Kaisaniemen puisto

Wikipedia

Sivulta puuttuu ensiarviointi. Tämä ilmoitus näytetään vain seulojille.

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaisaniemen puisto on suosittu virkistysalue Helsingin ydinkeskustassa, Kluuvin kaupunginosan pohjoisosassa. Siellä järjestetään monenlaisia tapahtumia kuten Maailma kylässä -kulttuuripäivät sekä Tuska-musiikkifestivaali. Helsingin kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Kaisaniemen puistossa. Osa puistoa luovutettiin Helsingin yliopistolle puutarhaa varten jo 1829. Puutarhan vanhin viherhuone avattiin 1889.

Kaisaniemen puistossa sijaitsee Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, ns. vapaamuurarin hauta. Kansallisteatterin edustalla on Ida Aalbergin kunniaksi pystytetty Esirippu-patsas, joka paljastettiin 15. lokakuuta 1972. Lähes 7 metriä korkean pronssipatsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Raimo Utriainen. Sen vieressä on vesiallas, jonka läheisyydessä on myös Fredrik Paciuksen patsas sekä Viktor Janssonin teos Convolvulvus.

Puiston alueella on jalkapallokenttä, koripallokenttä sekä tenniskenttä.

Puistolla on kaupunkilaisten keskuudessa pelottavan paikan maine. Sitä pelätään erityisesti seksuaalisen väkivallan ja tappelujen vuoksi.^[1]

Kaisaniemen puistoa kesällä 2005

Sisällysluettelo

1 Puiston historiaa
- 1.1 Kaupunkilaisten yhteinen kävelyalue
- 1.2 Kaisaniemen ravintola
2 Kuvia puistosta
3 Viitteet
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Puiston historiaa

[muokkaa] Kaupunkilaisten yhteinen kävelyalue

Vuonna 1763 Maaherra Hans Henrik Böje vuokrasi kaupungilta tontin Hämeen maantien (nyk. Siltasaarenkatu) varrelta ja perusti sille puutarhan. 1773 se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. Helsingin saatua pääkaupungin aseman 1812 puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Myöhemmin 1827 alettiin sitä Carl Ludvig Engelin luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kävelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon sekä kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna 1829 kävelypaikkaa supistettiin kun sen viereen muutti Turusta yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

[muokkaa] Kaisaniemen ravintola

Ravintola Kaisaniemi

Catharina 'Kajsa' Wahllund saapui pääkaupungin muuton yhteydessä Turusta Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja Salomon Janssonin kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Ravintola oli aluksi vain pieni, virvokkeita myyvä kioski mutta 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin ylioppilaiden suosima paikka. Puistoon valmistui keilarata ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää 1. toukokuuta lauluja Kajsalle puisto sai nimensä - siihen saakka se oli tunnettu Seurapuistona.

Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi niemi, ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin rautatien ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi se rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut Töölönlahden eteläosa ja siitä etelään työntynyt Kluuvinlahti, jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi^[2], ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.