Porras

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kylää Tammelassa. Muista merkityksistä katso täsmennyssivua.
Portaan kylänraitti on osa Hämeen Härkätien vanhaa linjausta. Vasemmalla Portaan kylätalo.
Portaan Syrjälän umpipiha on säilynyt alkuperäisellä paikallaan vanhalla kylätontilla Portaanraitin varrella.[1][2]

Porras on kylä, kyläkeskus ja postinumeroalue Tammelassa Kanta-Hämeessä. Portaassa toimii kaksiopettajainen 1–6 luokkien koulu, jossa opiskelee 40 oppilasta.[3] Palveluja ovat muiden muassa kahvila ja asiamiesposti.[4] Kylä sijaitsee Hämeen härkätien (yhdystie 2824) varrella ja rajoittuu pohjoisessa Tammelan Kuivajärveen, johon laskeva Tammelan Liesjärvestä alkava Turpoonjoki virtaa kylän halki.

Nimensä kylä on saanut Turpoonjoen yli rakennetusta Hämeen härkätien sillasta (porras = "kapulasilta, pitkospuut"), jonka luona Turpoonjoen varrella kylän vanhat kantatalot ovat sijainneet. Liikenteellisesti edullisen sijaintinsa vuoksi kylästä tuli 1500-luvulla hämäläisen Portaan hallintopitäjän keskus. Kylässä on myös ollut vanha kappeli, joka lienee jäänyt käytöstä jo keskiajan lopulla; autioituneeksi mainitusta kappelista löytyy merkintä vielä vuonna 1695 tehdyssä kartassa.[5]

Albert Edelfelt maalasi Tammelan Portaassa Turun taidemuseon kokoelmissa olevan maalauksensa Veräjällä (1889). Portaassa myöhemmin vaikuttaneisiin kuvataiteilijoihin ovat kuuluneet muiden muassa siellä kansakoulunopettajana toiminut Urho Salomaa (1902–1965) ja Salomaan oppilas, Portaasta kotoisin ollut Pentti Hammarberg (1930-1991).[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tammela. Hämeen Härkätie ja sen varrella oleva asutus Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 15.11.2008.
  2. Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Tammela Hämeen liitto. Viitattu 15.11.2008.
  3. Portaan koulu Tammelan kunta. Viitattu 19.5.2009.
  4. Porras – Ojanen Portaan–Ojaisten kyläyhdistys ry. Viitattu 19.5.2009.
  5. Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 163. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.
  6. Klemelä, Päivi & Mahlanen, Soili: Tammelan kylät taiteilijoiden silmin, s. 146–153. Tammela: Tammelan kunta, 2009. ISBN 978-951-96587-3-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä suomalaiseen kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.