km² 166:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 640,39 km² |
| – sisävesi | 74,72 km² |
| Väkiluku | 6 548 153:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 10,23 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 17,7 % |
| – 15–64-v. | 61,7 % |
| – yli 64-v. | 20,6 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 99,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 0,5 % |
| Kunnallisvero | 18,50 % 296:nneksi suurin 2013 [4] |
| Työttömyysaste | 8,3 % (30.11.2012[5]) |
| Kunnanjohtaja | Matti Setälä |
Tammela on Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä nykyisessä Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 6 548 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 715,11 km2, josta 74,72 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,23 asukasta/km2.
Tammelan naapurikunnat ovat Forssa, Hämeenlinna, Jokioinen, Karkkila, Lohja, Loppi, Somero ja Urjala. Entisistä kunnista Tammelan naapureita ovat olleet Koijärvi, Kalvola, Hattula, Renko, Pyhäjärvi Ul, Pusula, Somerniemi ja Nummi-Pusula[6].
Sisällysluettelo |
Historiaa [muokkaa]
1800-luvulle asti Tammelan kirkkopitäjä käsitti alueeltaan likimain nykyistä Forssaa ja Tammelaa vastanneen Tammelan emäkirkonläänin sekä Jokioisten, Humppilan ja Perttulan (likimain sama kuin nykyinen Ypäjä) kappelit.
Kruunun hallinnossa nykyisen Tammelan alue kuului 1500-luvulla hämäläiseen Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjään, jonka alue käsitti pääosiltaan silloiset Tammelan ja Someron kirkkopitäjät eli nykyisen Forssan kaupungin sekä Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat ja nykyisen Someron kaupungin mukaan lukien Somerniemi.
Kun kappeliseurakunnat saivat vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä oman kunnallishallinnon ja itsenäistyivät Tammelasta myös kirkollisesti 1800-luvun loppuvuosikymmenten aikana, kunnallisasetuksen mukainen Tammelan kunta tuli käsittämään vain vanhan emäkirkonläänin.
Kun Tammelaan kuuluneesta Forssan teollisuusyhdyskunnasta muodostettiin itsenäinen kauppala vuonna 1923, Tammelan kunta sai suurin piirtein nykyiset rajansa. Forssan itsenäistyessä Tammelan kunnan pinta-ala väheni 88,4 km² ja asukasluku lähes 8 000 henkilöllä. Kalvolan kunnasta 72 km²:n suuruinen Patakankaan alue liitettiin Tammelaan vuonna 1956. Liitos toi kuntaan 252 uutta asukasta. Alueliitoksia tapahtui myös toisin päin: vuonna 1971 liitettiin Tammelasta 9 km²:n kokoinen Lempään alue Forssaan. Asukkaita sinne siirtyi 100.[7]
Nimi [muokkaa]
Tammela-nimen alkuperästä on erilaisia selityksiä. Tavallisin niistä on johtaa nimi tammesta, vaikka tammen luontainen levinneisyys ei yllä aivan Tammelaan saakka, lähimmät esiintymät lienevät Vihdin seudulla ja Lohjalla. Koska tammi kasvaa pihapuuna Tammelassa melko hyvin, voisi olettaa että nimi juontuisi ennen alueella kasvaneesta suuresta pihatammesta. Toinen mahdollinen kantasana on ruotsin kielen sana damm eli pato, joka viittaisi Loimijoen koskiin. Yksi vaihtoehto on myös seudun kantatalo, jonka nimi siirtyi kylän nimeksi. Tammelan kylä mainittiin asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1423. [8]
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Maantiedettä [muokkaa]
Maisemat [muokkaa]
Pääosa nykyisestä Tammelan alueesta luetaan Tammelasta Urjalan, Hämeenlinnan, Hattulan, Lopen, Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Someron alueille ulottuvaan Tammelan ylänköön, joka on karua ja harvaan asuttua moreenimaata erotuksena ympäröivistä tiheämmin asutuista viljelyseuduista.[10]
Paitsi moreenimuodostumia, kuten drumliineja, Tammelan ylängöllä on myös harjuja[10], joista nähtävyyksinä tunnettuja ovat Kaukolanharju Saaren kansanpuistossa ja Kyynäränharju Liesjärven kansallispuistossa[11]. Näiden ohella on Salpausselkiin liittyviä reunamuodostumia ja harjudeltoja kuten Pernunnummi Lopen ja Tammelan rajalla.
