Ruovesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta, Ruovesi on myös järvi.
Ruovesi
Ruovesi.vaakuna.svg Ruovesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.ruovesi.fi
Sijainti 61°59′10″N, 024°04′05″EKoordinaatit: 61°59′10″N, 024°04′05″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1565
Kokonaispinta-ala 950,14 km²
117:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 776,76 km²
– sisävesi 173,38 km²
Väkiluku 4 723
190:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 6,08 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,7 %
– 15–64-v. 57,1 %
– yli 64-v. 30,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 21,50 %
22:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita

Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 723 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 950,14 km2, josta 173,38 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,08 asukasta/km2.

Ruoveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Tampereen keskustaan on matkaa 73 km.

Ruovesi erotettiin Suur-Pirkkalasta vuonna 1576. Myöhemmin Ruovedestä on erotettu Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula ja Pohjaslahti.[5]

Ruovesi tunnettiin aiemmin seitsemän vientisahan pitäjänä. Kunnassa toimivat Pohjan Saha Oy (Jäminkipohja), Kovetun Saha Oy (Murole), Kotvio Oy (Kirkonkylä), Visuvesi Oy (Visuvesi), Väärinmajan Saha (Ylä-Vääri), Aimon Saha (Visuvesi) ja Toivo Lahtisen Saha (Mustajärvi.) Sahateollisuudesta on jäljellä enää vain kaksi sahayritystä. Ruoveden teollisuusrakenne on perustunut vahvasti mekaaniseen metsäteollisuuteen koko 1900-luvun ajan. Nykyisin kunnan suurimmat työnantajat ovat Ruoveden kunta, Pihlavan Ikkuna Oy, Alteams Oy ja Sonoco Alcore. Ruovedellä sijaitsi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, joka aloitti toimintansa 4.5.2009 ja siirtyi Mänttä-Vilppulaan 2012.

Ruoveden kirkko syyskuussa 2006.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoveden alueella oli asukkaita kampakeramiikan ajalla noin 4000–5000 vuotta sitten ainakin Visuvedellä sekä eräissä Tarjanneveden ja Jäminginselän saarissa. Otaksuttavasti näillä seuduilla liikkui lappalaisia niinä aikoina, joilta ei ole esinelöytöjä, joten lapinraunioiksi kutsuttujen kivikasojen alkuperää ei ole pystytty varmistamaan. Keskiajalla Ruoveden seutu oli yläsatakuntalaisten erämaana ja omistuksia oli Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän ja Vesilahden talollisilla. Eränkäynti loppui kuningas Kustaa Vaasan lakkauttaessa eräomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen uusia asukkaita alkoi saapua Savosta. Ensimmäisenä pappina Ruovedellä mainittiin nimeltä Olavi Matinpoika Sarkki vuonna 1560.[6]

Suomen sodan aikana vääpeli Jakob Johan Rothin ja kersantti Carl Johan Spoofin johtama sissiosasto suoritti useita onnistuneita kaappauksia venäläisten selustassa (Rothin ja Spoofin sissiretki). Runoilija Johan Ludvig Runeberg toimi 1820-luvulla kotiopettajana af Enehjelmin suvun omistamassa Ritoniemen kartanossa ja tutustui tänä aikana metsästysretkillään vänrikki Carl Gustaf Polvianderiin, joka oli toiminut Suomen sodan aikana porilaisten lipunkantajana ja josta tuli yksi vänrikki Stoolin esikuvista. Runebergin otaksutaan saaneen Ruovedellä viettämänään aikana kimmokkeen myös Hirvenhiihtäjät-runoelmaansa.[6]

Ruoveden ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1869 ja kunnansairaala vuonna 1881; kyseessä oli koko Suomen ensimmäinen maaseudulla toiminut kunnansairaala.[6]

Vuonna 1918 Ruoveden kunnan alueella käytiin ankaria taisteluja erityisesti Väärinmajan Ylä-Väärin Nenosella ja Mannisella. Taistelut liittyivät punakaartin tavoitteisiin vallata Haapamäen risteysasema Keski-Suomessa. Taistelujen muistomerkki on Väärinmajassa Ruovesi-Vilppula tien varressa.[6]

