Ruovesi
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.ruovesi.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Pirkanmaan seutukunta |
| Perustettu | 1565 |
| Kokonaispinta-ala | 950,14 km² 117:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 776,76 km² |
| – sisävesi | 173,38 km² |
| Väkiluku | 4 854 189:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 6,25 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 13,2 % |
| – 15–64-v. | 56,9 % |
| – yli 64-v. | 29,8 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 98,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 1,1 % |
| Kunnallisvero | 21,00 % 20:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Markku Raiskinmäki |
Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 854 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 950,14 km2, josta 173,38 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,25 asukasta/km2.
Ruoveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Tampereen keskustaan on matkaa 73km.
Ruovesi erotettiin Suur-Pirkkalasta vuonna 1576. Myöhemmin Ruovedestä on erotettu Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula ja Pohjaslahti.[5]
Vuonna 1918 Ruoveden kunnan alueella käytiin ankaria taisteluja erityisesti Väärinmajan Ylä-Väärin Nenosella ja Mannisella. Taistelut liittyivät punakaartin tavoitteisiin vallata Haapamäen risteysasema Keski-Suomessa. Taistelujen muistomerkki on Väärinmajassa Ruovesi-Vilppula tien varressa.
Ruovesi tunnettiin aiemmin 7 vientisahan pitäjänä. Kunnassa toimivat Pohjan Saha Oy (Jäminkipohja), Kovetun Saha Oy (Murole), Kotvio Oy (Kirkonkylä), Visuvesi Oy (Visuvesi), Väärinmajan Saha (Ylä-Vääri), Aimon Saha (Visuvesi) ja Toivo Lahtisen Saha (Mustajärvi.) Sahateollisuudesta ja em. yrityksistä on jäljellä enää vain kaksi. Ruoveden teollisuusrakenne on perustunut vahvasti mekaaniseen metsäteollisuuteen koko 1900 -luvun ajan. Nykyisin kunnan suurimmat työnantajat ovat Visuvesi Oy, Pihlavan Ikkuna Oy, Stora-Enso Oyj pakkaustehdas, Alteams Oy ja Sonoco alcore. Ruovedellä sijaitsee turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus joka aloitti toimintansa 4.5.2009.
Sisällysluettelo |
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kyliä [muokkaa]
Haapala, Hanho, Haukkamaa, Kekkonen, Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta l. Vessari, Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajuskylä, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Ruolahti (nyk. Pappilankylä), Räminki, Siikalahti (Ruovesi), Syvinki (Korpula), Tapio (Tapiolahti), Tuuhonen l. Tuuhoskylä, Viljakkala, Visuvesi (vanh. Leijunniemi), Väärinmaja (Ylä- ja Ala-Vääri)
- Ritoniemen kylä on Ruoveden keskustaajaman virallinen nimi
- Leijunniemi muuttui kutsumanimeltään Visuveden saareksi silloiselta nimeltään Kaivoksen kanavan valmistuttua 1864.[7]
- Pohjaslahti oli kunta vuodesta 1940 ja on nykyisin osa Mänttä-Vilppulaa ja Virtaita tultuaan liitetyksi osaksi Vilppulaan ja osaksi Virtaihin 1974.[8]
Koulut [muokkaa]
Urheilu [muokkaa]
- Ruoveden Pirkat, yleisurheiluseura, joka on perustettu 1886
- Ruoveden Kanoottipurjehtijat
- RuoSkA, Ruoveden Seurakunnan Atleetit, jääkiekkojoukkue
- Ruoveden ratsastajat, perustettu 1967
Nähtävyydet [muokkaa]
- Helvetinjärven kansallispuisto
- Ruoveden kirkko
- Ruoveden Kotiseutumuseo
- Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kalela
- Ruoveden kautta kulkeva laivareitti Runoilijan tie, jolla liikennöi SS Tarjanne
- Paarlammin museotie
- Runebergin lähde
- Kaivoskannan kanava, vanhalta nimeltään Kaivoksen kanava vuoteen 1976
- Kautun kanava
- Muroleen kanava
- Ryövärinkuoppa
- Syvinkisalmen kaarisilta, jänneväli 70 metriä
Tunnettuja ruoveteläisiä [muokkaa]
- August Mäkipeska (1812–1887), talonpoikaissäädyn puhemies valtiopäivillä
- Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), taidemaalari
- Ellen Thesleff (1869–1954), taidemaalari
- Kosti Elo (1873–1940), teatterinjohtaja
- Väinö Luutonen (1889–1974), näyttelijä
- Jorma Gallen-Kallela (1898–1939), taiteilija
- Heikki Asunta (1904–1959), kirjailija
- Mikko Asunta (1911–2005) kansanedustaja
- Usko Seppi (1908–1968) kansanedustaja
- Markku Piri (s. 1955), taiteilija
- Petteri Salminen (1955–1985), muusikko
- Pertti Korppoo (s. 1937-2009), sahateollisuusmies
- Juha Hernesniemi (s. 1947), neurokirurgian professori, ylilääkäri
- Arto Merisalo (s. 1965), Nova Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja, vaalirahoittaja
- Raaka-Arska (s. 1958), muusikko, roudarilegenda
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, painettu 1964
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Lindqvist s.122
- ↑ Lindqvist s.132
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruovesi Wikimedia Commonsissa- Ruoveden kunnan kotisivut
- Sven E. Lindqvist – Ruovesi ennen ja nyt ISBN 952-90-3377-X 1992
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
Sivulta puuttuu