Fredrik Pacius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fredrik Pacius

Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka asui suurimman osan elämästään Suomessa. Häntä pidetään suomalaisen taidemusiikin isänä.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fredrik Pacius syntyi Hampurissa, Saksassa. Hän toimi useita vuosia viulistina Tukholmassa ennen kuin muutti Helsinkiin ja ryhtyi opettamaan musiikkia Helsingin yliopistossa 1834.[1] Helsingissä hän perusti musikaalisen yhdistyksen, mieskuoron Akademiska Sångföreningenin 1838 ja orkesterin. Vuonna 1848 hän sävelsi Maamme Johan Ludvig Runebergin runoon Vårt Land. Myös Viron kansallislaulu Mu isamaa, mu õnn ja rõõm ja liiviläisten kansallislaulu Min izāmō käyttävät Paciuksen sävelmää.

Vuonna 1852 hän sävelsi ensimmäisen suomalaisen oopperan Kaarle-kuninkaan metsästys, joka kuten Maammekin edustaa kansallisromanttista tyyliä. Libreton kirjoitti Zacharias Topelius yhteistyössä Paciuksen kanssa.[2]

Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emil Wikströmin veistämä Paciuksen rintakuva Helsingin Kaisaniemen puistossa.

Paciuksen 200-vuotisjuhlien kunniaksi 2009 professori Matti Vainio (Jyväskylän yliopisto) on kirjoittanut hänestä uuden elämäkerran Pacius: suomalaisen musiikin isä (Atena Kustannus, 2009). Hampurissa on Paciuksen muistoksi kiinnitetty muistolaatta paikalle, jossa Paciuksen lapsuudenkoti ja isän viiniliike sijaitsi. Muistolaatan puuhamiehenä toimivat Hallen yliopiston professori Tomi Mäkelä ja väitöskirjaa Paciuksesta tekevä Silke Bruns.[3] Tomi Mäkelä on julkaissut myös ruotsinkielisen Pacius-elämäkerran Fredrik Pacius, kompositör i Finland (Svenska Litteratursällskapet i Finland, 2009), jonka perusteella tähän asti vallinnutta Pacius-kuvaa joudutaan muuttamaan monin olennaisin osin. Esimerkiksi Paciuksen suhde uskontoon, hänen opintonsa Saksassa ja monien teosten piilomerkitykset ovat Mäkelän kirjassa tarkastelun kohteena. Kirjassa on käytetty runsaasti aivan uutta lähdeaineistoa.

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oopperoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaarle-kuninkaan metsästys (1851/1854/1870/1879)
  • Die Loreley (1844/1862–1887)

Näytelmämusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Veteranens jul (1859)
  • Kypron prinsessa (1860)
  • Sjömansflickan (1871) Karl Collanin kanssa

Orkesteriteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkusoitto Es-duuri (1826)
  • Juhlamarssi (1840)
  • Variationer över motivet Studenter äro muntra bröder viululle ja orkesterille tai pianolle (1842)
  • Viulukonsertto fis-molli (1845/1867/1869)
  • Sinfonia d-molli (1850)

Kamarimusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jousikvartetto nro 2 (1826)

Melodraamoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Die Weihe der Töne (1838)
  • Tod im Tode (1844/1880)

Kantaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Festsång (1851)
  • Sorgmusik (1855)
  • H. G. Porthan (1860)
  • Juhlakantaatti (1866)
  • Miriam (1868)
  • Muisto (1870)

Kuorolle ja orkesterille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zigeunerchor (1839)
  • Giv oss frid (1844)
  • Die Vesperhymne (1847)
  • Jubilate Amen (1847)
  • De hemlösa (1858)
  • Litaney (1867)

Mieskuorolle tai mieskvartetille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maamme-laulun nuottijulkaisu (1863).
  • Am Meerestrand (1834)
  • Det var då (1841)
  • Den sjuttonåriga (1843)
  • Im wunderschönen Monat Mai (1843)
  • Vårt land (1848)
  • Suomis sång (1854–1856)
  • Finlands flagga (1863).

Naiskuorolle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finska flickornas sång (1881)

Sekakuorolle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Flyttfåglarna (1843)
  • Vallgossen (1846)
  • Vårmorgonen (1846)
  • Der Geist der Harmonie (1880)
  • Aftonbön (1882)

Yksinlauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Das stille Kämmerlein (1839)
  • Den sjuttonåriga (1840)
  • Sjömansflickan (1842)
  • Abschied (1845)
  • John Anderson (1845)
  • Vårvisa (1845)
  • Soldatgossen (1858)
  • Fridböner i aftonen lugn (1862)
  • Lydias sång (1868/1869)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Agneta Rahikainen: Oi maamme runeberg.net. Viitattu 13.2. 2008.
  2. Ilkka Oramo: Artikkelisarja: Keisariajan alkuvuosikymmenet - Ooppera ja laulunäytelmä MUHI, Sibelius Akatemia. Viitattu 13.2. 2008.
  3. Ahtiainen, Ilkka: Pacius sai muistolaatan Hampuriin. Helsingin Sanomat 20.3.2009 s. C 1.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andersson, Otto: Nuori Pacius ja Helsingin musiikkielämä 1830-luvulla. Suomentanut M. Holmberg. Gummerus, 1938.
  • Elmgren-Heinonen, Tuomi: Laulu Suomen soi... Fredrik Pacius ja hänen aikansa. Fazerin musiikkikauppa, 1959.
  • Geisler-Baum, Silja: Die Loreley in Finnland: Zur Entstehung, Aufführung und Rezeption der Oper von Fredrik Pacius und Emanuel Geibel. Mainz: Are Musik Verlag, 2004. ISBN 3-924522-19-7.
  • Mäkelä, Tomi: Fredrik Pacius, kompositör i Finland. Svenska Litteratursällskapet i Finland, 2009. ISBN 978-951-583-192-7
  • Mäkelä, Tomi: Friedrich Pacius: Ein deutscher Komponist in Finnland. Mit einer Edition der Briefe und Tagebücher von Silke Bruns. Hildesheim: Georg Olms Verlag, 2014. ISBN 978-3-487-15123-6.
  • Vainio, Matti: Pacius: suomalaisen musiikin isä. Atena Kustannus, 2009. ISBN 978-951-796-562-0

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sound-icon.svg

Balladi oopperasta Kaarle-kuninkaan metsästys

Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.