Ruovedelle asutettiin jatkosodan jälkeen Kaukolan siirtoväkeä.[7]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoveden halkaisee kahtia Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Näsijärven, Ruoveden ja Tarjanneveden muodostama vesistö, joka kokoaa kunnan alueella Ähtärin, Pihlajaveden ja Keuruun reittien vedet. Ähtärin reitin vedet laskevat Visuveteen, joka laskee Kaivoskannan kanavan kautta Tarjanneveteen. Pihlajaveden reitti purkautuu Tarjanneveteen pohjoisesta Virtain puolelta. Tarjannevesi laskee Salonsaaren ympäri Syvinginsalmen ja Salmiansalmen kautta Ruoveteen, johon yhtyy idästä Keuruun reitti. Ruovesi puolestaan laskee Kautun kanavan kautta Jäminginselkään ja tämä lopulta Muroleen kanavaa myöten Näsijärveen. Järvenselkiin yhtyy lisäksi monia pienempiä jokia ja puroja. Ruoveden poikki kulkee myös vesistön katkoma harjujakso kaakosta Siikakankaalta kirkonkylän ja Visuveden kylän kautta luoteeseen. Etelässä Oriveden rajalla sijaitseva laaja Siikaneva kuuluu koko Etelä-Suomen huomattavimpiin suoalueisiin. Suolle on rakennettu retkeilyreitti pitkospuineen. Kirkonkylän luoteispuolella sijaitsee Helvetinjärven kansallispuisto.[6]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoveden tärkeimmät liikenneväylät ovat kunnan halki kulkeva kantatie 66 Orivedeltä Virtain kautta Lapualle sekä seututiet Keuruun Haapamäelle, Mänttään, Kuruun ja Teiskon kautta Tampereelle. Aikanaan tärkeimpiä liikennevälineitä olivat sisävesilaivat, jotka liikennöivät nykyisin kesäisin Runoilijan tienä tunnettua matkailureittiä Tampereelta Ruoveden kautta Virroille. Reitin varrella ovat Muroleen, Kautun ja Kaivoskannan kanavat, joista kaksi viimeksi mainittua kantatie 66 ylittää avattavia siltoja pitkin. Lähimmät rautatieasemat ovat Haapamäen ja Oriveden rautatieasemat sekä lähin lentokenttä Tampere-Pirkkalan lentoasema.[6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ruoveden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 609
1985
  
6 314
1990
  
6 142
1995
  
5 924
2000
  
5 683
2005
  
5 398
2010
  
5 038
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapala, Hanho, Haukkamaa, Kekkonen, Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta l. Vessari, Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajuskylä, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Ruolahti (nyk. Pappilankylä), Räminki, Siikalahti (Ruovesi), Syvinki (Korpula), Tapio (Tapiolahti), Tuuhonen l. Tuuhoskylä, Viljakkala, Visuvesi (vanh. Leijunniemi), Väärinmaja (Ylä- ja Ala-Vääri)

  • Ruoveden keskustaajama eli ns. kirkonkylä sijaitsee Ritoniemen kylän alueella
  • Leijunniemi muuttui kutsumanimeltään Visuveden saareksi silloiselta nimeltään Kaivoksen kanavan valmistuttua 1864.[9]
  • Pohjaslahti oli kunta vuodesta 1940 ja on nykyisin osa Mänttä-Vilppulaa ja Virtaita tultuaan liitetyksi osaksi Vilppulaan ja osaksi Virtaihin 1974.[10]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruoveden Pirkat, yleisurheiluseura, joka on perustettu 1886
  • Ruoveden Kanoottipurjehtijat
  • RuoSkA, Ruoveden Seurakunnan Atleetit, jääkiekkojoukkue
  • Ruoveden ratsastajat, perustettu 1967

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja ruovesiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Otavan iso tietosanakirja, painettu 1964
  6. a b c d e f Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 5–11. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Lindqvist s.122
  10. Lindqvist s.132

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]