Korkeuserot ylängöllä ovat pieniä, paitsi reunoilla missä kallioperän murrokset jyrkentävät pinnanmuotoja.[12] Tammelan ylänköön luetaan myös eteläisen Suomen suurimpiin soihin kuuluva Torronsuo.[13] Länsiosat Tammelasta liittyvät Loimijokilaakson viljelysmaisemiin yhdessä Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kanssa[14] ja siellä on myös savimaita.[15]
Vesistöt [muokkaa]
Vesistöaluejaossa pääosa Tammelasta kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen ja tämän sisällä suurimmaksi osaksi Kokemäenjoen eteläisen sivujoen Loimijoen valuma-alueeseen.[16]
Pyhäjärvi ja Kuivajärvi latvavesineen [muokkaa]
-
Pääartikkelit: Pyhäjärvi (Tammela) ja Kuivajärvi (Tammela)
Loimijoki saa alkunsa Tammelan ja koko Loimijoen valuma-alueen suurimmasta järvestä, Tammelan Pyhäjärvestä. Pyhäjärveen ovat laskeneet lounaasta Kalliojärvi, joka nyttemmin on kuivattu pelloksi, ja Torronsuon kansallispuistoon kuuluva umpeenkasvanut Talpianjärvi.
Tammelan kylistä Pyhäjärven rannalla sijaitsevat Tammelan Kirkonkylä, Kytö, Tammelan Pappila, Hevoniemi, Kaukola ja Riihivalkama. Kuivatun Kalliojärven rannalla ovat sijainneet Kallion ja Häiviän kylät. Talpianjärven rantakyliä ovat Talpia ja Sukula.
Idästä Pyhäjärveen laskee Saarensalmen kautta, Kaukolanharjun ja Tammelan kunnan ja Forssan kaupungin nykyään omistaman Saaren kansanpuiston sivuitse Kuivajärvi, joka kerää vedet suuresta osasta Tammelan aluetta ja osittain myös naapurikunnista Hämeenlinnasta, Hattulasta, Lopelta ja Somerolta.
Kuivajärveen rajoittuvia tai sen rantakyliä ovat Saari, Kankainen, Hykkilä, Lunkaa, Porras ja Ojanen.
Kuivajärveen laskee etelästä Tammelan Liesjärvestä alkunsa saava Turpoonjoki. Siihen yhtyy Tammelan Portaan kylän luona Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan, aiemmin Rengon rajalla sijaitsevasta Pääjärvestä alkunsa saava Ilmetynjoki. Liesjärveen laskevat lännestä Liesjärven kansallispuiston alueella Kyynärä, Tapolanjärvi ja Ruostejärvi. Etelästä Someron, aiemmin Somerniemen alueelta Liesjärveen laskee Salkolanjärvi.
Tammelan kylistä Turpoonjoen varrelle sijoittuu Porras ja Liesjärven rannalle Liesjärvi. Salkolanjärven rannalla Somerolla, aiemmin Somerniemellä on Salkolan kylä.
Pohjoisesta Kuivajärveen laskee Tammelan Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki, johon laskevat Alhonojaa pitkin Mustialanlammi ja osittain Forssan puolelle ulottuva Kaukjärvi. Pehkijärveen laskee luoteesta Susikaslammista Vaihijoki, jonka nimenä ylempänä on Susikkaanjoki. Sen latvajärviä ovat Lunkijärvi Tammelan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla ja joukko pikkujärviä, joista suurimmat ovat Liesjärvi, Teurajärvi ja Pitkäjärvi Tammelassa. Koillisesta Pehkijärveen laskee Kuuslammista alkunsa saava Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat Ojajärvi Tammelassa, Kanajärvi Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin Kalvolan rajalla, Sotkajärvi Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, aiemmin Hattulassa ja Pukarojärvi Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee vielä Oksjoen kautta Oksjärvi.
Kaukjärven rantakyliä ovat Tammelan puolella Mustiala ja Kaukjärvi sekä Forssan puolella Järvenpää, Kuusto ja Lunttila. Susikkaanjoen varrella on Tammelan Susikkaan kylä. Teuronjoen ja sen latvahaarojen varsille syntyneitä kyliä ovat Teuro ja Kuuslammi Tammelassa ja Kanajärvi Hämeenlinnassa, aiemmin Kalvolassa.
Muita vesistöjä [muokkaa]
Luoteessa, Mustialan ja Kaukjärven kylien takamailla Tammelan alueelle ulottuvat Jokioisissa Loimijokeen laskevan Loimijoen sivujoen Jänhijoen latvahaarat Peräjoki, Heinijoki ja Myllyoja, joihin laskevat Jänijärvi Kaukjärven Saukoniemenkulmalla, Heinijärvi Mustialan Heinämaankulmalla ja Särkijärvi, Saloistenjärvi, Kyynäräjärvi, Valkjärvi ja Kuivajärvi Mustialan takamailta. Loimijoen toiseen sivujokeen Kojonjokeen eli Koijokeen laskee samalla alueella Tammelan mustialan ja Forssan, aiemmin Koijärven, Kojon kylien rajalla sijaitseva Valijärvi.
