Pariisin Luxembourgin puistossa

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Luxembourgin puistossa)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pariisin Luxembourgin puistossa
Nimi Pariisin Luxembourgin puistossa
Tekijä Albert Edelfelt
Valmistumisvuosi 1887
Teostyyppi öljymaalaus
Materiaali öljyväri
Korkeus 141,50 cm
Leveys 186,50 cm
Kokoelma Kansallisgalleria
Sijainti Ateneum, Helsinki
Koordinaatit 60°10′12″N 24°56′39″E / 60.17°N 24.9442°E / 60.17; 24.9442

Pariisin Luxembourgin puistossa on Albert Edelfeltin vuonna 1887 valmistunut öljymaalaus. Maalauksesta on tullut erään­lainen tunnus­kuva Edelfeltin ja koko Suomen taiteen läheisistä yhteyksistä aikana, jolloin Pariisi oli koko taide­maailman keskus.[1] Teos on myös Edelfeltin suuri­kokoisimpia maalauksia ja merkittävä ulkoilmamaalaus.[2]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaus kuvaa naisia ja leikkiviä lapsia Luxembourgin puiston hiekka­kentällä. Kuvan naiset ovat yhtä lukuun ottamatta lasten­hoitajia ja imettäjiä. Imettäjillä oli pitkä viitta ja rypytetty pitkä­nauhainen myssy. Vasemmalta toisena oleva harmaa­pukuinen nainen on kuvan ainoa äiti.[3] Naiset istuvat tuoleilla ja viettävät leppoisasti aikaa kauniina kesä­päivänä.[1] Etualan tytöllä on puinen vanne, jollaista tavattiin pyörittää kepillä. Keski­vaiheilla tyttö ja kuvan ainoa poika leikkivät hiekka­kakuilla ja taempana on meneillään hevos­ratas­leikki.[3] Maalaus kuvaa samalla varakkaiden pariisilais­perheiden lasten elämää 1800-luvun lopussa.[2]

Pariisin Luxembourgin puistossa näytti Edelfeltistä itsestään liian ”aneemiselta kalja­velliltä” tuohon aikaan väri-iloa tulvivien impressionististen maalausten keskellä, vaikka hän sai siitä myös ylistäviä arvosteluja.[1] Tavoistaan poiketen Edelfelt oli pyrkinyt kuvaamaan maalauksessa ohikiitävää hetkeä impressionismille ominaiseen tapaan. Valaistus ja valon läikehtiminen onkin näkyvästi mukana kuvassa ja Edelfelt teki paikan päällä paljon luonnoksia. Hän maalasi kuitenkin lopullisen teoksen suurelta osin kotona Haikossa, joskin osin ulkoilma­maalauksena.[2][4] Edefelt sovelsi työssä kuitenkin vapaampia maalauksellisia keinoja. Hän esimerkiksi teki maalaukseen värillisen alus­maalauksen sekä käytti kontrastia luovia vasta­värejä.[1] Impressionistisesta hetkellisyydestä huolimatta maalauksessa erottuvat hyvin vaatteiden kankaat ja materiaalin tuntu.[1] Etualan varjossa olevat hahmot on maalattu pikku­tarkimmin.[2]

Edelfelt oli näihin aikoihin jo jokseenkin tunnettu tekijä Pariisin taide­maailmassa asuttuaan kaupungissa kymmenen vuotta. Onkin yllättävää ettei hänen tuotannossaan ole muita suuri­kokoisia Pariisi-aiheisia teoksia. Syynä lienee se, että Pariisin verisessä taide­kilpailussa saattoi erottua edukseen paremminkin pikanteilla ja eksoottisilla suomalais­aiheilla.[1]

Teoksen vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luxembourgin puistossa pantiin esille ensimmäisen kerran Galerie Petit’n näyttelyyn touko­kuussa 1887.[1] Se kuului Pariisissa aikuiselämänsä asuneen Viktor Antellin kokoelmiin. Nykyisin maalaus kuuluu Ateneumin taide­museon Antellin kokoelmiin, jonne se tallennettiin vuonna 1908. Viktor Antell testamenttasi maalauksen muun kokoelman mukana Suomen valtiolle, josta se päätyi Ateneumin kokoelmiin.[1][5]

Dokumentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalauksesta on tehty vuonna 1987 Tapani Lundgrenin ohjaama ja Marjatta Levannon sekä Yrjänä Levannon käsi­kirjoittama 14 minuutin pituinen dokumenttielokuva Luxembourgin puistossa. Dokumentti perustuu Edelfeltin kirjeisiin ja se kertoo maalauksen synty­vaiheista. Kirjeissään Edelfelt kuvaa epä­toivoa kun maalaus ei etene ja tyytyväisyyttä kun jokin yksityis­kohta onnistui. Maalaus oli työn alla puolitoista vuotta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Huusko, Timo: Ateneum-opas, s. 31. Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa. Helsinki: Ateneumin taide­museo, 2007.
  2. a b c d Itkonen, Satu: Edelfelt, Albert: Pariisin Luxembourgin puistossa Ateneumin taide­museo. Viitattu 20.5.2012. [vanhentunut linkki]
  3. a b Pariisin Luxembourgin puistossa. Ateneumin kokoelmat, Näkö­kulmia Ateneumin taide­museo. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 20.5.2012.
  4. Ateneum-opas Helsinki: Suomen Kansallis­galleria. Arkistoitu 8.6.2007. Viitattu 10.5.2010.
  5. Antellin kokoelmat Helsinki: Suomen Kansallis­galleria. Viitattu 7.2.2012. [vanhentunut linkki]
  6. Suomen Elokuva­kontakti ry Elokuva­kontakti. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 10.5.2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]