Reunamuodostuma

Reunamuodostuma on jäätikköjokien kuljettaman aineksen muodostama kasaantumismuoto. Viimeisimmän jääkauden loppuvaiheella ilmasto viileni uudelleen noin 100–200 vuodeksi. Kesäisin ilmaston ollessa hieman lämpimämpää jään reuna vetäytyi taaksepäin. Jään alta paljastui moreenia, jonka jäätikkö työnsi talvella eteensä valliksi. Tällöin aines kasaantui reunamuodostumaksi rinnakkaisten jäätikköjokien purkautuessa jäätikön reunalla aineksen levittäytyessä joen suulla deltaksi (suistoksi), sanduriksi tai niiden yhdistelmiksi. Harju syntyy jäätikköjokien aineksen kasautuessa joen pohjalle.

Reunamuodostuman ja harjun erona on myös se, että reunamuodostuma on jään vetäytymissuuntaan nähden poikittainen (jäätikön reunan suuntainen), harju on pitkittäinen (lounas-koillissuuntainen Lappia lukuun ottamatta); harju on joen suuntainen, delta tai sanduri on joen suulla. Harjun aines on kerrostunutta, raskain alla ja kevyin päällä, mutta reunamuodostuma on seka-aineinen; proksimaaliosa (jäätikön puoleinen osa) on moreenia ja distaaliosa kerrostunutta.

Salpausselät

Salpausselät I, II ja III ovat reunamuodostumia, jotka koostuvat sandureista ja deltoista ja niiden yhdistelmistä. Salpausselät I ja II kulkevat Etelä-Suomen poikki Joensuusta Lahteen ja Hankoon, ja sieltä meren alla Ruotsiin. Kilometrejä korkea jäätikkö on sijainnut pohjoisen suunnalla jäätikköjokien purkautuessa etelän suuntaan.

Lähteet

• Jääkauden aikaiset muodostumat Geologian tutkimuskeskus
• Salpausselän poikkileikkauskuva Geologian tutkimuskeskus