Militarismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Japanin keisarillisen armeijan panssarijoukkojen värväysjuliste vuodelta 1939.

Militarismi tarkoittaa joko sotilaallisten seikkojen yksipuolista korostamista, sotahenkisyyttä ja sotaisuutta tai sotilasvaltaa.[1]

Sotilasvallan lisäksi militaristiseksi voidaan sanoa myös poliisivaltaa, tai yleisesti valtiota, jossa toimeenpaneva valta ei ole poliittisella elimellä, vaan hallinnollisella poliisi- ja/tai sotilasinstituutiolla. Lisäksi sillä voidaan viitata valtioon, joka toteuttaa poliitiikkaansa vahvan sotilaallisen järjestyksen avulla (kts. autoritarismi).

Militarismi on oppi, jonka mukaan sotilaiden tulisi hallita valtiota tai ainakin olla vaikutusvaltaisessa ja arvostetussa asemassa. Militarismin perusajatus on, että sotilaallinen voima on yksi kaiken turvallisuuden ja siten valtion perustehtävän lähtökohdista. Laajemmassa mielessä sanaa käytetään viittaamaan kaikkeen asevoimien merkitystä korostavaan poliittiseen ajatteluun tai sotilaallisia ihanteita vaalivaan aatteeseen, usein arvostelevassa mielessä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
    Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.