Fredrik Pacius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fredrik Pacius

Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka asui suurimman osan elämästään Suomessa. Häntä pidetään suomalaisen taidemusiikin isänä.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fredrik Pacius syntyi Hampurissa, Saksassa. Hän toimi useita vuosia viulistina Tukholmassa ennen kuin muutti Helsinkiin ja ryhtyi opettamaan musiikkia Helsingin yliopistossa 1834.[1] Helsingissä hän perusti musikaalisen yhdistyksen, mieskuoron Akademiska Sångföreningenin 1838 ja orkesterin. Vuonna 1848 hän sävelsi Maamme Johan Ludvig Runebergin runoon. Myös Viron kansallislaulu Mu isamaa, mu õnn ja rõõm ja liiviläisten kansallislaulu Min izāmō käyttävät Paciuksen sävelmää.

Vuonna 1852 hän sävelsi ensimmäisen suomalaisen oopperan Kaarle-kuninkaan metsästys, joka kuten Maammekin edustaa kansallisromanttista tyyliä. Libreton kirjoitti Zacharias Topelius yhteistyössä Paciuksen kanssa.[2]

Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emil Wikströmin veistämä Paciuksen rintakuva Helsingin Kaisaniemen puistossa.

Paciuksen 200-vuotisjuhlien kunniaksi 2009 professori Matti Vainio (Jyväskylän yliopisto) on kirjoittanut hänestä uuden elämäkerran Pacius: suomalaisen musiikin isä (Atena Kustannus, 2009). Hampurissa on Paciuksen muistoksi kiinnitetty muistolaatta paikalle, jossa Paciuksen lapsuudenkoti ja isän viiniliike sijaitsi. Muistolaatan puuhamiehenä toimivat Hallen yliopiston professori Tomi Mäkelä ja väitöskirjaa Paciuksesta tekevä Silke Bruns.[3] Tomi Mäkelä on julkaissut myös ruotsinkielisen Pacius-elämäkerran Fredrik Pacius, kompositör i Finland (Svenska Litteratursällskapet i Finland, 2009), jonka perusteella tähän asti vallinnutta Pacius-kuvaa joudutaan muuttamaan monin olennaisin osin. Esimerkiksi Paciuksen suhde uskontoon, hänen opintonsa Saksassa ja monien teosten piilomerkitykset ovat Mäkelän kirjassa tarkastelun kohteena. Kirjassa on käytetty runsaasti aivan uutta lähdeaineistoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Agneta Rahikainen: Oi maamme runeberg.net. Viitattu 13.2. 2008.
  2. Ilkka Oramo: Artikkelisarja: Keisariajan alkuvuosikymmenet - Ooppera ja laulunäytelmä MUHI, Sibelius Akatemia. Viitattu 13.2. 2008.
  3. [Ilkka Ahtiainen, Pacius sai muistolaatan Hampuriin. Helsingin Sanomat. 20.3.2009 s. C1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sound-icon.svg

Balladi oopperasta Kaarle-kuninkaan metsästys

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andersson, Otto: Nuori Pacius ja Helsingin musiikkielämä 1830-luvulla. Suomentanut M. Holmberg. Gummerus, 1938.
  • Elmgren-Heinonen, Tuomi: Laulu Suomen soi... Fredrik Pacius ja hänen aikansa. Fazerin musiikkikauppa, 1959.
  • Mäkelä, Tomi: Fredrik Pacius, kompositör i Finland. Svenska Litteratursällskapet i Finland, 2009. ISBN 978-951-583-192-7
  • Vainio, Matti: Pacius: suomalaisen musiikin isä. Atena Kustannus, 2009. ISBN 978-951-796-562-0
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.