Vänrikki Stoolin tarinat

Vänrikki Stoolin tarinat (ruots. Fänrik Ståls sägner, uusimmassa suomennoksessa Vänrikki Stålin tarinat) on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos.

Runot kertovat vuosina 1808–1809 käydystä Suomen sodasta, joka oli Venäjää vastaan käyty tappiollinen puolustussota. Runeberg tekee sankariballadeissaan kunniaa sekä todellisille upseereille että keksityille kansanmiehille, jotka velvollisuudentuntoisesti puolustivat isänmaataan. 1840-luvulla kasvanutta kansallisuustunnetta ilmentävä ensimmäinen kokoelma ilmestyi vuonna 1848 ja jälkimmäinen kokoelma 1860. Ensimmäisen kokoelman avausruno Maamme (Vårt land) tunnetaan Suomen kansallislauluna.

Vänrikki Stoolin eräänä todennäköisenä esikuvana pidetään vänrikki Carl Gustaf Polvianderia, joka otti osaa 1807 Ruotsin käymään sotaan Napoleonin sotajoukkoja vastaan Saksassa sekä 1808–1809 käytyyn Suomen sotaan toimien Kuninkaallisen Porin Rykmentin lipunkantajana. Toisena vänrikki Stoolin esikuvana on mainittu entinen aliupseeri ja vänrikki Fredrik Adolf Pelander joka asui Ruoveden Ritoniemen talossa samoihin aikoihin kun Runeberg oli siellä kotiopettajana.

Taidemaalari Albert Edelfelt piirsi kuvituksen vuosina 1898–1900 ilmestyneeseen painokseen. Painos ilmestyi kymmenenä vihkona.

Suomennoksia

• Julius Krohnin työryhmä 1867
• Paavo Cajander 1889
• Otto Manninen 1909
• Juhani Lindholm 2007
• Teivas Oksala 2008

Teoksen rakenne

Vänrikki Stoolin tarinat koostuu kahdesta osasta, joista edellinen ilmestyi 1848 ja jälkimmäinen 1860. Molemmissa osissa oli alun perin seitsemäntoista runoa. 1880-luvulla teokseen lisättiin vielä yksi runo, Viapori (Sveaborg), jonka Runeberg oli kirjoittanut sitä varten mutta jättänyt pois sen ensipainoksista; nykyisessä asussaan kokoelmassa on siis 35 runoa.

Teoksen kehyskertomuksena toimii ensimmäisen kokoelman toinen runo Vänrikki Stool (Fänrik Stål). Sen minäkertojana on nuori ylioppilas, joka työskentelee kotiopettajana maaseudulla ja tutustuu vanhaan vänrikki Stooliin, Suomen sodan veteraaniin. Stool kertoo ylioppilaalle tarinoita sodasta ja sen sankareista. Viimeisessä säkeistössä annetaan ymmärtää, että kaikki kokoelman runot pohjautuvat vänrikin kertomuksiin:

Ja ukon suust' on tarutkin

ne, joita laulan tässä.

Niit' usein öisin kuuntelin

pärehen liekinnässä.

Ne korutont' on kertomaa,

ne ota, kallis synnyinmaa!

(suomennos Paavo Cajander)

Suurin osa Vänrikki Stoolin tarinoiden runoista kertoo joko todellisista tai keksityistä Suomen sodan sotasankareista. Kaikkiaan 22 historiallista henkilöä on saanut kokoelmaan nimikkorunon. Heistä valtaosa eli 19 on Ruotsin armeijan upseereita: tässä joukossa on sekä korkeinta sodanjohtoa, kuten ylipäällikkö Klingspor, Viaporin komendantti Cronstedt ja kenraalit Adlercreutz, von Döbeln ja Sandels, että myös alempaa upseeristoa. Nimikkorunot ovat saaneet myös Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf, maaherra Olof Wibelius sekä jopa yksi vihollissotilas, ritarillisuudestaan tunnettu Venäjän armeijan kenraali Jakov Petrovitš Kulnev.

Alla olevassa taulukossa on lueteltu runojen suomenkielinen ja ruotsinkielinen nimi, päähenkilö tai päähenkilöt sekä runossa mahdollisesti kuvattu taistelu. Tähdellä merkityt henkilöt ovat Runebergin mielikuvituksen tuotetta, muut aitoja historiallisia henkilöitä. Runojen suomennosnimet ovat Paavo Cajanderin käännöksen mukaisia.

