Ruovesi
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.ruovesi.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Pirkanmaan seutukunta |
| Perustettu | 1565 |
| Kokonaispinta-ala | 950,15 km² 116:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 776,18 km² |
| – sisävesi | 173,97 km² |
| Väkiluku | 4 939 191:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 6,36 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 13,1 % |
| – 15–64-v. | 58,8 % |
| – yli 64-v. | 28,1 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 1,6 % |
| Kunnallisvero | 20,5 % 51:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Markku Raiskinmäki |
Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 939 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 950,15 km2, josta 173,97 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,36 asukasta/km2.
Ruoveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Tampereen keskustaan on matkaa 73km.
Ruovesi erotettiin Suur-Pirkkalasta vuonna 1576. Myöhemmin Ruovedestä on erotettu Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula ja Pohjaslahti.[6]
Vuonna 1918 Ruoveden kunnan alueella käytiin ankaria taisteluja erityisesti Väärinmajan Ylä-Väärin Nenosella ja Mannisella. Taistelut liittyivät punakaartin tavoitteisiin vallata Haapamäen risteysasema Keski-Suomessa. Taistelujen muistomerkki on Väärinmajassa Ruovesi-Vilppula tien varressa.
Ruovesi tunnettiin aiemmin 7 vientisahan pitäjänä. Kunnassa toimivat Pohjan Saha Oy (Jäminkipohja), Kovetun Saha Oy (Murole), Kotvio Oy (Kirkonkylä), Visuvesi Oy (Visuvesi), Väärinmajan Saha (Ylä-Vääri), Aimon Saha (Visuvesi) ja Toivo Lahtisen Saha (Mustajärvi.) Sahateollisuudesta ja em. yrityksistä on jäljellä enää vain kaksi. Ruoveden teollisuusrakenne on perustunut vahvasti mekaaniseen metsäteollisuuteen koko 1900 -luvun ajan. Nykyisin kunnan suurimmat työnantajat ovat Visuvesi Oy, Pihlavan Ikkuna Oy, Stora-Enso Oyj pakkaustehdas, Alteams Oy ja Sonoco alcore. Ruovedellä sijaitsee turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus joka aloitti toimintansa 4.5.2009.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyliä
Haapala, Hanho, Haukkamaa, Kekkonen, Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta l. Vessari, Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajuskylä, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Ruolahti (nyk. Pappilankylä), Räminki, Siikalahti, Syvinki (Korpula), Tapio (Tapiolahti), Tuuhonen l. Tuuhoskylä, Viljakkala, Visuvesi (vanh. Leijunniemi), Väärinmaja (Ylä- ja Ala-Vääri)
- Ritoniemen kylä on Ruoveden keskustaajaman virallinen nimi
- Leijunniemi muuttui kutsumanimeltään Visuveden saareksi silloiselta nimeltään Kaivoksen kanavan valmistuttua 1864.[7]
- Pohjaslahti oli kunta vuodesta 1940 ja on nykyisin osa Mänttä-Vilppulaa ja Virtoja tultuaan liitetyksi osaksi Vilppulaan ja osaksi Virtoihin 1974.[8]
[muokkaa] Koulut
[muokkaa] Urheilu
- Ruoveden Pirkat, yleisurheiluseura, joka on perustettu 1886
- Ruoveden Kanoottipurjehtijat
- RuoSkA, Ruoveden Seurakunnan Atleetit, jääkiekkojoukkue
- Ruoveden ratsastajat, perustettu 1967
[muokkaa] Nähtävyydet
- Helvetinjärven kansallispuisto
- Ruoveden kirkko
- Ruoveden Kotiseutumuseo
- Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kalela
- Ruoveden kautta kulkeva laivareitti Runoilijan tie, jolla liikennöi SS Tarjanne
- Paarlammin museotie
- Runebergin lähde
- Kaivoskannan kanava, vanhalta nimeltään Kaivoksen kanava vuoteen 1976
- Kautun kanava
- Muroleen kanava
- Ryövärinkuoppa
- Syvinkisalmen kaarisilta, jänneväli 70 metriä
[muokkaa] Tunnettuja ruoveteläisiä
- August Mäkipeska (1812–1887), talonpoikaissäädyn puhemies valtiopäivillä
- Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), taidemaalari
- Ellen Thesleff (1869–1954), taidemaalari
- Kosti Elo (1873–1940), teatterinjohtaja
- Väinö Luutonen (1889–1974), näyttelijä
- Jorma Gallen-Kallela (1898–1939), taiteilija
- Heikki Asunta (1904–1959), kirjailija
- Mikko Asunta (1911–2005) kansanedustaja
- Usko Seppi(1908–1968) kansanedustaja
- Markku Piri (s. 1955), taiteilija
- Petteri Salminen (1955–1985), muusikko
- Pertti Korppoo (s. 1937-2009), sahateollisuusmies
- Juha Hernesniemi (s. 1947), neurokirurgian professori, ylilääkäri
- Arto Merisalo (s. 1965), Nova Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja, vaalirahoittaja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, painettu 1964
- ↑ Lindqvist s.122
- ↑ Lindqvist s.132
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruovesi Wikimedia Commonsissa- Ruoveden kunnan kotisivut
- Sven E. Lindqvist – Ruovesi ennen ja nyt ISBN 952-90-3377-X 1992
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
Tätä sivua ei ole