Ruovesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta, Ruovesi on myös järvi.
Ruovesi
Ruovesi.vaakuna.svg Ruovesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.ruovesi.fi
Sijainti 61°59′10″N, 24°04′05″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1565
Kokonaispinta-ala 950,14 km²
117:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 776,76 km²
– sisävesi 173,38 km²
Väkiluku 4 744
190:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 6,11 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,7 %
– 15–64-v. 57,1 %
– yli 64-v. 30,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita

Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 744 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 950,14 km2, josta 173,38 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,11 asukasta/km2.

Ruoveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Tampereen keskustaan on matkaa 73 km.

Ruovesi erotettiin Suur-Pirkkalasta vuonna 1576. Myöhemmin Ruovedestä on erotettu Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula ja Pohjaslahti.[5]

Vuonna 1918 Ruoveden kunnan alueella käytiin ankaria taisteluja erityisesti Väärinmajan Ylä-Väärin Nenosella ja Mannisella. Taistelut liittyivät punakaartin tavoitteisiin vallata Haapamäen risteysasema Keski-Suomessa. Taistelujen muistomerkki on Väärinmajassa Ruovesi-Vilppula tien varressa.

Ruovesi tunnettiin aiemmin seitsemän vientisahan pitäjänä. Kunnassa toimivat Pohjan Saha Oy (Jäminkipohja), Kovetun Saha Oy (Murole), Kotvio Oy (Kirkonkylä), Visuvesi Oy (Visuvesi), Väärinmajan Saha (Ylä-Vääri), Aimon Saha (Visuvesi) ja Toivo Lahtisen Saha (Mustajärvi.) Sahateollisuudesta on jäljellä enää vain kaksi sahayritystä. Ruoveden teollisuusrakenne on perustunut vahvasti mekaaniseen metsäteollisuuteen koko 1900-luvun ajan. Nykyisin kunnan suurimmat työnantajat ovat Ruoveden kunta, Pihlavan Ikkuna Oy, Alteams Oy ja Sonoco Alcore. Ruovedellä sijaitsi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, joka aloitti toimintansa 4.5.2009 ja siirtyi Mänttä-Vilppulaan 2012.

Ruoveden kirkko syyskuussa 2006.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ruoveden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 609
1985
  
6 314
1990
  
6 142
1995
  
5 924
2000
  
5 683
2005
  
5 398
2010
  
5 038
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapala, Hanho, Haukkamaa, Kekkonen, Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta l. Vessari, Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajuskylä, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Ruolahti (nyk. Pappilankylä), Räminki, Siikalahti (Ruovesi), Syvinki (Korpula), Tapio (Tapiolahti), Tuuhonen l. Tuuhoskylä, Viljakkala, Visuvesi (vanh. Leijunniemi), Väärinmaja (Ylä- ja Ala-Vääri)

  • Ruoveden keskustaajama eli ns. kirkonkylä sijaitsee Ritoniemen kylän alueella
  • Leijunniemi muuttui kutsumanimeltään Visuveden saareksi silloiselta nimeltään Kaivoksen kanavan valmistuttua 1864.[7]
  • Pohjaslahti oli kunta vuodesta 1940 ja on nykyisin osa Mänttä-Vilppulaa ja Virtaita tultuaan liitetyksi osaksi Vilppulaan ja osaksi Virtaihin 1974.[8]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruoveden Pirkat, yleisurheiluseura, joka on perustettu 1886
  • Ruoveden Kanoottipurjehtijat
  • RuoSkA, Ruoveden Seurakunnan Atleetit, jääkiekkojoukkue
  • Ruoveden ratsastajat, perustettu 1967

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja ruovesiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Otavan iso tietosanakirja, painettu 1964
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  7. Lindqvist s.122
  8. Lindqvist s.132

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]