Ensimmäisen kokoelman (1848) runot

Albert Edelfelt: Sven Dufva

Albert Edelfelt: Döbeln Juuttaalla

Suomenkielinen nimi	Ruotsinkielinen nimi	Päähenkilö(t)	Sotatapahtuma
Maamme	Vårt land
Vänrikki Stool	Fänrik Stål	vänrikki Stool* ylioppilas*
Pilven veikko	Molnets broder	Pilven veikko*
Sotavanhus	Veteranen	sotavanhus*	Alavuden taistelu 17. elokuuta 1808
Luutnantti Zidén	Löjtnant Zidén	luutnantti Jakob Henrik Zidén	Koljonvirran taistelu 27. lokakuuta 1808
Torpan tyttö	Torpflickan	Torpan tyttö*
Sven Dufva	Sven Dufva	sotamies Sven Dufva*
Von Konow ja hänen korpraalinsa	Von Konow och hans korpral	majuri Carl Johan von Konow korpraali Brask*
Kuoleva soturi	Den döende krigaren	kuoleva soturi*	Lemun taistelu 20. kesäkuuta 1808
Otto von Fieandt	Otto von Fieandt	everstiluutnantti Otto von Fieandt
Sandels	Sandels	kenraali Johan August Sandels	Koljonvirran taistelu 27. lokakuuta 1808
Kaksi rakuunaa	De två dragonerne	rakuuna Stool (Stål)* rakuuna Luoti (Lode)*
Hurtti ukko	Gamle Hurtig	sotamies Hurtti*
Kulnev	Kulneff	kenraali Jakov Petrovitš Kulnev
Kuningas	Konungen	kuningas Kustaa IV Aadolf
Sotamarski	Fältmarskalken	sotamarsalkka Wilhelm Mauritz Klingspor
Döbeln Juuttaalla	Döbeln vid Jutas	kenraali Georg Carl von Döbeln	Juuttaan taistelu 13. syyskuuta 1808

Toisen kokoelman (1860) runot

Albert Edelfelt: Lotta Svärd

Suomenkielinen nimi	Ruotsinkielinen nimi	Päähenkilö(t)	Sotatapahtuma
Sotilaspoika	Soldatgossen	sotilaspoika*
Porilaisten marssi	Björneborgarnas marsch
Vänrikin markkinamuisto	Fänrikens marknadsminne	vanha krenatööri*
Lotta Svärd	Lotta Svärd	muonittaja Lotta Svärd
Ukko Lode	Gamle Lode	everstiluutnantti Karl Leonhard Lode
Matkamiehen näky	Främlinges syn	majuri Anders Wilhelm Ramsay luutnantti Carl Gustaf Ramsay
Vänrikin tervehdys	Fänrikes hälsning	everstiluutnantti Gregori Tigerstedt	Revonlahden taistelu 27. huhtikuuta 1808
Von Törne	Von Törne	kapteeni Johan Reinhold von Törne	Lapuan taistelu 14. heinäkuuta 1808
Heinäkuun viides päivä	Den femte juni	everstiluutnantti Joachim Zachris Duncker
Munter	Munter	sotamies Hans (Hannu) Munter*
Von Essen	Von Essen	eversti Odert Reinhold von Essen sotamies Matti*
Kuormarenki	Trosskusken	kuormarenki Spelt*
Wilhelm von Schwerin	Wilhelm von Schwerin	vänrikki Wilhelm von Schwerin	Oravaisten taistelu 14. syyskuuta 1808
Numero viistoista Stolt	N:o femton, Stolt	kenraali Georg Carl von Döbeln sotamies Stolt*
Veljekset	Bröderna	Juhana (Johan) Wasastjerna everstiluutnantti Carl Wilhelm Wasastjerna
Maaherra	Landshöfdingen	maaherra Olof Wibelius
Adlercreutz	Adlercreutz	kenraali Carl Johan Adlercreutz	Siikajoen taistelu 18. huhtikuuta 1808

Viapori-runo

Suomenkielinen nimi	Ruotsinkielinen nimi	Päähenkilö(t)	Sotatapahtuma
Viapori	Sveaborg	amiraali Carl Olof Cronstedt	Viaporin antautuminen

Myöhempiä tulkintoja

Runo Sven Dufvasta antoi aiheen Edvin Laineen ohjaamalle sotaelokuvalle Sven Tuuva (1958). Petri Hiltusen piirtämä ja P. A. Mannisen käsikirjoittama sarjakuva Edestä maan ja kuninkaan. Vänrikki Stoolin korkeajännitys (2004) käsittelee vapaasti muun muassa runojen Viapori, Sandels, Sven Dufva ja Numero viisitoista Stolt tapahtumia ja henkilöhahmoja.

Kirjallisuutta

• Runeberg, Johan Ludvig: Vänrikki Stoolin tarinat. (Fänrik Ståls sägner, 1848, 1860.) Suomennos: Teivas Oksala. Alkuteksti ja suomennos rinnakkain. Espoo: Artipictura, 2008. ISBN 978-952-5347-17-3.

Aiheesta muualla

• Koko teos suomenkielisessä WikiSourcessa, Cajanderin käännös.
• Alkuperäisteos ruotsinkielisessä WikiSourcessa.
• Koko teos ruotsiksi Project Runebergin sivuilla teos (Fänrik Ståls sägner).
• Koko teos, Cajanderin suomennos, Project Gutenberg.
• Koko teos, Mannisen suomennos, Project Gutenberg.
• YLE Elävä arkisto: Vänrikki Stoolin tarinoita (runoja ja dramatisointeja).
• Eino Leinon ajatuksia Vänrikki Stoolin tarinoista.
• Maria Lähteenmäki: Runeberg hallitsi sotaviihteen. Tiede 1.4.2005.