Albert Edelfelt

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taidemaalaria. Suomalais-ruotsalaisesta arkkitehdistä katso Carl Albert Edelfelt.
Albert Gustaf Aristides Edelfelt
Nuori Albert Edelfelt, omakuva
Nuori Albert Edelfelt, omakuva
Syntynyt 21. heinäkuuta 1854
Porvoo
Kuollut 18. elokuuta 1905 (51 vuotta)
Porvoo
Kansallisuus Suomi
Ala kuvataide
Taidesuuntaus realismi
Kuuluisimpia töitä Kuningatar Blanca, Luxemburgin puistossa, Kristus ja Mataleena

Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 Porvoo – 18. elokuuta 1905 Porvoo) on yksi merkittävimmistä suomalaisista taidemaalareista ja taide-elämän vaikuttajista. Hän oli ensisijaisesti maalari, mutta myös kuvittaja ja graafikko.

Albert Edelfelt syntyi Porvoossa. Hänen isänsä oli arkkitehti Carl Albert Edelfelt (kuoli 1869), äiti oli kauppiaan tytär Alexandra Brandt. Albert ihaili Johan Ludvig Runebergiä, joka oli perheystävä, ja hän kuvitti Runebergin runoja. Edelfelt opiskeli Antwerpenissä (1873–1874), Pariisissa (1874–1878) ja Pietarissa (1881–1882). Taiteentukijat olivat alun perin lähettäneet Edelfeltin Antwerpeniin opiskelemaan Suomessa tuolloin arvossaan ollutta historiamaalausta ja suurten dramaattisten kohtausten kuvaamista. Tukijoidensa pettymykseksi Edelfelt opiskeli Antwerpenissä vain lyhyen aikaa ja siirtyi sitten "paheelliseen" Pariisiin, aikansa ehdottomaan taiteen keskukseen. Siellä opetettiin radikaalia uutta taidetta: nykyhetken ja olemassa olevan todellisuuden kuvausta. Edelfelt piti päänsä, ja kotiutui pian Ranskan pääkaupunkiin. Pariisissa hän hakeutui heti Jean-Léon Gérômen ateljeeseen opiskelemaan maalausta.

Edelfelt maalasi aluksi historiallisia aiheita (Kuningatar Blanka; Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista). Maalaustyyli muuttui vähitellen historiallisesta romantismista naturalistiseksi (Lapsen ruumissaatto; Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä). Myöhemmin hän maalasi myös uskonnollisia aiheita (Kristus ja Mataleena). Edelfelt maalasi myös paljon muotokuvia (esimerkiksi Louis Pasteurin, Aino Acktén ja Nikolai II:n muotokuvat) ja jonkin verran maisemamaalauksia (muun muassa Imatrankoskesta).

Maalariroolin lisäksi Edelfelt oli graafikko ja kuvittaja. 1890-luvulla hän kuvitti tuttavapiiriinsä kuuluneen Johan Ludvig Runebergin Suomen sotaa (1808–1809) käsittelevän runokokoelman Vänrikki Stoolin tarinat. Edelfeltillä oli tunnetuimpana aikakautensa suomalaisena taiteilijana myös useita taide-elämän edustustehtäviä kotimaassa ja ulkomailla. Vuonna 1881 hänet valittiin Venäjän taideakatemian jäseneksi. Edelfeltille myönnettiin Ranskan kunnialegioonan ritarimerkki vuonna 1885 ja mitali toiminnastaan Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen osaston hyväksi. Seurapiireihin ja uusiin olosuhteisiin sulavasti sopeutuvana hän oli paitsi Suomen kulttuuridiplomaatti Pariisissa niin myös tienraivaaja kultakauden muille suomalaistaiteilijoille. Hän tuki ja kannusti monin tavoin nuorempia taiteilijoita, hän esimerkiksi auttoi Pariisissa kylmissään väristelevää Axel Gallénia toimittamalla tälle kamiinan.

Vuonna 1895 Edelfelt valittiin Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi. Albert Edelfelt kuoli 18. elokuuta 1905 Porvoon lähellä Haikossa, jossa hänellä oli ateljee. Nykyisin siellä on museo.

Albert Edelfeltin merkitys on paljolti hänen Suomen kulttuurille ulkomailla hankkimassaan arvostuksessa. Esimerkiksi Pariisin maailmannäyttelyssä hän suhteillaan ja painostuksellaan sai aikaan sen, että suomalaiset esiintyivät omassa salissaan omana ryhmänään. Taiteilijana hän ei ollut uudistaja tai kokeilija vaan keskitien kulkija, joka pyrki menestymään ja tässä myös onnistui.

Hän avioitui vapaaherratar Ellan de la Chapellen kanssa 1888. Heillä oli yksi yhteinen lapsi, Erik (kuoli 1910).

Albert Edelfeltin jäsenyydet: Tukholman Taideakatemia 1884; Kööpenhaminan Taideakatemia 1884; Pietarin Taideakatemia 1893; Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja 1895–1896, 1898–1904; Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja 1903. Kunnianosoitukset: Ranskan Kunnialegioonan ups. 1889, K 1901.[1]

[muokkaa] Maalauksia

Mir iskusstva
Taiteen maailma 1898-1924
Boris Kustodiev, Mir iskusstvan taiteilijat ryhmäkuvassa, 1916-1920.
Boris Kustodiev,
Mir iskusstvan taiteilijat ryhmäkuvassa, 1916-1920.
  • Kuningatar Blanka (1877)
  • Kaarle-herttua häpäisee Klaus Flemingin ruumista (1878)
  • Lapsen ruumissaatto (1879)
  • Lukeva pariisitar (1880)
  • Leikkiviä poikia rannalla (1884)
  • Louis Pasteurin muotokuva (1885)
  • Pariisitar (1885)
  • Luxemburgin puistossa (1887)
  • Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887)
  • Kristus ja Mataleena (1890)
  • Porilaisten marssi (1892)
  • Aino Acktén muotokuva (1901)
  • Paimenten kumarrus, Vaasan kirkon alttaritaulu.

Kuningatar Blanka, 1877.

Lapsen ruumissaatto 1879.

Luxembourgin puistossa, 1887.

Albert Edelfeltin kuolinnaamio.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Kansallisbiografia

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albert Edelfelt.

Edelfeltiä koskevat sivut

Edelfeltin maalauksia koskevat sivut

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Edelfelt
Henkilökohtaiset työkalut