Pohjoisessa pieni osa Tammelan nykyisestä alueesta jää Kokemäenjoen vesistön Vanajan reittiin laskevan Tarpianjoen latvahaarojen varsille. Täällä Tammelan ja Urjalan rajalla sijaitsevan Hirsjärven läheisyydessä on Tammelan Pikonkorven erämaakylä ja likimain vedenjakajalla Teuronjoen latvahaaroja vastaan toinen Tammelan ja Kalvolan rajoille syntynyt Tammelan erämaakylä Torajärvi. Vanajaveden reittiin Janakkalan Kernaalanjärven kautta laskee myös pari pientä harjujärveä Pernunnummella Lopen ja Tammelan rajalla.
Lounaisin kulma Tammelasta kuuluu Paimionjoen vesistöalueeseen. Täällä Tammelan puolelle ulottuvat Somerolta Paimionjoen sivujoen Pajulanjoen latvahaarat, joiden varsilla sijaitsevat Tammelan Torron, Patamon ja Letkun kylät. Tämän vesireitin latvajärviä ovat Tourunjärvi, Haiponjärvi ja Valajärvi Tammelassa ja Valkjärvi Tammelan ja Someron, aiemmin Somerniemen, rajalla.
Karjaanjoen vesistöön Tammelasta kuuluvat Onkimaanjärvi Karkkilan, Lopen ja Tammelan rajalla ja Kivijärvi Lopen ja Tammelan rajalla.
Liikenne [muokkaa]
Tammelan tärkeimmät liikenneväylät ovat Helsingin ja Porin välinen valtatie 2, Turun ja Hämeenlinnan välinen valtatie 10 ja Forssan ja Riihimäen välinen kantatie 54. Tammelan koillisosan Teuron ja Lautaportaan kylien kautta kulkee seututie 283 Lopen suunnasta Urjalaan ja tiestä erkanee Lautaportaalla seututie Kalvolaan. Tammelan eteläosan halki kulkee historiallinen Hämeen härkätie, joka on nykyisinkin tärkeä seututie Someron ja Salon suuntaan. Härkätiestä erkanee Portaan kylässä seututie Nummi-Pusulaan.
Kulttuuria ja kulttuuriympäristöjä [muokkaa]
Tammela kutsuu itseään Suomen Hakkapeliittapitäjäksi, koska 30-vuotisen sodan aikana suhteellisesti eniten hakkapeliittoja otettiin juuri Tammelasta.
Tammelan alueella on seitsemän kohdetta, jotka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Näitä ovat Hämeen härkätie (Tammelassa yhdystiet 2802 ja 2824), Korteniemen metsänvartijan tila, Mustialan maanviljelysopisto, Saaren kartano ja Saaren kansanpuisto, Tammelan kirkko sekä Teuron ja Torron kylät.[17]
Kylät [muokkaa]
Tammelan historiallisia kyliä ovat:
|
|
|
|
|
Näiden lisäksi Tammelan henkikirjakyliä ovat Heinu, Iittala, Kotkajärvi, Kutinen, Orjanhirsi, Sauvala ja Taljala. Nämä ovat Kalvolan kyliä, joista pieniä osia tuli kuulumaan Tammelaan kun kylien takamailla sijainnut Patakankaan koulupiiri Kalvolasta vuonna 1956 liitettiin Tammelaan.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Forssan työ- ja elinkeinotoimisto tilannekatsaus 30.11.2012 (pdf) 30.11.2012. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto. Viitattu 21.2.2013.
- ↑ Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, s. 30-31. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1950.
- ↑ [1]
- ↑ http://www.tammela.fi/portal/yleistietoa/historiaa/tammelan_nimi/
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ a b Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, s. 24-25. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Mietintö 66/1992. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1993. ISBN 951-47-5194-9.
- ↑ Liesjärven nähtävyydet Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 12.6.2009.
- ↑ Aartolahti, Toive: Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland. Fennia, 1968, 97. vsk, nro 7, s. 13.
- ↑ Torronsuon kansallispuisto Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 12.6.2009.
- ↑ Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi: Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys, s. 30-31. Hämeen liiton julkaisu II:90. Hämeenlinna: Hämeen liitto, 2003. ISBN 952-9802-54-4.
- ↑ Somerpalo & Luppi 2003: 20-21
- ↑ Somerpalo & Luppi 2003: 23.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009. Museovirasto. Viitattu 17.5.2010.
